Marcos 14

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Asa'rɨ rɨken wʉi e'ku'ka'sa' esi'pʉ To' Epoi Itɨ'pʉ Weyu Rʉ'pʉ mɨrɨ awonsi'kɨ A'sarutanʉ'sa' Pen Pʉreti Pɨ' Enta'nan Weyu e'seporo rawɨrɨ, mɨrɨ pɨ' Papa ena' use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton mɨrɨ awonsi'kɨ Main pɨ' enupanin nan esi'pʉ ama'ai Sises a'sito' tʉuya'nokon ipɨkɨrɨ warinpa pɨ' mɨrɨ awonsi'kɨ iwɨto' pe tʉuya'nokon.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 “E'tane Iweyu Rʉ'pʉ a'tai pen, ka'pon amʉ' nin e'sara'tɨ esi usewa'noman pɨ',” ta'pʉ to' uya.
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Pe'tani po iyesi koro'tau, tʉteire' po tenai' tepʉrʉ piyau, ka'pon, Saiman, erekʉ'pan tukai' ti'tusen iwʉ' tau, uri'san uyee'pʉ po'toro arapasta yawon, epe'kena' po'piyun esukenan natʉ konekasa' esa' pe. Tʉputurʉkai' i'pai pona po'piyun ma'pʉ iya.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Mɨrɨ yau te'san tonpa ton usakorota usaurokʉ'pʉ tiwano' kon pe, “Ɨ'rɨto' pe rɨ si po'piyun ma'tanʉkʉ ko?
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Ikʉrʉpo'pomapaino rɨ tikin nɨ wʉipiya iye'tʉrawasomasa' e'mato' epe' entai rɨ,itepe'pʉ tʉto' pe entu'manin nan ena'!” ta'pʉ to' uya. Ɨsɨ pe rɨ to' uya eseremekʉ'pʉ.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 “Tɨwɨ nesii, ɨ'rɨ pe ikupʉ i'se ɨwesi kon? Wakʉ rɨ ku'sa' iya mɨrɨ upɨ',” ta'pʉ Sises uya to' pɨ'.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 “Entu'manin nan kamoro ɨpiyawon kon nɨ i'se ɨwe'to' kon a'tai rɨ ɨnpika'tɨnʉ kon, e'tane inke urɨ pʉra iyesi ɨpiyau'nokon.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Tʉnkupʉnʉ pokena' rɨ ku'sa' iya mɨrɨ, po'piyun masa' iya upona ukoneka pe uruwai' ya' utʉrʉ e'ma ta'.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, mɨ awɨrɨ rɨ itekare nʉsekamayai'ne' non emʉ' kaisa rɨ, inkupʉ'pʉ rʉ'pʉ rɨ marɨ usekama mɨrɨ en yau ikupʉ pe rɨ,” ta'pʉ iya.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Isutas Eskariya', 12 kaisaron kon ipoitorʉ ton tonpa utɨ'pʉ use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton piya', Sises eparankase'na to' ena'.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 To' epori'ma'pʉ mɨrɨ tetai', mɨrɨpan kon usaurokʉ'pʉ pʉrata ke irepato' tʉuya'nokon pɨ', mɨrɨpan esi'pʉ itʉto' tʉuya weyu eporo i'se.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 A'sarutanʉ'sa' Pen Pʉreti Pɨ' Enta'nan Weyu e'sara'tɨ a'tai, iteseru pe To' Epoi Itɨ'pʉ Weyu Rʉ'pʉ pɨ' karimeru mʉre wɨto' a'tai, Sises poitorʉ ton uya ekama'po'pʉ, “Nai ya' ina utɨ i'se me'an To' Epoi Itɨ'pʉ Weyu Rʉ'pʉ pɨ' ɨyenta'nato' konekase'na?” ta'pʉ to' uya.
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Mɨrɨpan uya asa'rɨ tʉpoitorʉ ton ennoko'pʉ. To' pɨ' ta'pʉ iya, “Entantɨ' eke pata pona, mɨrɨpan yau, tuna anin ka'pon uya ɨyeporo kon mɨrɨ. Ipɨkɨrɨ mʉtɨtʉi'.
