Lucas 9
Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI
1 Sises uya 12 kaisaron kon tʉpoitorʉ ton amʉranʉ'sa' a'tai, to' repa'pʉ iya to' meruntɨrʉ ke, to' pana'pano ke tanporo ɨri a'kwarʉ a'tu'manin pe to' e'to' pe, mɨrɨ awonsi'kɨ paran epi'tɨnin pe to' e'to' pe.
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 To' ennoko'pʉ iya, Papa e'to' esa' wannɨ pe ekareei ekamai', e'ne' ton nɨ nɨrɨ epi'tɨi'.
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 “Ɨ'rɨ rɨ kʉsatʉu,” ta'pʉ iya to' pɨ'. “Teke'sen, paiki, wenamʉ', pʉrata, asa'rɨ ɨpon kon kʉsatʉu.
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 Ɨyereutanʉ'nin kon nʉ'pʉ piyau me'tʉi', tʉron nɨ pata nɨmɨ auya'nokon pona rɨ,
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 ka'pon amʉ' uya ɨyereutanʉkʉ kon pʉra iyesi yau, a'ta kon mʉtɨutɨpɨ'tʉi' to' pata nɨmɨ auya'nokon a'tai, Papa uya to' kota'mato' oton ekamanin pe,” ta'pʉ iya.
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 Mɨrɨpan kon utɨ'pʉ eke iwa ton pata kaisa rɨ'ne, wakʉ itekare ekama pɨ', e'ne' ton nɨ nɨrɨ epi'tɨ pɨ'.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Kopʉna Era' uya etasa' a'tai tanporo te'ku'sen, i'pai utaka'ma'pʉ, apʉne pʉra tʉron kon uya Sises esi Isaan e'mʉ'sa'kasa' pe terikʉ'pʉ apai ta pɨ',
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 tʉron kon uya kanan pu'kena' Iraisa usenpoikasa' ta wenai, tʉron kon uya rɨ marɨ penaro' kon eke ton pu'kena' amʉ' tonpa e'mʉ'sa'kasa' ta pɨ'.
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 E'tane si Era' uya ta'pʉ, “Isaan ne si'pairʉkatai ko. Ɨnʉ' nɨrɨ ken si ekareei eta uya serɨ?” ta'pʉ iya. Mɨrɨpan esi'pʉ Sises ɨnenpai.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Sises nennoko'san enna'posa' a'tai, tʉnkupʉ'pʉ kon ekama'pʉ to' uya Sises pɨ'. Mɨrɨ a'tai, Sises uya to' arɨ'pʉ anpisin a'kɨrɨ pʉra Pe'saita pata pona.
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Tu'kan kon uya eta'pʉ, mɨrɨpan kon utɨ'pʉ Sises pɨkɨrɨ. To' ereutanʉkʉ'pʉ iya, mɨrɨpan kon auro'ka'pʉ iya, Papa e'to' esa' wannɨ pe ekareei pɨ'. Ɨsepi'tɨpaino kon, e'ne' ton epi'tɨ'pʉ iya.
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 Pata uko'mansa' a'tai, 12 kaisaron kon ipoitorʉ ton uyee'pʉ ipiya', “To' enno'kɨ eke iwa ton pata pona'ne mɨrɨ awonsi'kɨ umɨ awɨrɨ'ne ti'kiyari kon epoto' pe to' uya, pata tʉto' tʉuya'nokon nɨ epoto' pe to' uya. Ɨnnon pata yau e'nɨ pɨ',” ta'pʉ to' uya.
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “To' ewe'tɨ',” ta'pʉ iya. Mɨrɨpan pɨ' ta'pʉ to' uya, “5 kaisa rɨ rʉ'kwɨ itekiino pʉreti esi, mɨrɨ awonsi'kɨ asa'ron kon nʉ'kwɨ moro' amʉ'. Kiyari rɨ nin ennase utɨn nɨsa' a'tai, to' ewe'to'pan,” ta'pʉ to' uya.
