1 Coríntios 7
Janji beluke (ALPNT) vs AAI
1 Kwali betaya, meije au lepa loko yelu rebe imi lekie ete aure. Imi tneu be, “Sepo mokwai sae isuka kena ikai mo hoko mise o?” Au beteke ete imi be mere mise.
1 Boun i kwa fefemaim abisa isan kwakikirum i anao kwananowar. Orot yait tabina’e asir ema’am i gewasin maiyow.
2 Po leke sablia yake, hoko mise lesi mokwai ikai eni binasa kai bina ikai eni mokwaisa.
2 Baise anayabin baiwa’an kwanekwan ana naniyan i ra’at, imih orot babin iyab tabina’e tema’am mi’itube hitatabin, saise i a’awah bairi’ika hitama.
3 Mokwai rebe ikai pende isuka ntulu kai eni bina mo yake. Sakesa neka, bina rebe kai pende isuka ntulu kai eni mokwai mo yake. Tamata rebe esi kaije esi ono ele mere enkena.
3 Naatu orot ana kok abisa aawan biyanamaim tasinaf tiyasisir na’atube babin ana kok abisa aawan biyanamaim tiyasisir.
4 Binare ikbasae ruaini nanakwalaije mo. Eni mokwai pine ikbasae nanakwalaije. Sakesa neka mokwai ikbasae ruaini nanakwalaije mo. Eni bina pine ikbasae nanakwalaije.
4 Babin biyan men i akisin nowanamih, baise orot nowan, na’atube orot biyan men i akisin nowanamih, baise babin nowan, na’atube orot biyan men akisin nakaif, baise babin nakaif, naatu babin biyan men akisin nakaif baise orot nakaif.
5 Mokwai kai binare imi suka kena ntulu kai lomai mo yake. Imi suka ntulu kai lomai mo petu kuilare yele kena kotie loko Alla po suke lua pusumi suka. Po pela eleki suke ntulu kai lomai suike. Le sepo mo hoko namake pine imi lulu ro tiare esi sukare le imi ktili kena tahane lalemi mo.
5 Imih orot aawan hairi inumih nakokok babin men nakwahir, na’atube babin aawan hairi iumih nakokok orot men nakwahir, baise veya afa hairi hinibasit mar kafai asir hinama, saise nati veya i yoyoban hinitin. Imaibo veya ta naniyah nakokok na’at aawan hairi hina’in saise biyah ana naniyan na’in bainub, asir boro Satan imaim nan narun routobon nitih.
6 Au beteke ele mere, au ulake pusue kai mo, po au beteke lulu auruku laleku neka.
6 Iti i ayu au not kwa au’uwi, baise men nati na’atube sinaf isan abiyunimih.
7 Au sukare pusue tamata esi kai mo, lupe aure. Po papelake tamatare, Alla Iriluke kbasa etei peneka. Sae, Alla Iriluke kbasa etei kena kai mo, sae makete, Alla Iriluke kbasa etei kena kai.
7 Ayu au kok kwa etei mi’itube ayu’ube kwatama, baise orot ta’ita’imon ata usar etei God faramit, orot ta i ana usar ta God itin, na’atube orot ta ibo ana usar ta God itin.
8 Ete tamata rebe esi kai mosare kai ete bina baluaru au ahnausi leke esi kai moneka lupe aure.
8 Baise kwa tabin ati’at, naatu kwafukwafuriy, katukatuwiy, kwa auman au’uwi, gewasin tabin en asir kwatama, ayu ama’ama’abe.
9 Po sepo imi tahane lale mo hoko imi kai. Mise lesi imi kai le imi tahane rua lalemi mo.
9 Baise a naniyan nakukura’ara’ah na’at, gewasin kwanatabin, anayabin tabin i gewasin, men basit baiwa’an isan itanot dogor wairafabe ta’arah mar etei.
10 Ete sie rebe esi kai pende auku hnaune eteise elere. Pleta meije bei au mo po bei Tuhane. Bina rebe ikai pende ihleke eni mokwai yake.
10 Kwa toutabin sabuw obaiyunen tur iti abit, men ayu, baise Regah ana obaiyunen tur, babin men aaw orot inihamiy.
11 Po sepo bei sasaisa pine ihleke eni mokwaije peneka, hoko suke ikai mokwai makete suike moneka. Po ileu suike loko eni mokwaije hoko yele. Kai mokwai lekwe hleke eni bina yake.
