Mateus 23

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mɨrɨ a'tai, Sises uya ta'pʉ iyamʉrasa' kon pɨ' mɨrɨ awonsi'kɨ tʉpoitorʉ ton pɨ':
1 Imaibo Jesu sabuw rou’ay gagamin naatu i ana bai’ufununayah isah eo,
2 “Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ' esi mɨrɨ Mosi' pata'pʉ akan pe.
2 “Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee i Moses ana ofafar etei hisora’ub.
3 To' maimu awɨrɨ me'tʉi', ɨ'rɨ rɨ tasa' to' uya na'ne' ɨpɨ'nokon mʉku'tʉi', e'tane to' nʉkupʉnʉ kʉ'ku'tʉu, apʉne pʉra tʉusauro'to' kon ku'nin nan pen kamoro.
3 Imih abistan tibi’obaiyi i kwanabosiyasiyar, baise men kwani’u’urih. Anayabin abisa teo i men na’atube tisisinafumih.
4 Ka'pon amʉ' ekama'po to' uya itekare ku'to' pe to' uya sa'man pe rɨ te'sen, e'tane ɨ'rɨ rɨ kupʉ to' uya pʉra rɨ iyesi tʉnauro'kapʉ kon pika'tɨnin pe.
4 Ofafar fokarih maiyow sabuw tuwabuh hiyara’ah hi’abar tibi’akir, naatu i men kafa’imo boro umah hina’ofere hinibaisih bit nakereremih.
5 “Tanporon nɨ to' nʉkupʉ'pʉ pe na'ne' esi mɨrɨ ka'pon amʉ' uya tento' kon ipɨ' pe: tʉwɨpʉremato' kon yen konepɨtʉ to' uya eke ton pe ika'ta, mɨrɨ awonsi'kɨ tʉpon kon sousowʉ pe te'sen kanan ɨnkapɨtʉ to' uya kusan ton pe.
5 “Sawar etei bebeyanamaim tisisinaf sabuw itihimih. God ana Tur ai kanabihimaim hikirum, ukwarih, umah, hai faifuwamaim hikubabaren sabuw itihimih.
6 Eke ton ereutato' pata'se' yau kuru ereutapaino kon enta'nan a'tai'ne mɨrɨ awonsi'kɨ Esuwerʉ amʉ' usenupato' iwʉ' tau.
6 Hiyuw hai mar tekokok efan gewasih hinabow hinamare hinama, naatu Kou’ay Bar wanawanan tekokok efan gewasih imaim hinama.
7 Anpisin ka'pon amʉ' kʉrʉpo'po pata'se' iyawon kon uya, ‘Miyarɨ,’ ta i'se te'san tʉnama kon pe, ka'pon amʉ' uya, ‘Rapai,’ ta i'se kuru to' esi tʉpɨ'nokon.
7 Hai kok gagamin i ahar efanamaim sabuw hinakakafiyih, hai merar hinay hinabora’ara’ahih bai’obaiyenayah gewasih hinarouw.
8 “E'tane ɨusesa'to' kon pʉra iyesi ‘Ti'sa’ tukai', apʉne pʉra tikin nan nɨ esi ɨyepuru kon pe, mɨrɨ awonsi'kɨ ɨsitonpa pe rɨ nin ɨwesi kon.
8 “Baise kwa men bai’obaiyenayah hinarauw hina’omih. Anayabin kwa etei i ain uf, naatu a Bai’obaiyenayan i ta’imon.
9 Mɨrɨpan ɨnʉ' rɨ kʉsesa'tʉu, ‘Ukʉipʉnʉ,’ tukai' serɨ non po, apʉne pʉra tikin nan nɨ ɨkʉipʉnʉ kon esi, Epʉn pon.
9 Men yait ta iti tafaramamaim Tamat kwana’omih, anayabin kwa Tamat i ta’imonamo maramaim ema’am.
10 Ɨnʉ' rɨ esa'to' pʉra rɨ iyesi, ‘Ti'sa,’ tukai', apʉne pʉra tikin nan nɨ kʉrɨ rɨ Ti'sa; Kʉrai.
