Marcos 12

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Panton yai to' auro'ka pɨ' Sises e'sara'tɨ'pʉ: “Ka'pon uya umɨ pɨmɨ'pʉ kʉre' itese', si'na' pe te'sen kiyari ye' ke. Iwoi iwekupiri'tɨ'pʉ iya, ikasu'kato' iyai aka'pʉ iya, mɨrɨ awonsi'kɨ ipa'simato' awonsi'kɨ ka'tawon soto'pan ɨutɨ amɨ'pʉ iya. Mɨrɨpan nin si tʉrʉ'pʉ iya mɨrɨ umɨ pɨ' te'san ena', mɨrɨpan utɨ'pʉ siya rɨ tʉpata'se' yapai.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Iyakʉ'pʉsa' anʉmʉ weyu si e'seposa' a'tai, tʉpoitorʉ si ennoko'pʉ iya umɨ tʉrʉ'pʉ tʉuya itena' ton piya' ti'kiyari epose'na.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 E'tane kʉrɨ rɨ a'si'pʉ to' uya, ipanta'ma'pʉ to' uya, mɨrɨpan nin si ennoko'pʉ to' uya mɨrɨ itemiyatʉ arʉ pʉra rɨ.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Mɨrɨ a'tai, tʉron nɨ kanan tʉpoitorʉ ennoko'pʉ iya to' piya'; i'pai pɨ' nin si pʉse rɨ wɨpɨtʉ'pʉ to' uya mɨrɨ, mɨrɨpan ɨri pe rɨ to' uya ikupʉ'pʉ.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 E'tane rɨ kanan tʉron nɨ ennoko'pʉ iya. Kʉrɨ rɨ nin si wɨnɨ'pʉ to' uya mɨrɨ. Tu'ke rɨ tʉron kon enno'pɨtʉ'pʉ iya; tʉron kon nɨ panta'mapɨtʉ'pʉ to' uya, tʉron kon nɨ wɨnɨi'ma.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 “Tikin nɨ nin si inennokonʉ e'nonkasa' esi'pʉ, imu rɨ nin si, ini'nʉnkanʉ. ‘Pʉse rɨ, umu nin si nama to' uya mɨrɨ,’ tai'ma nin si tanporon kon u'matʉ pe ennoko'pʉ iya.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 “E'tane nin si to' uya ta'pʉ mɨrɨ, tiwano' kon pe, ‘Pʉse rɨ kuru pʉse rɨ kiyari pata'se' anʉnton. Iwɨto' kon pe ɨsi'tɨ', inanʉmʉnʉ e'to' pe uiwano' kon pe,’ ta'pʉ to' uya.
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 To' uya si a'si'pʉ, mɨrɨpan wɨnɨ'pʉ to' uya, mɨrɨpan eno'ma'pʉ to' uya kiyari e'kwa apai.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 “Ɨ'rɨ ken si kupʉ kʉrɨ rɨ kiyari e'kwa esa' uya? Iyepʉ kamoro itesa' pe tʉnnonka'san wɨse'na, mɨrɨpan uya nin si mɨrɨ kiyari e'kwa tʉrʉ mɨrɨ tʉron kon ena'.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Itekare pe' iye'menukasa' ennin nan pen ɨmɨrɨ'nokon:
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 tukai'?”
11 Iti i Regah sinaf matar
12 A'sito' tʉuya'nokon ipɨkɨrɨ warinpa'pʉ to' uya, apʉne pʉra tʉpɨ'nokon ta iya e'kwa pe mɨrɨ panton ekamasa' iya tukai' to' uya i'tu'pʉ. E'tane anpisin ton ka'pon amʉ' pɨ' to' enari'nʉmʉ'pʉ; mɨrɨpan kon uya nin si inɨmɨ'pʉ mɨrɨ, to' utɨ'pʉ ipiyapai.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Emennʉ'pʉ po iwa rɨ, Pari'si amʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ Era' pɨkɨron kon ennoko'pʉ to' uya Sises eparantɨi' imaimu winɨ.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 To' uyee'pʉ ipiya', mɨrɨpan kon uya ta'pʉ ipɨ', “Ti'sa, ina i'tu pɨ' man i'napairon ye' pe ɨwesi tukai'. Ka'pon amʉ' rɨ nensimanʉ pe pʉra ɨyeseru esi, apʉne pʉra ɨnʉ' pe rɨ to' esi pɨ' te'namasen pe pʉra ɨwesi; e'tane Papa eseru pɨ' enupan auya i'napairon awɨrɨ. Ipoken pe' iyesi Sisa ena' pʉrata tʉtʉsen e'ma a'tai, kane katɨ?