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 (5,000 kaisa rɨ iwa rɨ ka'pon amʉ' esi'pʉ mɨrɨ yau.) E'tane rɨ tʉpoitorʉ ton pɨ' ta'pʉ iya, “To' ereutanʉ'pɨ'tɨ' tamu'kuru' ke'ne 50 kaisa rɨ'ne,” ta'pʉ iya.
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 Mɨrɨpan kuu'pʉ ipoitorʉ ton uya, tanporon kon ereutapɨtʉ'pʉ.
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 5 kaisaron itekiino pʉreti anʉmʉ'pʉ iya, asa'ron kon moro' amʉ' rʉ'kwɨ nɨrɨ mɨrɨ esa' pe esii'ma, tenu tʉrʉ'pʉ iya ka'takʉi'. Tenki ta pe rɨ Papa pɨ' i'kwɨ'pɨtʉ'pʉ iya si. Mɨrɨpan uya itʉrʉ'pʉ tʉpoitorʉ ton ena' to' uya ekanto' pe.
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 To' enta'na'pʉ ta'weta kon pona rɨ. Mɨrɨpan tonpa'pʉ amʉranʉkʉ'pʉ ipoitorʉ ton uya, 12 kaisa rɨ pa'siki'ti.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Tʉron nɨ a'tai, Sises ɨpʉrema koro'tau, tʉpoitorʉ ton pokon pe rɨken, to' ekama'po'pʉ iya, “Ɨnʉ' pe rɨ esi tukai' anpisin ka'pon amʉ' nʉsauro'an?” ta'pʉ iya to' pɨ'.
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 To' uya entakanoma'pʉ, “Tʉron kon uya Isaan Pa'tes ta; tʉron kon uya kanan pu'kena' Iraisa ta; tʉron kon uya rɨ marɨ penaro' kon eke ton pu'kena' amʉ' tonpa e'mʉ'sa'kasa' ta ɨpɨ',” ta'pʉ to' uya.
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 “E'tane si ɨmɨrɨ'nokon, ɨnʉ' pe ken si esi tukai' mʉkayatʉu?” ta'pʉ iya. Pi'ta uya eikʉ'pʉ, “Ɨmɨrɨ kʉrɨ rɨ Kʉrai, Papa iwano',” ta'pʉ iya.
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Sises uya ipan pe to' panama'pʉ ɨnʉ' pɨ' rɨ to' uya serɨ ekama namai'.
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 Mɨrɨpan uya ta'pʉ, “Ka'pon, Papa winon uya e'ne' moronkato' oton eke pe rɨ, mɨrɨpan ewaruma'tɨto' oton Esuwerʉ amʉ' epuru ton uya, use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton uya, mɨrɨ awonsi'kɨ main pɨ' enupanin nan uya, mɨrɨpan wɨto' oton mɨrɨ awonsi'kɨ iye'mʉ'sa'kato' oton itosorʉwano wʉi a'tai uko'man nɨto' ya',” ta'pʉ iya.
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 Mɨrɨpan uya ta'pʉ tanporo to' pɨ', “Ɨnʉ' rɨ uyepʉ pe iyesi yau uye'ma'pʉ pe, tʉpɨ' rɨ tʉupu'tɨka'se tʉkurusukuui tanʉnse wʉi kaisa rɨ nʉyepʉi upɨkɨrɨ.
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 Apʉne pʉra ɨnʉ' rɨ kʉrɨ tʉuko'manto' ɨnnonkapai pʉra na'ne' uya tʉuko'manto' rɨ nonka mɨrɨ. E'tane ɨnʉ' rɨ kʉrɨ tʉuko'manto' nonkanin upɨkɨrɨ uya innonka pen nɨ mɨrɨ.
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 Wakʉ pe pe' ka'pon esi tanporo non pon eponin tʉmɨrɨ rɨ nonkai'ma, mɨrɨ pe pʉra eno'mai'ma te'sen?