10 Naatu men yait ta kwa isa bai’obaiyenayah narouw nao, anayabin kwa A Bai’obaiyenayan i ta’imon Keriso akisin.
11 Eke pe na'ne' ɨ'koro'tau'nokon esi mɨrɨ ayapiyo' kon pe rɨ.
11 Orot gagamin kwa wanawananamaim i orot yait taintuwan isah ebi’akir.
12 Ɨnʉ' rɨ eke pe te'ku'sen ena mɨrɨ se pe rɨ; mɨrɨ awonsi'kɨ se pe rɨ te'ku'sen ena mɨrɨ eke pe,” ta'pʉ Sises uya.
12 Orot yait taiyuwin ebobora’ah God boro nayare, naatu orot yait taiyuwin eyayare God boro nabora’ah orot gagamin namatar.
13 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! Papa e'to' esa' wannɨ ya' rɨ ɨtɨpaino kon wa'kʉ'sa' auya'nokon man. Ɨmɨrɨ'nokon pe rɨ epa'kapai pʉra ɨwesi kon, mɨrɨ pe pʉra epa'kapai na'ne' nan epa'kato' pe ikupʉ auya'nokon pʉra iyesi.
13 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawanah rerekabih! Sabuw mar ana aiwobomaim run isan hai etawan kwahir, naatu kwa run isan kwakwahir, sabuw afa runamih tisisinaftobon baise kwa men kwabibasit boro hinarun.
14 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! Itaan'pʉ iyeri'sa' kon nʉ'san iwʉ' ma'tanʉkʉ auya'nokon, mɨrɨ awonsi'kɨ ɨwɨpʉrema kon kusan pe, ‘Wakʉ ton,’ tato' pe ɨpɨ'nokon. Mɨrɨ wenai, ipan pe rɨ Papa uya ɨkota'mato' oton kon.
14 Yababan boro kanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawan rerekabih! Kwafur baibin kwai’a’afiyih hai sawar kwabowabow, naatu iti baifa’i isan kwai’o’orot yoyoban manimanih kwayoyoyoban
15 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! Siya rɨ tʉutɨsan ɨmɨrɨ'nokon non poro, parau kau rɨ, tikin nan nɨ konekai'. Ɨtonpa pe ikonekasa' auya'nokon a'tai, ikupʉ auya'nokon asa' ite'kwa iye'to' airɨ akasa'nokon, iyeri'sa' kon utɨto' ya' ekota'mai' itɨto' pe.
15 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawanan rerekabih! Tafaram, tafaram un boy kwabai sabuw dogoroh baikitabirin a kou’ayomaim run isan kwa’u’uwih, naatu orot ta’imon kwabai a kou’ayomaim erur i ana kakafin tafan kwaya’abar kwai’afiy kakafin natun matar kwa bairi kwanan kwani’akiramih.
16 “Ɨsɨ sɨ, tenku'ne esii'ma ka'pon esanon! Ta auya'nokon, ‘Ɨnʉ' rɨ usauro'sa' yau, iku'to' pe uya tukai' Papa ena' use'man nɨto', ɨpʉreman nɨto' iwʉ' tesa'pɨ'se uya iku'to' kuru pe pʉra rɨ iyesi, e'tane ɨnʉ' rɨ usauro'sa' pe iyesi yau, iku'to' pe tʉuya tukai', korʉ tesa'pɨ'se Papa ena' use'man nɨto', ɨpʉreman nɨto' iwʉ' tawon uya kuru nin si iku'to' pe iyesi,’ ta auya'nokon.
16 “Yababan boro kwanab! Mata fimih! A bai’obaiyenamaim sabuw kwai’obaiyih kwao, ‘Orot yait Tafaror Bar isan na’obaifaro, nati ana’obaifaro yabin en, baise orot yait Tafaror Bar wanawanan gold isan na’obaifaro, nati anao matanen i nakakafiy.’
17 Tenu a'kwarʉkena' nan pen! Nai esi eke pe kuru: korʉ, Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' katɨ—korʉ ku'nin wakʉ pe?