11 Baise babin yait aawan orot nabihamiy na’at, gewasin nati babin men natabin asire nama, naatu nakokok na’at namatabir maiye aawan hairi hitounuw hinama. Naatu orot men aaw inakwahir.
12 Ete maketaru au ahnausi lekwe, hoko lene. Hnaune meije bei au ruaku, bei Tuhane mo. Sepo mokwai sae rebe ihlaleke loko Kristuse pine ikai kai bina rebe ihlaleke loko Kristuse mo po bina mere lalei titinai kena irue sakesa kaini hoko ihlekei yake. Rue kaini eti mata.
12 Baise kwa afa isa ayu akisu au not iti, men Regah ana not. Orot yait babin men baitumatumayan ebi’awan naatu babin ana kok i orot hairi ma’amih, orot men babin nakwahir.
13 Kai sepo bina sae rebe ihlaleke loko Kristuse pine ikai kai mokwai rebe ihlaleke loko Kristuse mo po mokwai mere lalei titinai kena irue sakesa kaini hoko ihlekei yake. Rue kaini eti mata.
13 Naatu babin yait orot men baitumatumayan ebi’awan orot ana kok i babin hairi ma’amih, babin men orot nakwahir.
14 Le binare ihlaleke loko Kristuse hoko lulu Tuhane kai mere dosa sae mo. Sakesa neka mokwaije ihlaleke loko Kristuse hoko lulu Tuhane kai mere dosa sae mo. Sepo kai ele mere mo hoko namake esi kwetelaru Tuhane Irakasi mo.
14 Anayabin orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, na’atube orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, asire natunatuh boro gubagub auman hitama, baise boun natunatuh i hina kakafiyih himatar.
15 Po sepo mokwai rebe ihlaleke loko Kristuse mosare, ihleke bina rebe ihlaleke loko Kristuse pise bina rebe ihlaleke loko Kristuse mosa ihleke mokwai rebe ihlaleke loko Kristuse peneka hoko sebeisi neka. Ile rebe hlaleke loko Kristuse pende ilake eni bina pise eni mokwai rebe hlaleke loko Kristuse mosare kena hleke yake le Tuhane Isuka ono lomai mo.
15 Baise orot baitumatum atin ekokok aawan kwahirinamih, kwaihamiy ekwahir, anayabin hairi hai tabin men hifatum. God ana kok it i tufuwamaim tanama.
16 Sebeie amu bina pise mokwai rebe ihlaleke loko Kristuse mo mere ikeu le amu bina pise mokwai rebe ihlaleke loko Kristuse mo mere tatike pine ihlaleke loko Kristuse, pise mo, arekwa mosa.
16 O babin aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas? Naatu o orot, aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas?
17 Po kwali betaya, suke papela tamatare ihidupe lulu Tuhane Iono ete imire. Kai imi hidupe suke lulu imi hidupe kena Alla Ikoti imi kena hlaleke lokoIje. Mere rebe au atetukele ete pusue jemata toini etia neka.
17 Ef ta’imon i iti, orot babin ta’ita’imon ana yawas abisa Regah bitin na’atube imaim nama. Yawas wantoro’ot mi’itube tama’ama God ea’afit na’atube tanama. Iti i ayu au obaiyunen tur ekaleisia wanawanan areremor i abi’obaiyih.
18 Umpama, sepo kena Alla Iono tamata mere ihlaleke lokoIje, isunate peneka hoko iatula kena sirike sunate esi lakwai butaije yake. Eleyo ile rebe kena Alla Iono ihlaleke lokoIje pine isunate mosa hoko ile mere ikotie kena sunateni moneka.
18 O yait a’ar mo’on hi’afuw ima’am ana veya God ea’afi, men a fit inibunwa’ir, naatu orot yait ana ar mo’on afuwina’e ma’am ana veya God eafi’af, men ana ar mo’on afuwinamih nanot.
19 Le lulu atate sunate pise sunate mo mere pentine mo. Rebe pentine lulu Alla Eni pletaru.
19 Anayabin orot ana ar mo’on afu’afuw, o afuwina’e nati i yabin en, baise ana’an gagamin i God ana obaiyunen tur tanabosiyasiyar.