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Ina uya pe' e'ma, mɨrɨ pe pʉra ina uya e'ma pen nɨ katɨ?” ta'pʉ to' uya. E'tane wakʉ pe to' e'ku'to' eseru i'tusa' Sises uya esi'pʉ, “Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' usa'mapai ɨwesi kon? Apʉne pʉrata punine'tɨ' ento' pe uya,” ta'pʉ iya.
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 To' uya pʉrata pun nee'pʉ, mɨrɨpan kon ekama'po'pʉ iya, “Ɨnʉ' nai ipɨ'? Mɨrɨ awonsi'kɨ ɨnʉ' ese' nai ipɨ'?” ta'pʉ iya. “Sisa,” ta'pʉ to' uya.
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Mɨrɨ a'tai, Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Sisa iwano' rɨ itʉtɨ' Sisa ena', mɨrɨ awonsi'kɨ Papa iwano' rɨ kanan tʉrʉ auya'nokon Papa ena',” ta'pʉ iya. Mɨrɨpan kon nin si usewansiuka'pʉ mɨrɨ ipɨ'.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Mɨrɨ a'tai, Satu'si amʉ', eri'nɨ tʉpo e'mʉ'sa'kan pʉra rɨ iyesi tawon nan uyee'pʉ Sises ekama'pose'na.
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 “Ti'sa, Mosi' uya imenukasa' uiwano' kon pe, ka'pon rui eri'sa' yau, tʉno'pʉ tʉnonkai' imunkɨ pʉra, iyakon nʉ'pʉ uya ino'pʉ rʉ'pʉ mari'mato' pe iyesi, mɨrɨpan kon umu'tato' pe tʉrui iwano' pe.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Moro 7 kaisaron kon ɨsirunan esi'pʉ. Wapiyaro' emari'ma'pʉ, mɨrɨpan erikʉ'pʉ innonkaton kon imunkɨ amʉ' pʉra rɨ.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Ipɨkɨron nʉ'pʉ uya nin si ino'pʉ rʉ'pʉ mari'ma'pʉ mɨrɨ, e'tane iyerikʉ'pʉ tʉumu'tai' pʉra rɨ kanan. Mɨrɨ kasa rɨ to' osorʉwano pe te'sen esi'pʉ.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Mɨrɨ kasa rɨ tanporo 7 kaisa rɨ to' esi'pʉ imunkɨ amʉ' pʉra rɨ to' eri'pɨtʉ'pʉ. Kʉrɨ rɨ nin si uri'san erikʉ'pʉ mɨrɨ to' e'ma'pʉ pe rɨ.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Eri'nɨ tʉpo e'mʉ'sa'kan nɨsa' a'tai, ɨnʉ' no'pʉ pe ken si iyesi mɨrɨ, apʉne pʉra sa'ne 7 kaisaron kon uya imari'mapɨ'sa'?” ta'pʉ to' uya.
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Ipoken pʉra pe' ɨwesi kon pen mɨrɨ iye'menukasa' itekare mɨrɨ pe pʉra Papa meruntɨrʉ i'tu auya'nokon pʉra iyesi pɨ'?
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Iyeri'sa' kon e'mʉ'sa'kasa' a'tai, to' emari'ma pʉra rɨ iyesi, mɨrɨ pe pʉra to' e'tʉrʉ pen nɨ emari'man nɨto' yau; Epʉn pon kon, inserʉ amʉ' kasa to' e'to' oton.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Iyeri'sa' kon e'mʉ'sa'ka tawon pɨ', Mosi' karetaai yawon pe' ensa' auya'nokon pʉra rɨ iyesi, yu' epo'tɨ'pʉ tawon? Mɨrɨ yau, Papa uya ta'pʉ ipɨ', ‘Urɨ kʉrɨ rɨ Epʉra'an, Aisi' mɨrɨ awonsi'kɨ Seko' pokon e'to' itese' pɨ'.’
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Papa, iyeri'sa' kon e'to' itese' pɨ' pe iyesi pen, e'tane nurɨnan kon nɨken. Ipoken pʉra kuru ɨwesi kon mɨrɨ,” ta'pʉ iya.
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Main pɨ' enupanin nan tonpa uye'sa' uya to' usaurokʉ etapɨtʉ'pʉ. Wakʉ pe to' maimu ei'sa' Sises uya pɨ', ekama'po'pʉ iya, “Tanporon iyawɨrɨ e'nɨto' pe inonkasa' Main ton koro'tapai, nai esi eke pe kuru?” ta'pʉ iya.
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Sises uya ta'pʉ ipɨ', “Se kuru serɨ eke, ‘Etatɨ' Esuwerʉ amʉ' rʉ'kwɨ; Itepuru itese' pɨ' e'nɨto' esi, tikin nan nɨ Itepuru;
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Itepuru, itese' pɨ' ɨwe'to' i'nʉnkakɨ tanporo ɨyewan pokon pe, aya'kwarʉ pokon pe, ɨusenuminkato' pokon pe mɨrɨ awonsi'kɨ tanporo ɨmeruntɨrʉ pokon pe,’tawon.