17 Mata hifim kwabobosa! Sawar menatan i gagamin, gold o Tafaror Bar? Baise Tafaror Bar i gagamin anayabin i wanawananamaim gold i kakafiyih himatar ti’inu’in.
18 Ta auya'nokon kanan, ‘Ɨnʉ' rɨ usauro'sa' yau, iku'to' pe uya tukai' Papa ena' use'man nɨto' apon tesa'pɨ'se uya iku'to' pe kuru pʉra rɨ iyesi, e'tane ɨnʉ' rɨ usauro'sa' pe iyesi yau, iku'to' pe tʉuya tukai' tʉntʉrʉnʉ Papa ena' use'man nɨto' apon tesa'pɨ'se ikupʉ uya tukai', tʉusaurokʉ'pʉ ku'to' iya pe kuru rɨ iyesi,’ ta auya'nokon.
18 Iban maiye sabuw kwai’obaiyih kwao, ‘Orot yait sibor ana gem kakafiyin isan nao’obaifaro, nati anao baifaro i yabin en, baise gem kakafiyin afe’enamaim siwar isan na’obaifaro nati ana’obaifaro i nakakafiy.’
19 Itenu pʉnon! Nai esi eke pe kuru: tʉtʉsen, use'man nɨto' apon katɨ—tʉtʉsen ku'nin wakʉ pe?
19 Mata hifim kwabobosa! Sawar menatan i gagamin, siwar o sibor ana gem kakafiyin tafanamaim siwar tena kakafiyin kakafiyin temamatar i gagamin?
20 Mɨrɨ wenai, tʉusauro'sa' rʉ'pʉ kupʉ iya pe iyesi Papa ena' use'man nɨto' apon tesa'pɨ'se, mɨrɨ kasa rɨ marɨ iyesi ta tʉuya pe iyesi yau, tʉusauro'sa' iku'to' pe uya ta tʉuya a'tai, tanporon nɨ Papa ena' use'man nɨto' apon tesa'pɨ'se.
20 Isan imih orot yait sibor ana gem kakafiyin isan eobaifaro, sawar etei nati gem tafaramamaim ti’inu’in auman isah eobaifaro.
21 Kʉrɨ Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' tesa'pɨ'se ikupʉ uya tukai', Papa, itau na'ne' ese' yau isauro'sa' na'ne', Papa uya wakʉ nonkato' tʉmunkɨ amʉ' pona iwʉ', mɨrɨ kasa rɨ marɨ iyesi tʉusauro'sa' kupʉ iya pe iyesi yau, Papa ese' tesa'pɨ'se Papa ena' use'man nɨto', ɨpʉreman nɨto' iwʉ' tawon.
21 Na’atube orot yait Tafaror Bar isan eobaifaro, i God nati wanawananamaim ema’am auman isan eobaifaro.
22 Kʉrɨ Epʉn tesa'pɨ'se iku'to' pe uya tukai' tʉusauro'sen, usaurokʉ mɨrɨ Papa apon tesa'pɨ'se mɨrɨ awonsi'kɨ ipo te'sen.
22 Naatu orot yait mar isan eobaifaro i God ana urama’ama efan isan eobaifaro, anayabin nati i God ana ma’ama efan.
23 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! 1/10 e'to' airɨ kiyari kɨ'nʉnpanin—min, tirʉ mɨrɨ awonsi'kɨ kumin tato' tʉnin. E'tane eke ton pe kuru te'sen Main yau—ɨsi'kaisa rɨ ka'pon ku'to', ɨsentu'ke' pe e'nɨto' mɨrɨ awonsi'kɨ usauro'nɨ'pʉ awɨrɨ e'nɨto'. Emen iwa pe na'ne' kupʉ pɨ' ɨwesi'pʉ kon nesii'no, iwapiyaro' teno'mai' pʉra.
23 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawanan rerekabih! Kwa i fiyow yamurih gewasih, bay hai momon, bay matah haibaib gewasih i roumukur kwayai God kwabitin, baise ofafar gagamih ma gewas isan, kabeber, bosunusunub isan eo i kwakwahiren. Ofafar iti i gagamih, gewasin i kwatabosiyasiyar ofafar afa auman.
