Marcos 9

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mɨrɨpan uya ta'pʉ to' pɨ', “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, serɨ yau iye'soto'pɨ'sa' na'ne' nan tonpa ton eri'to' oton pen nɨ Papa e'to' esa' wannɨ pe uyepʉ meruntɨ pe ene tʉuya'nokon rawɨrɨ,” ta'pʉ iya.
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 6 kaisa rɨ wʉi tʉpo, Sises uya Pi'ta, Isens mɨrɨ awonsi'kɨ Isaan pokon arɨ'pʉ ta'kɨrɨ. To' arɨ'pʉ iya ka'tawon nɨ wʉ' pona tʉ'kenan yau to' e'to' pe. Mɨrɨ yau to' esi koro'tau, isensima'pʉ.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Ipon ena'pʉ sirɨn pe aimu'ne, ipan pe rɨ aimu'ne ɨnʉ' rɨ serɨ non pon uya ikorʉkasa' uya aimu'nakasa' entai rɨ.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Mɨrɨpan mɨrɨ yau Iraisa mɨrɨ awonsi'kɨ Mosi' pokon usenpoika'pʉ to' rakʉi', Sises auro'ka pɨ' to' esi'pʉ.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Pi'ta uya ta'pʉ Sises pɨ', “Rapai,wakʉ rɨ pan pe rɨ serɨ yau ina man. Tɨwɨ osorʉwau ɨiwʉ' kon oton amɨi ina — tikin nɨ ɨiwʉ' pe, Mosi' iwʉ' pe mɨrɨ awonsi'kɨ Iraisa iwʉ' pe.”
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 (Mɨrɨ ta tʉuya tukai' i'tu iya pʉra rɨ iyesi'pʉ, apʉne pʉra kʉrɨ rɨ mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron kon etʉipɨ'sa' esi'pʉ mɨrɨ pɨ'.)
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Mɨrɨ a'tai, kapuru' usenpoika'pʉ, mɨrɨpan uya to' nɨpontɨ'pʉ. Main uyee'pʉ kapuru' apai, “Umu pʉse rɨ, Uni'nʉnkanʉ. Imaimu etatɨ'!” tawon.
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Mɨ awɨrɨ tenu kon tʉpɨ'tane to' uya, ɨnʉ' pʉra rɨ iyesi'pʉ. Sises rɨken esi'pʉ to' piyau.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Wʉ' ponsi'kɨ tʉu'tɨ kon koro'tau, Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Ɨnʉ' pɨ' rɨ ɨnene'pʉ kon kʉsekamatʉu, Ka'pon, Papa winon eri'sa' e'mʉ'sa'ka pʉ'kʉ pona rɨ,” ta'pʉ iya.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Imaimu awɨrɨ to' esi'pʉ, e'tane tiwano' kon pe to' usekama'popɨtʉ'pʉ mɨrɨ pɨ', ɨ'rɨ ta e'kwa pe, “eri'nɨsa' e'mʉ'sa'ka pʉ'kʉ pona rɨ,” ta esi tukai'.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Mɨrɨpan kon uya ekama'po'pʉ, “Ɨ'rɨ pe ken iyesi pɨ' Main pɨ' enupanin nan uya Iraisa kuru uye'to' oton wapiya ta?” ta'pʉ to' uya.
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 To' entakanoma'pʉ iya, “I'napairɨ rɨ Iraisa uyepʉ wapiya tanporon nɨ konekai' iyesi'pʉ ya'. Ɨ'rɨto' pe iye'menukasa' Ka'pon, Papa winon ekota'mato' oton ipan pe mɨrɨ awonsi'kɨ ewaruma'tɨto' oton ta?
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 E'tane nin si ekama uya ɨpɨ'nokon, Iraisa uye'ka'sa', mɨrɨpan pɨ' i'se te'to' kon ku'sa' to' uya ipɨ' iye'menukasa' na'ne' kasa rɨ,” ta'pʉ iya.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Ipoitorʉ ton tonpa ton piya' to' uye'sa' a'tai, anpisin ton nɨ ka'pon amʉ' ene'pʉ to' uya to' oi. Main pɨ' enupanin nan e'sei'pɨtʉ esi'pʉ to' pokon pe.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Sises ensa' tanporon kon ka'pon amʉ' uya a'tai, ipan pe rɨ to' usewansiuka'pʉ, mɨrɨpan kon eka'tumʉ'pʉ ipiya', “Miyarɨ” ka'se'na ipɨ'.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Tʉpoitorʉ ton ekama'po'pʉ Sises uya, “Ɨ'rɨ pɨ' to' pokon pe ɨye'sei'pɨtʉ kon?” ta'pʉ iya.