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Iyewonsa' na'ne' ita' ɨutɨ esa' mekama'potʉi', ‘Ti'sa man: Nai airɨ uiwʉ' oton nai To' Epoi Itɨ'pʉ Weyu Rʉ'pʉ pɨ' upoitorʉ ton pokon pe enta'nato' itau? ta pɨ',’ mʉkatʉi'.
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Ekama iya rɨ mɨrɨ ɨpɨ'nokon eke rɨ ka'tawon ɨutɨ tapurui'tɨse ikonekasa'. Mɨrɨ yau si enta'nan nɨto' mʉkonekatʉi',” ta'pʉ iya.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Ipoitorʉ ton si utɨ'pʉ eke pata pona, mɨrɨpan kon uya si eporo'pʉ Sises uya tauro'ka'pʉ kon kasa rɨ, mɨrɨpan kon uya si To' Epoi Itɨ'pʉ Weyu Rʉ'pʉ pɨ' te'to' kon koneka'pʉ.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Pata uko'mansa' a'tai, Sises uyee'pʉ 12 kaisaron kon pokon pe.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Tepʉrʉ piyau tʉteire' kon po tenai' enta'nan pɨ' to' esi koro'tau, ta'pʉ iya, “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, ɨtonpa kon uya uyeparankato' oton—kʉrɨ upokon pe enta'nan pɨ' na'ne' rɨ,” ta'pʉ iya.
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 To' si upokoita'pʉ, mɨrɨpan tikin pa'ne ta'pʉ to' uya ipɨ', “I'napai rɨ urɨ pen kuru rɨ?” ta'pʉ to' uya.
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 “Ɨmɨrɨ'nokon 12 kaisaron kon tonpa, tʉyu kipʉ pɨ' na'ne' pʉsau ya' upokon pe.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Ka'pon, Papa winon utɨto' oton iye'menukasa' tʉpɨ' na'ne' kasa rɨ, e'tane ɨsɨ yau rɨ kʉrɨ rɨ ka'pon esi Ka'pon, Papa winon eparankanin! Wakʉ pe rɨ nesii'no iyentusa' pʉra iyesi yau,” ta'pʉ iya.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 To' enta'na koro'tau, Sises uya pʉreti anʉmʉ'pʉ, tenki ta'pʉ iya Papa pɨ', mɨrɨpan uya i'kwɨ'pɨtʉ'pʉ, mɨrɨpan ekamʉ'pʉ iya tʉpoitorʉ ton ena', “Anʉntɨ', serɨ serɨ upun,” tai'ma.
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Mɨrɨ a'tai, ko' anʉmʉ'pʉ iya, tenki ta'pʉ iya Papa pɨ', mɨrɨpan uya to' o'pa'pʉ, tanporon kon uya iyawon ensi'pʉ.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 “Serɨ serɨ umʉnʉ, emenna'ekonekan nɨto' iwano', tu'kan kon iwano' pe iye'kwansa',” ta'pʉ iya to' pɨ'.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, iteperu euku ensito' uya oton pen ɨpokon pe 'nokon Papa e'to' esa' wannɨ pe yau emenna' pe ensi uya pʉ'kʉ pona,” ta'pʉ iya.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Eren pɨ' tʉuserenkasa' kon tʉpo, to' utɨ'pʉ Are' Wʉpʉ pona.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 “Tanporo rɨ unɨmɨ auya'nokon mɨrɨ,” tukai' Sises uya to' pana'tɨ'pʉ, “apʉne pʉra iye'menukasa':tawon.
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 E'tane erikʉ tʉpo, e'mʉ'sa'kasa' a'tai, utɨ mɨrɨ arawɨrɨ'nokon Kiyarari pona,” ta'pʉ iya.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Pi'ta uya ta'pʉ, “Tanporon kon uya ɨnɨntane, ɨnɨmɨ uya pen nɨ nin mɨrɨ,” ta'pʉ iya.