24 Tenku'ne esii'ma ka'pon esanon! Ɨmɨrɨ'nokon esi weruwe eisikai'ma ɨuku kon apai, ɨikʉn kon eke rɨ kiyamerʉ tato' enko'mai'ma.
24 Bonawiyenayah mata fim! Ofafar rimiyafof totomar i kwarurububuna, baise camel koun butun i kwatotonan.
25 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! Iya'poi pɨ' a'sawʉ kon, aparapii kon korʉka auya'nokon, e'tane eke pe rɨ iyau mentai e'nɨto' mɨrɨ awonsi'kɨ amʉre' pe e'nɨto' esi.
25 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu Pharisee wanawanan rerekabih! A kerowas naatu a tew ufuhine i kwasasouwen, baise wanawanah i kato rabirabih, bain, bai’o’orot, kabat, gamin baiyow awan karatan inu’in.
26 Ɨmɨrɨ'nokon tenku'na' nan, Pari'si amʉ'! Wapiya kuru iyau a'sawʉ kon, aparapii kon ikorʉkaka'tɨ'. Mɨrɨ a'tai, iya'poi esi mɨrɨ wakʉ pe rɨ nɨrɨ.
26 Mata hifim kwabobosa Pharisee! Gewasin a tew naatu a kerowas wanawanahine wan kwanasouwen, saise ufuhine auman boro hinigewasih.
27 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! Ɨmɨrɨ'nokon esi aimu'ne ikorʉkasa' tɨ' akasa' uruwai' pe kasa, wakʉ pe tʉusensen kɨpo'po, e'tane eke pe rɨ iyeri'pɨ'sa' kon ɨ'pʉ rʉ'san esi iyau, mɨrɨ awonsi'kɨ ɨri ton nɨ esi.
27 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee. wanawan rerekabih! Kwa a’itinin i rah ufunane tewowab gewas ebatabat na’atube, baise wanawanan i orot babin hai rarik awan karatan masin kakafin.
28 Mɨrɨ kasa rɨ, ɨusene kon ipokena' pe tʉron kon pona, e'tane ɨyewan kon yau makoi pe ɨwesi kon wakʉ pe ɨye'kupʉ kon.
28 Imih kwa ayumat i nati na’atube, ufunane sabuw matahimaim a’itinin i gewasin, baise wanawananamaim a kakafin naatu a tafasar i ra’at.
29 “Ɨsɨ sɨ, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ', ɨmɨrɨ'nokon wakʉ pe te'ku'san! Pu'kena' amʉ' uruwasii oton tɨ' akapɨtʉ'pʉ auya'nokon mɨrɨ awonsi'kɨ ipokena' ton uruwasii ipʉrʉ'tɨpɨtʉ auya'nokon.
29 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu Pharisee, wanawan rerekabih! dinab oro’orot hai yawas gewasih naatu sabuw hai yawas mutufurih himomorob hai rah i kwabobuna’en kwama kwabi’aburen.
30 ‘Pena ina tamokori ton a'tai, ina uko'mamʉ pe iyesi yau, to' pika'tɨ'pʉ nesii'no pen nɨ pu'kena' amʉ' tʉ'ka pɨ',’ ta auya'nokon.
30 Naatu kwao, aki ai a’agir hima’am hai veya’amaim bairi ata ma’am aki boro men dinab oro’orot ata rauw hitamorobomih.
31 E'tane ɨiwano' kon pe ɨusekama kon kamoro pu'kena' amʉ' tʉ'kanin nʉ'san payan nʉ'san pe.
31 Imih nati turamaim kwa taiyuw kwao’orereb kwa uwatanah i dinab oro’orot hi’asbunubunuw himorob.
32 Iku'tɨ' rɨ si atamokori kon amʉ' nʉsara'tɨ'pʉ, Papa uya ɨkota'mato' kon pe iwenai!” ta'pʉ iya.
32 Imih abisa uwatanah hibubusuruf hisisinaf i kwaisawar nuhi efot.
33 Sises uya kanan ta'pʉ, “Ɨmɨrɨ'nokon, ɨkʉi amʉ' kasa te'san, ayainʉmʉ kon pe' Papa uya ɨkota'mato' kon ta'mu kenan pen nɨ ekota'man nɨto' yapai?