20 Hoko papelake tamata sebeie sae ihidupe lulu eni keadane kena Alla Iono ihlaleke loko Kristuse.
20 Orot etei mi’itube kwama’am ana veya God ea’afi i na’atube kwanama.
21 Sepo kena Alla Iono iahlaleke loko Kristuse, ile tamata makerike rebe eni kbasa sae mo hoko kaplalei kena noake mere yake. Po sepo isupu kesempatane kena supu tie hoko kena mere ipakele mimise.
21 O yait bai’akir ana yawasamaim ima’am ana veya God ea’afi, men nati isan iniyababan, baise a veya kebor inabaib na’at nati bai’akir ana fafatumane kurufami kutit.
22 Le tamata makerike rebe eni kbasa sae mo rebe ihlaleke loko Tuhane pende, tamata esi noake be ile tamata makerike rebe eni kbasa sae mo po lulu Tuhane isupu tie peneka. Eleyo tamata makerike mo rebe ihlaleke loko Tuhane pende, iono Kristuse Eni tamata makerike.
22 Anayabin orot yait akir ana bowabowamaim ma’am Regah eaf titit, i Regah ana rufamen orot, na’atube orot yait roufamenamaim ma’am Keriso eaf titit, nati orot i Keriso ana akir wairafin.
23 Tuhane Isabe imi peneka. Kai Iseli pusue imi belimie peneka. Hoko imi ono tamata makerike ete tamata moneka, po lulu Tuhane.
23 Kwa i sawar ta baiyan gagaminamaim God tubuni kwatit, imih men kwanan orot ta isan kwani’akiramih.
24 Hoko kwali betaya imi, imi keadane kena Alla Iono imi hlaleke loko Kristuse, imi hidupe lulu mere neka, imi me sakesa kai Tuhane.
24 Taitu, kwa ta’ita’imon ama mi’itube kwama’am God e’afi kwana baitumatumayah kwamamatar na’atube kwanama.
25 Meije au lepa loko tamata rebe esi kai mosare. Mere Tuhane ibeteke sasaisa ete au mo kena au betekele etesi. Po Tuhane Ibitike au peneka le laleI noa au hoko au riluke hnaune ete imi.
25 Naatu kwa baibitar biya numih, kwa isa ayu men Regah biyanane tur ta abaimih, baise Regah ana kabeberamaim ayu not iti bitu ana’o i kwanitumatum.
26 Ite nete be meije ite supu susate hoko au noake be mise lesire sebeie sae ihidupe lupe eni keadane kena meije neka.
26 Mar iti boun yawas i fokar, imih ayu anotanot ana gewasin kwa mi’itube kwama’am i na’atube kwanama.
27 Sepo sae ikai peneka hoko ihleke eni bina yake. Kai sepo sae ikai mosa hoko inikwa bina kena kai yake.
27 O toutabin na’at men babin kwahirinamih ana ef inanuwet, naatu o tabina’e kuma’am men tabinamih babin inanuwet.
28 Po sepo ikai hoko mere dosa mo. Sakesa neka bina beluke sae isuka kai, mere lekwe dosa mo. Po batuke sie rebe esi kaije tatike pine esi supu susata bokalaru. Kai au sukare imi supu susata meru mo.
28 Baise inatatabin na’at nati i men bowabow kakafin kusisinaf, naatu babitai tatabin auman i men bowabow kakafin esisinaf, baise kwa iyab kwatatabin yababan boro moumurih maiyow kouh kwanayen, imih tarafafari isan tur iti ao.
29 Kwali betaya, suke imi rekwa be, lau moneka nusare atiare reneka hoko kena petu lesina meiju sie rebe esi kai pende suke esi kerike loko yelu makete pentine lesi bei saisa rebe suke esi kerikele ete esi luma takare.
29 Taitu, abisa ao yabin i iti, mar i na kabom, imih boun it ata veya’amaim orot iyab toutabin tema’am hinimonok Regah isan hinabow.
30 Kai sie rebe esi ranire esi susa kuate yake eti esi nete loko Tuhane mo yake, sie rebe esi malire lalesi ndina kuate yake eti esi nete loko Tuhane Eni makerike mo yake. Sie rebe esi sabe sasaisa pende esi nete loko esi taneia meru kuate yake eti esi nete loko Tuhane Eni makerike mo yake, le taneia meru urue eti pela mo.