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 “I'napairon ekama uya ɨpɨ', serɨ pe—i'nai rɨ sa'ne, serɨ ewarupɨɨi tau—kɨrɨtɨkɨ uturumʉ asa' ite'kwa rawɨrɨ, unonkato' auya oton osorʉwau ite'kwa,” ta'pʉ Sises uya.
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 E'tane miyarɨ parɨ e'se'ne' pe parɨ Pi'ta uya ta'pʉ, “Ɨ'rɨ pe pʉra rɨ aya'kɨrɨ uma'ta pe iyesi yau, ɨnonka uya pen nɨ,” ta'pʉ iya. Mɨrɨ awonsi'kɨ tanporon kon uya rɨ mɨrɨ rɨ marɨ ta'pʉ.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 To' utɨ'pʉ Ke'semani tukai' tesa'sen pata ya'. Mɨrɨ yau, Sises uya ta'pʉ tʉpoitorʉ ton pɨ', “Ereutapɨ'tɨ' se airɨ ɨpʉrema tane,” ta'pʉ iya.
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Mɨrɨpan uya Pi'ta, Isens mɨrɨ awonsi'kɨ Isaan arɨ'pʉ ta'kɨrɨ, mɨrɨpan usewankama ena'pʉ ika'nɨ' pʉra ipan pe rɨ.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 “Uya'kwarʉ man pokoi pe, uma'tan poken nɨ,” ta'pʉ iya to' pɨ'. “Serɨ yau e'tɨ' tenu ke,” ta'pʉ iya.
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Itɨ'pʉ miyarɨ parɨ ɨnnɨ iwa ita'mo'ka'pʉ non pona ɨpʉremase'na tʉpɨ' te'ku'sen si usentakato' pe.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 “Apa,Papai, tanporon nɨ e'ku'to' pe iku'nin pe ɨwesi, serɨ ko' imo'kakɨ uyenapai. E'tane i'se ɨwe'to' rɨken e'ku'to', i'se e'to' pen,” ta'pʉ iya.
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Mɨrɨpan enna'po'pʉ tʉpoitorʉ ton piya', mɨrɨpan uya to' e'nʉmʉ eporo'pʉ. “Saiman,” ta'pʉ iya Pi'ta pɨ', “ɨye'nʉnsa' si mɨrɨ? Tenu ke pe' ɨwesi poken pʉra iyesi mara rʉ'kwɨ rɨ?
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Tenu ke esii'ma ɨpʉrematɨ', i'tupɨ'nɨto' ya' auta'mo'ka kon namai'. Iya'kwarʉ esi ɨnku'pai, e'tane ipun esi ɨ'sɨ'mʉra,” ta'pʉ iya.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Itɨkaa'pʉ ɨpʉremase'na mɨrɨ kasa rɨ marɨ kanan.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Iyenna'posa' a'tai kanan, to' rɨ marɨ e'nʉnsa' eporo'pʉ iya, apʉne pʉra e'tape'ne' pe'ne to' enu pi'pɨ ton esi ke. Ɨ'rɨ rɨ ta tʉuya'nokon ipɨ' tukai' to' uya i'tu pʉra rɨ iyesi'pʉ.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Itosorʉwano ite'kwa tenna'poi', ta'pʉ iya to' pɨ', “Mɨrɨ si e'nʉn nɨ pɨ' rɨ mɨrɨ awonsi'kɨ umoronka' nɨ pɨ' rɨ ɨwesi kon? Eke pe man! Iweyu si e'seposa' man. Ka'pon, Papa winon eparankasa' man tʉmakooikena' nan ena'.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 E'mʉ'sa'katɨ'. Utɨnpai'nokon! Uyeparankanin si uye'ka'nɨ pɨ' man!” ta'pʉ iya.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Usauro'nɨ pɨ' kuru rɨ iyesi koro'tau, Isutas, 12 kaisaron kon tonpa pe te'sen usenpoika'pʉ. Ipokon pe anpisin usepai'tɨpɨ'sa' supara ke mɨrɨ awonsi'kɨ wa'tana ke esi'pʉ use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton eke ton kuru, Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Esuwerʉ amʉ' epuru ton nennoko'san.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Eparankanin uya tʉnku'ton ekamasa' esi'pʉ to' pɨ', “Kʉrɨ sa'su'kayai'ne' si kʉrɨ rɨ, ma'sitʉi', matʉi' terasu ke,” tasa' esi'pʉ.