33 “Kok hai yumat! naatu kok natunatun! God ana baimakiy boro kwanahaiw?
34 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', ɨ'koro'ta'nokon pu'kena' amʉ', ta'kwarʉkena' nan mɨrɨ awonsi'kɨ ti'sa amʉ' ennoko uya to' tonpa ton tʉ'kato' auya'nokon oton mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron kon pokapɨ'to' auya'nokon kurusu' pona mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron kon nɨ ari'po'pɨ'to' auya'nokon oton ɨusenupato' kon iwʉ' tau, mɨrɨpan kon nɨ e'ma'pʉkapɨ'to' auya'nokon oton tʉron nɨ pata yapai'ne tʉron nɨ pata ya'ne.
34 Isan imih a tur ao’owen, dinab oro’orot, bai’obaiyenayah naatu orot not wairafih boro aniyafarih hinan. Baise boro kwanabow kwanarauw hinamorob, afa boro kwana’onafih, naatu boro kwanarouw hinamorob, afa boro Kou’ay bar wanawanan kwanawabirih, naatu bar merar ta ta’amaim kwaninunih kwanaremor.
35 Ɨmɨrɨ'nokon pona serɨ e'moronkato' oton ipokena' ton mʉnʉ enno'sa' auya'nokon wenai serɨ non po, ipokena' Eperʉ mʉnʉ awonsi'kɨ, Sakaraya, Pere'kaya mu pe te'sen mʉnʉ pʉ'kʉ pona rɨ, ɨnwɨnɨ'pʉ kon ɨpʉreman nɨto' iwʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ use'man nɨto' apon ka'sanau.
35 Sinaf ana an nati isan, sabuw gewasih himorob hai rara susuwa anabit etei boro kwa tafa nayen baimakiy kwanab. Abel orot gewasin momorob ana veya’ika re na Berakiah natun Zechariah, iti Tafaror Bar naatu sibor kakafiyin hai founamaim kwarab momorob i ana veya’amaim tit.
36 I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon; tanporo serɨ e'moronka mɨrɨ serɨ a'taino kon pona,” ta'pʉ Sises uya.
36 Imih tur anababatun a tur ao’owen, Sabuw himorob hai rara re’er hai bit etei kwa iti boun yawasih kwama’am boro kwanab.
37 “Aiko sɨ! Surusiran pon kon, Surusiran pon kon! Ɨmɨrɨ'nokon pu'kena' amʉ' tʉ'kanin nʉ'san, tɨ' ke ɨpiya'nokon enno'sa' kon wɨpɨ'nin nʉ'san. Inke rɨ ɨmunkɨ amʉ' amʉranʉkʉ i'se esi'pʉ, kɨrɨtɨkɨ uya tʉmunkɨ amʉ' amʉranʉkʉ kasa tapiri o'koi', e'tane mɨrɨ kupʉ uya i'se pʉra ɨwesi'pʉ kon.
37 “O Jerusalem, Jerusalem! dinab oro’orot etei i’asbunuw himorob, naatu kob abarayah hiyunih hinan etei kabayamaim irauw himorob. Mar etei a kok kwanekwan umau’umaim natunat atabuwih hitan ta’imon hitamatar. Kokorere natunatun ita’imonih ebaba’afuwih na’atube, baise o men kafa’imo baibasit itu.
38 Entɨ' si! Ɨiwʉ' kon e'nonkasa' ɨyena'nokon iyarʉ pʉra!
38 Isan imih a bar a merar boro hinakwahir naowarar.
39 Apʉne pʉra ekama uya ɨpɨ'nokon; uyento' auya'nokon oton pen nɨ kanan serɨ enta', ‘Pori' pe rɨ kʉrɨ rɨ nʉye'ai'ne' Itepuru ese' yau esi,’ ta auya'nokon pʉ'kʉ pona,” ta'pʉ Sises uya.
39 A tur ao’owen ayu boro men kwana’itu maiye’emih. Ana maramaim kwanao, ‘Yait Regah wabinamaim enan boro baigegewasin nab.’”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.