30 Sabuw iyab terererey, hai itinin men yababanabe hinama’amih, sabuw iyab tibiyasisir hai itinin men yasisirabe hinama’amih. Naatu sabuw iyab guguw wairafih hai itinin i guguw enabe hinama.
31 Kai saisa rebe tamata esi noakele yake, esi makerike kai pusue yelu mei nusa meije esi hlalekeule yake. Le takwali moneka nusa meije kai yelu rebe ite selure, namake sae moneka.
31 Kwa iyab iti tafaram ana sawar moumurih na’in kwabowabow men sawar anot awan nakaratan, anayabin iti tafaram naatu sawar etei boro nan nasawar.
32 Au sukare imi supu tie bei susate. Tamata rebe ikai more, isupu susate saka tamata rebe ikaije mo, po batuke inoake Tuhane Eni makerike neka. Le inoake be iono elia leke eono Tuhane laleIje ndinare.
32 Ayu akokok kwa etei yababan fatumi kwama’am kwanarufami kwanatit. Orot tabina’e ema’am ana not etei Regah ana bowabow isan ebitin, ekokok nabow Regah niyasisir.
33 Tamata rebe eni bina peneka, namake inoake nusa meije esi yelu boka le isuka kena ono eni bina laleije ndina,
33 Baise toutabin orot i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan niyasisir.
34 hoko laleije lara lua. Bina rebe ikai mo pise bina beluke rebe ikai more, isuka kena nanakwalai kai laleije kai eni sifate pusulu lulu Tuhane Eni sukare. Po bina rebe ikai pende, inoake nusa meije esi yelu boka le isuka kena ono eni mokwai laleije ndina.
34 Imih i ana not kusib ef rou’ab himatar, ef ta’imon nati na’atube, babin tabina’e ema’am o babitai biyan numin, ana not tutufin etei i Regah ana bowabow akisin isan enotanot. Baise toutabin babin i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan orot niyasisir.
35 Au leki pusue meije ete imi kena imi misete po kena lake imi mo. Au sukare imi atate keri imi kena misete kai imi maka noake lekwe lara lua mo po batuke ete Tuhane.
35 Ayu iti ao anayabin akokok kwa anibais, i men ao’ofafari, baise akokok ef gewasin kwasinaf a yabow Regah isan i wan kwanayai kwanabow.
36 Sepo mokwai sae iono kena kai bina rebe luasi taluke lomai kena kai pende, kai bina mere ikaije yele peneka hoko sebeie esi kai neka. Namake yanoma eti mokwaije iono saisa rebe mise mo ete bina mere. Po esi kai neka. Kaije dosa mo.
36 Monok babitai hairi hai rum hio, naatu monok naniyan i ekukura’ara’ah babitai isan naatu kwamur auman i erara’at ekokok natabin, karam hinatabin men bowabow kakafin.
37 Po sepo mokwaije iteu me lalei peneka be ikai kai bina rebe luasi naku be tatike pine luasi kaije moneka, kai rebe iteue mere bei lalei titinai hoko iteue mere tinai mahabe itahane lalei titinai.
37 Baise orot yait i taiyuwin ana notamaim tabin men ekokok men yait na’okikin, i karam taiyuwin ana naniyan imurub ema’am karam tabina’e nama, iti orot i ef gewasin esisinaf.
38 Hoko mokwai rebe ikai kai bina rebe luasi taluke lomai kena kaije mere mise, po sepo ikai kai bina mere moneka, mere iono misete lesi leneka.
38 Imih orot yait etatabin i gewasin, baise orot yait tabina’e ema’am i gewasin anababatun.
39 Bina rebe ikai pende, ikai suike bei eni mokwai yake, sepo eni mokwai eri rue sa. Sepo eni mokwai imata peneka hoko sebeie ikai kai sae neka rebe isukai, mahabe mokwaije ihlaleke loko Kristuse.
39 Orot yawasin ema’am ana veya babin i aawan biyanamaim hifatum ema’am, baise orot emomorob ana veya babin i orot biyanamaim hirufam tit, orot ta i ana kokomaim boro ni’awan, baise nati orot i Regah ana kou’ayomaim ema’am ni’awan.
40 Sepo ikai suike moneka, mere mise lesi. Au noake be rebe au beteke meije bei Alla Eni Rore.
40 Baise anotanot tabina’e tama’am na’at i boro tiyasisir gagamin maiyow. Ayu anotanot ayu auman God Anunin targabuwu ama’am.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.