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Anpisin ton koro'tawon ka'pon uya eikʉ'pʉ, “Ti'sa, umu ne'sa' uya ɨpiya', apʉne pʉra ɨri a'kwarʉ esi iyau, mɨrɨpan uya imaimu'kasa'.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Mɨrɨ ɨri a'kwarʉ e'sara'tɨ a'tai, eno'ma iya non pona. Inta a'koronta, tʉyɨ kɨtɨtɨi'ma iya, mɨrɨpan e'sitɨnka. Ɨpoitorʉ ton ekama'po'pʉ uya to' uya enpa'kato' pe, e'tane to' uya ikupʉ poken pʉra iyesi'pʉ,” ta'pʉ iya.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 “Ɨri sɨ, apurɨnin nan pen nɨ serɨ a'taino kon! Ɨ'rɨ pʉ'kʉ pona rɨ ɨpiyau'nokon esi? Ɨ'rɨ pʉ'kʉ pona aya'kɨrɨ'nokon esi? Ine'tɨ' upiya',” ta'pʉ iya.
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 To' uya inee'pʉ ipiya'. Ɨri a'kwarʉ uya Sises ensa' a'tai, inke pʉra warawo' mʉre ennoko'pʉ iya yai. Ita'mo'ka'pʉ non pona, mɨrɨpan e'rakairakaima'pʉ, inta a'koronta'pʉ.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 “Ɨ'rɨ a'tai serɨ kasa iyesi e'sara'tɨ'pʉ?” ta'pʉ Sises uya ikʉipʉnʉ pɨ'. “Mʉre pe iyesi'pʉ si'kɨrɨ rɨ,” ta'pʉ iya.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 “Inke rɨ iwɨnɨ i'se iye'pɨ'sa' mɨrɨ teno'mapɨ'se apo' ya' mɨrɨ awonsi'kɨ tuna ka'. Ina pɨ' ɨsentu'ma', ina ipika'tɨ', ikupʉ auya poken iyesi yau,” ta'pʉ iya.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 “Ɨ'rɨ ta auya e'kwa pe iyesi, ‘Ikupʉ auya poken iyesi yau,’ mʉkayai'ne'? Tanporon nɨ e'kupʉ apurɨnin nan pɨ',” ta'pʉ Sises uya.
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Inke pʉra warawo' mʉre kʉipʉnʉ uya tʉukɨ'pɨ'nʉmʉ pe, “Apurɨ uya rɨ; upika'tɨkɨ apurɨnin pe pʉra e'to' entai enato' pe!” ta'pʉ iya.
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Sises uya anpisin uyepʉ a'ko pe tʉpiya' ene a'tai, ɨri a'kwarʉeseremekʉ'pʉ iya, “Ipana pʉn mɨrɨ awonsi'kɨ imaimu pʉn a'kwarʉ, kʉrɨ rɨ warawo' mʉre apai epa'kakɨ. Mɨrɨ tʉpo, iya' kanan kewomʉi,” ta'pʉ iya ipɨ'.
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Ɨri a'kwarʉ upirorʉmʉ'pʉ, mɨrɨpan uya warawo' mʉre ennoko'pʉ yai ipan pe, mɨrɨpan epa'ka'pʉ. Warawo' mʉre esi'pʉ eke' kasa, mɨrɨpan tu'kan kon uya, “Iyeri'sa',” ta'pʉ.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 E'tane Sises uya warawo' mʉre anʉmʉ'pʉ itemiyatʉ pɨ', mɨrɨpan e'mʉ'sa'ka'pʉ.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Sises ewomʉ'pʉ tʉpo, ipoitorʉ ton uya ekama'po'pʉ ama'ai, “Ɨ'rɨ pe ken si iyesi pɨ' ina uya enpa'ka pʉra iyesi?” ta'pʉ to' uya.
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 “Ɨ'rɨ pen nɨ, ɨpʉremanuya rɨken serɨ rupɨ enpa'ka,” ta'pʉ Sises uya.
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Mɨrɨ pata nɨmɨ'pʉ to' uya, mɨrɨpan kon utɨ'pʉ Kiyarari poro. Sises esi'pʉ mɨrɨ yau tesi tukai' ɨnʉ' uya rɨ ti'tu i'se pʉra,
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 apʉne pʉra tʉpoitorʉ ton enupa tʉuya pɨ'. Ta'pʉ iya to' pɨ', “Ka'pon, Papa winon eparankato' oton ka'pon amʉ' ena'. To' uya iwɨto' oton, e'tane itosorʉwano wʉi pata'pʉ pe iye'mʉ'sa'kato' oton,” ta'pʉ iya.
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 E'tane to' uya ito'ka'nʉkʉ pʉra rɨ iyesi'pʉ, ɨ'rɨ ta iya e'kwa pe iyesi tukai', mɨrɨpan kon enari'nʉmʉ'pʉ mɨrɨ pɨ' ɨnekama'popai pʉra.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 To' utɨ'pʉ Ka'paneyan pona. Tewomʉ tʉpo, Sises uya tʉpoitorʉ ton ekama'po'pʉ, “Ɨ'rɨ pɨ' me'sei'pɨ'tʉune' asanta tau?” ta'pʉ iya.