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Isutas utɨ'pʉ Sises piya' to'sarɨ rɨ, mɨrɨpan uya, “Rapai,”ta'pʉ ipɨ', mɨrɨpan a'su'ka'pʉ iya.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Mɨrɨpan kon uya Sises a'si'pʉ.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Mɨrɨ yau, a'ko pe iye'soto'pɨ'sa' kon tonpa uya tʉsuparaai mo'ka'pʉ, mɨrɨpan uya use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru poitorʉ pana a'tɨ'pʉ.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Sises uya, “Main awɨron kon pen pe' esa' pe esi serɨ, ɨuye'sa' kon na'ne' supara amʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ wa'tana amʉ' esa' pe uya'sise'na?
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Wʉi kaisarɨ rɨ ɨpiyau'nokon esi'pʉ, enupan pɨ' Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' pʉ'kʉ tau, uya'si auya'nokon pʉra rɨ. E'tane imenukasa' itekare uta'ku'tɨto' pe rɨ iyesi,” ta'pʉ iya.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Mɨrɨ a'tai, tanporon kon ipoitorʉ ton uya inonka'pʉ, mɨrɨpan kon ainʉmʉ'pʉ.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Moine e'wontɨsa' epe'kena' pon renen tato' atʉ ke tʉpon ke pʉra esii'ma utɨ esi'pʉ Sises pɨkɨrɨ. Mɨrɨpan a'si i'se to' e'tane,
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 to' enapai temo'kai' iyeka'tumʉ'pʉ iwon pʉra.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 To' uya si Sises arɨ'pʉ use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru piya', mɨrɨpan tanporo use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton eke ton kuru, Esuwerʉ amʉ' epuru ton nɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ Main pɨ' enupanin nan nɨ amʉra'pʉ.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Pi'ta uya e'ma'pʉka'pʉ ɨnnonsi'kɨ rɨ, use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru iwʉ' pʉrorooi pona. Mɨrɨ yau iyereutasa' esi'pʉ erasu amʉ' pokon pe a'non pɨ' apo' piyau.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton eke ton kuru mɨrɨ awonsi'kɨ tanporon kon nɨ Esuwerʉ amʉ' Konsʉrʉʉi ton esi'pʉ Sises ewa'nomato' tʉuya'nokon ipɨkɨrɨ eporo i'se itʉto' pe tʉuya'nokon ima'tato' ya', e'tane to' uya ɨ'rɨ rɨ eporo'pʉ pen nɨ.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Tu'kan kon nɨ usaurokʉ'pʉ ipɨ' kasi ye' pe rɨ, e'tane ɨsi'kaisa rɨ pʉra to' maimu esi'pʉ.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Mɨrɨ a'tai, tʉron kon e'soto'pɨ'sa' usaurokʉ'pʉ kasi ye' pe rɨ ipɨ' se tukai':
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 “Ina uya eta'pʉ, ‘Serɨ ka'pon nʉkoneka'pʉ use'man nɨto', ɨpʉreman nɨto' iwʉ' ma'tanʉkʉ uya mɨrɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ osorʉwau wʉi yau, tʉron nɨ kanan amɨ uya, ka'pon nʉkoneka'pʉ pe pʉra nin si,’ ta iya,” ta'pʉ to' uya.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Mɨrɨ rɨ e'tane, ɨsi'kaisa rɨ pʉra to' maimu esi'pʉ.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Mɨrɨ a'tai, use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru e'soto'ka'pʉ to' rau, mɨrɨpan uya Sises ekama'popɨtʉ'pʉ, “Eikʉ auya pen nɨ pe' mɨrɨ? Ɨ'rɨ tukai' pʉsamoro ka'pon amʉ' usaurokʉ ɨpɨ'?” ta'pʉ iya.