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Ipɨkɨron esi se: ‘Ɨtonpa i'nʉnkakɨ mɨsi'nʉnkayai'ne' kasa,’tawon. Serɨ ton iyawɨrɨ e'nɨto' entaino eke pʉra rɨ iyesi mɨrɨ,” ta'pʉ Sises uya ipɨ'.
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 “Ti'sa, wakʉ pe kuru ei'sa' auya man, ipoken nɨ mʉkayai'ne' esi, Papa esi tikin nan nɨ, ɨnʉ' pʉra rɨ iyesi e'tane kʉrɨ rɨ rɨken.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 I'nʉnkato' tanporo ewan wannɨ pokon pe, ito'ka'nʉ'to' pokon pe mɨrɨ awonsi'kɨ meruntɨrʉ wannɨ pokon pe, mɨrɨ awonsi'kɨ tonpa i'nʉnka usi'nʉnkan kasa rɨ esi eke pe kuru tʉpo'tɨse tʉtʉsen mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron nɨ ton nɨ use'man nɨto' entai,” ta'pʉ iya.
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Wakʉ pe teikʉ iya etasa' Sises uya a'tai, “Ɨnnɨ pʉra rɨ me'ai' Papa e'to' esa' wannɨ pe piyapai,” ta'pʉ iya ipɨ'. Mɨrɨ awonsi'kɨ nin si mɨrɨ enta', ɨnʉ' rɨ esi'pʉ ɨnekama'popɨ'pai pʉra.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Sises esi koro'tau enupan pɨ' Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' pʉ'kʉ tau, to' ekama'po'pʉ iya, “Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' Main pɨ' enupanin nan uya Kʉraiesi Tepi' pa rʉ'pʉ pe ta?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Tepi' rɨ usaurokʉ'pʉ Wakʉ A'kwarʉ uya tʉmaimu'tɨi',
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Tepi' uya tʉmɨrɨ pe rɨ ‘uyepuru’ tukai' esakʉ, nai kasa ken ipa rʉ'pʉ pe iyesi nesii'no?” ta'pʉ iya. Anpisin ton Sises etanin nan esi'pʉ pori' pe.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 To' enupa tʉuya koro'tau, Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Tenu ke e'tɨ' Main pɨ' enupanin nan pɨ', ɨpininpaino kon kusan tʉpon kon yau, ‘Miyarɨ,’ ta i'sero' kon tʉpɨ'nokon kʉrʉpo'po pɨ' e'nɨ pata'se' yau rɨ,
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 eke ton apon po kuru te'san Esuwerʉ amʉ' usenupato' iwʉ' tau, mɨrɨ awonsi'kɨ tʉnamasan pata'se' yau kuru te'san enta'nan a'tai'ne.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Itaan'pʉ ima'tasa' rʉ'san iwʉ' mo'kanin nan to' enapai, mɨrɨpan kon ɨpʉrema kusan pe, mɨ pe te'kupʉ kon pe. Pʉsamoro waraino kon kota'ma mɨrɨ ɨsɨ pe kuru rɨ,” ta'pʉ iya.
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Sises ereuta'pʉ tʉtʉsen nonkato' to' uya pata'se' ratoi pe, anpisin ton ka'pon amʉ' uya tʉpʉrataai kon tʉpɨtʉ Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' pʉrataai yen ya' enpɨtʉ pɨ'. Tu'kan kon nɨ ipʉrataaike' ton uya eke pe rɨ itʉpɨtʉ'pʉ.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 E'tane rʉ'kwɨ nin si entu'manin itaan'pʉ ima'tasa' rʉ'pʉ uyee'pʉ, mɨrɨpan uya rʉ'kwɨ asa'ron pʉrata ka'pa muku'pɨtʉrʉ'pʉ, peni punu'pɨ rʉ'kwɨ rɨ.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Tʉpoitorʉ ton tʉkɨ'mai' tʉpiya', ta'pʉ to' pɨ', “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, pʉse rɨ entu'manin itaan'pʉ ima'tasa' rʉ'pʉ uya eke pe kuru itʉsa' mɨrɨ pʉrata yen ya', tanporo tʉron kon entai kuru.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Tʉpʉrataai kon tonpa rɨ nin tʉsa' to' uya, e'tane kʉrɨ rɨ, tekota'mato' apai rʉ'kwɨ rɨ tanporo rɨ tʉpiyawon tʉrʉ'pʉ tʉuko'manto' ipɨ' rʉ'kwɨ rɨ,” ta'pʉ iya.
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.