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 E'tane to' uya eikʉ pʉra iyesi'pʉ, apʉne pʉra asanta tau ɨnʉ' esi eke pe kuru tukai' to' e'sei'pɨtʉ esi'pʉ.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Sises ereuta'pʉ, mɨrɨpan uya 12 kaisaron kon tʉpoitorʉ ton kɨ'ma'pʉ, “Wapiya e'pai na'ne' e'to' pe iyesi, iu'matʉ yau mɨrɨ awonsi'kɨ tanporon kon poitorʉ pe iye'to' pe iyesi,” ta'pʉ iya.
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Temekon tʉtʉse iwoi mʉre ta'sii' isoto'ka'pʉ iya to' koro'tau, mɨrɨpan uya ta'pʉ to' pɨ',
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 “Ɨnʉ' uya rɨ pʉsamoro mʉre amʉ' tonpa ereutanʉkʉ pe iyesi yau uyese' yau, urɨ rɨ ereutanʉkʉ iya pe iyesi; mɨrɨ awonsi'kɨ ɨnʉ' uya rɨ urɨ ereutanʉkʉ pe iyesi yau, urɨ rɨken ereutanʉkʉ iya pen mɨrɨ, kʉrɨ uyenno'nin nʉ'pʉ kanan ereutanʉkʉ iya pe iyesi,” ta'pʉ iya.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 “Ti'sa,” ta'pʉ Isaan uya, “Ka'pon ene'pʉ ina uya ɨyese' yau makoi a'kwarʉ ton enpa'kapɨ'nin. Iyereutato' pe ina uya ikupʉ'pʉ, apʉne pʉra urɨ'nokon tonpa pe pʉra iyesi pɨ',” ta'pʉ iya.
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Kʉsereutanʉ'tʉu, apʉne pʉra ɨnʉ' rɨ eke Papa tʉrawasooi ku'nin nʉ'pʉ uyese' yau usaurokʉ poken pʉra iyesi mɨrɨ tʉpo ɨri pe upɨ'.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Uyewa'noma iya 'nokon pʉra na'ne' esi mɨrɨ uwenaino' kon pe rɨ.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, ɨnʉ' rɨ tuna ke ɨwo'payai'ne'nokon uyese' yau apʉne pʉra Kʉraiiwano' pe ɨwesi kon pɨ', tepe'pʉ nonka iya pen kuru rɨ mɨrɨ.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 “Mɨrɨ awonsi'kɨ ɨnʉ' uya rɨ pʉsamoro uyapurɨnin nan aiko ton nʉ'kwɨ tonpa e'makoima emapu'tɨsa' yau, wakʉ iwa pe rɨ iyesi parau ka' eno'ma eke rɨ a'nai' e'pato' ike ewa'tɨsa' i'mʉ pɨ' esa' pe.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Ɨyemiyatʉ uya ɨye'makoima emapu'tɨ pe iyesi yau, a'tɨkɨ. Wakʉ iwa pe rɨ iyesi itemiyatʉ pʉra esii'ma tɨwɨrɨ rɨ uko'man nɨto' ya' ɨyepa'ka a'tai, tanporo temiyatʉ ke ekota'man nɨto' ya' ɨutɨ entai, apo' usenkʉ'to' pen nɨ ya'.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 — ausente —
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Mɨrɨ awonsi'kɨ a'ta uya ɨye'makoima emapu'tɨ pe iyesi yau, a'tɨkɨ. Wakʉ iwa pe rɨ iyesi i'ta pʉra esii'ma tɨwɨrɨ rɨ uko'man nɨto' ya' ɨyepa'ka a'tai, ti'ta ke ɨyeno'ma entai ya'mu pʉn ekota'man nɨto' ya'.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 — ausente —
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Ɨyenu uya ɨye'makoima emapu'tɨ pe iyesi yau, imo'kakɨ. Wakʉ iwa pe rɨ iyesi mɨrɨ tikin nɨ itenu tɨwɨrɨ rɨ uko'man nɨto' ya' ɨyepa'ka a'tai, asa'rɨ itenu ɨyeno'ma entai ya'mu pʉn ekota'man nɨto' ya'.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Mɨrɨ yau,
48 nati’imaim
49 Tanporon kon nɨ e'ne'ne'ma mɨrɨ apo' ke.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 “Waiyo esi wakʉ, e'tane ine'ne' pe pʉra iyenasa' yau, nai kasa ken si ine'ne' pe kanan iye'to' pe iku'kapʉ auya? Waiyo iku'tɨ' ayau'nokon, tʉusewankamai' pʉra ɨko'mantɨ' ɨtonpa kon amʉ' pokon pe,” ta'pʉ iya.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.