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 E'tane Sises esi'pʉ e'pana rɨ to' eikʉ iya pʉra rɨ. Use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru uya ekama'pokaa'pʉ kanan, “Ɨmɨrɨ pe' kʉrɨ rɨ Kʉrai,Iyɨpʉremasa' pe Te'sen Mu?” ta'pʉ iya.
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Mɨrɨpan pɨ', “Urɨ rɨ,” ta'pʉ Sises uya. “Ka'pon, Papa winon ereutasa' Meruntɨ pe te'sen emiya enwo'netʉ winɨ ento' auya'nokon oton, mɨrɨ awonsi'kɨ iyepʉ kapuru' yau Epʉn poi,” ta'pʉ iya.
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru uya tʉpon karaka'pʉ. “Ɨ'rɨto' pe miyarɨ rɨ ekamanin nan i'se e'nɨ?
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Metatʉu rɨ sa'ne ko isaurokʉ Papa sapema pe. Ɨ'rɨ tukai' ken mɨsenuminkayatʉu?” ta'pʉ iya. Tanporon kon uya rɨ eno'ma'pʉ ima'tato' pe.
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Mɨrɨpan tʉron kon nɨ eta'tapɨtʉ'pʉ ipona; to' uya itenu auromʉ'pʉ, tʉmokorooi kon ke to' uya iwɨnɨ'pʉ, mɨrɨpan, “Pu'kena' pe ekamakɨ!” ta'pʉ to' uya ipɨ', mɨrɨpan mo'ka'pʉ erasu ton uya, mɨrɨpan wɨpɨtʉ'pʉ to' uya.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Pi'ta esi koro'tau non po, ɨutɨ pʉrorooi po, uri'san, use'man nɨto' tʉrawasomanin poitorʉ uyee'pʉ.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Pi'ta a'no ensa' tʉuya a'tai, enpɨtʉ'pʉ iya a'ko pe esii'ma, “Ɨmɨrɨ rɨ nɨrɨ Nasare' pon Sises a'kɨron nʉ'pʉ,” ta'pʉ iya ipɨ'.
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 E'tane i'tunin pe pʉra iye'kuu'pʉ, “I'tu uya pʉra man; ito'ka'nʉkʉ uya pʉra man ɨ'rɨ pɨ' ausaurokʉ tukai',” ta'pʉ iya, mɨrɨpan utɨ'pʉ utɨn nɨto' e'ma ta', mɨrɨ a'tai kɨrɨtɨkɨ uturumʉ'pʉ.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 To' poitorʉ uri'san uya ensa' a'tai mɨrɨ yau, takaa'pʉ iya kanan te'soto'pɨ'se iwoi te'san pɨ', “Pʉse rɨ kʉrɨ rɨ to' tonpa,” ta'pʉ iya.
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 I'tunin pe pʉra kanan iye'ku'kaa'pʉ. Mara rɨ iyesi tʉpo, kamoro a'ko pe iye'soto'pɨ'sa' kon uya ta'pʉ Pi'ta pɨ', “I'napai rɨ kuru rɨ ɨmɨrɨ kʉrɨ rɨ to' tonpa, apʉne pʉra Kiyarari pon pe ɨwesi,” ta'pʉ to' uya.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Tiwano' pe rɨ iye'pa'nʉkʉ'pʉ, mɨrɨpan uya ta'pʉ to' pɨ', “Pʉse rɨ ka'pon ipɨ' masauro'atʉi'ne' i'tu uya pʉra man!” ta'pʉ iya.
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Inke pʉra rɨ, iyakon ite'kwa pe kɨrɨtɨkɨ uturumʉ'pʉ. Mɨrɨ a'tai, Pi'ta uya Sises maimu rʉ'pʉ nee'pʉ tenu ya' tʉpɨ' isauro'sa' rʉ'pʉ, “Kɨrɨtɨkɨ uturumʉ rawɨrɨ iyakon ite'kwa pe, ‘I'tu uya pʉra man,’ tato' auya oton osorʉwau ite'kwa,” ta'pʉ iya rʉ'pʉ, mɨrɨpan ukaramʉ'pʉ.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.