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Ɨnʉ' rɨ ɨpiyɨtʉ yau upɨ' mɨrɨ awonsi'kɨ umaimu ton pɨ', Ka'pon, Papa winon nɨ nɨrɨ ɨpiyɨtʉ mɨrɨ ipɨ' tʉmeruntɨrʉ yau tʉuyepʉ a'tai mɨrɨ awonsi'kɨ ikʉipʉnʉ meruntɨrʉ yau, mɨrɨ awonsi'kɨ inserʉ amʉ' meruntɨrʉ yau.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon, serɨ yau iye'soto'pɨ'sa' na'ne' nan tonpa ton eri'to' oton pen Papa e'to' esa' wannɨ pe ene tʉuya'nokon rawɨrɨ,” ta'pʉ iya.
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 8 pe wʉi pata'pʉ pe iwa rɨ serɨ ta iya tʉpo, Pi'ta, Isaan, mɨrɨ awonsi'kɨ Isens arɨ'pʉ iya ta'kɨrɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ wʉ' pona to' enuku'pʉ ɨpʉremai'.
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 Iyɨpʉrema koro'tau, tʉron nɨ pe itemʉ' ena'pʉ, mɨrɨpan pon ena'pʉ aimu'ne sirɨn pe kamiri' e'wei'tɨ kasa.
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 Asa'ron kon ka'pon amʉ' usenpoika'pʉ a'kwa pe kuru, Mosi', mɨrɨ awonsi'kɨ Iraisa,
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 mɨrɨpan kon uya Sises auro'ka'pʉ. To' usaurokʉ'pʉ itɨto' pɨ', iye'ku'to' pe ta'pʉ rʉ'pʉ Papa uya uta'ku'tɨto' pe iyerikʉ winɨ Surusiran po.
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Ipan pe e'moronʉ' pe Pi'ta mɨrɨ awonsi'kɨ itonpa ton ena'pʉ e'tane, to' upakasa' a'tai, to' uya ene'pʉ ita'kwarii mɨrɨ awonsi'kɨ asa'ron kon ka'pon amʉ' e'soto'pɨ'sa' esi'pʉ ipiyau.
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 Ka'pon amʉ' uya Sises nɨmɨ koro'tau, Pi'ta uya ta'pʉ ipɨ', “Wakʉ rɨ pan pe serɨ yau ina man, uyepuru. Tɨwɨ ina osorʉwau ɨiwʉ' kon amɨi; tikin nɨ ɨiwʉ' pe, tikin nɨ Mosi' iwʉ' pe, Iraisa iwʉ' pe nɨrɨ,” ta'pʉ iya. (Mɨrɨ ta tʉuya tukai' i'tu iya pʉra iyesi'pʉ.)
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 Isaurokʉ koro'tau, kapuru' usenpoika'pʉ, mɨrɨpan uya to' nɨpontɨ'pʉ, mɨrɨpan kon usi'nʉkʉ'pʉ kapuru' ya' ewomʉi'ma.
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 Main uyee'pʉ kapuru' apai, “Umu pʉse rɨ, Unanʉmʉ'pʉ. Imaimu etatɨ',” tawon.
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 Main useta tʉpo, to' uya Sises ene'pʉ tikin sarɨ. Ipoitorʉ ton uya serɨ enkurunpa'pʉ tʉpiyau'nokon, mɨrɨ a'tai ɨnʉ' pɨ' rɨ to' uya tʉnene'pʉ kon ekama'pʉ pen nɨ.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Mɨrɨ ema'sa' yau wʉ' poi to' u'tɨsa' a'tai, anpisin nɨ ka'pon amʉ' uya to' eporo'pʉ.
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 Warawo' to' koro'tawon ukɨ'pɨ'nʉmʉ'pʉ, “Ti'sa!” ta'pʉ iya. “Ɨyekama'po uya umu ene pa, tikin nan nʉ'kwɨ.
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 Ɨri a'kwarʉ uya a'sipɨ'pɨtʉ, mɨrɨ uya ipirorʉnpapɨtʉ, iyai enno'pɨtʉ iya, mɨrɨpan mʉta a'koronta. Inonka iya pʉra iyesi, ima'tanʉkʉ iya rɨ.
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 Ɨpoitorʉ ton pɨ', ‘Enpa'katɨ',’ ta'pʉ uya e'tane, to' uya ikupʉ poken pʉra iyesi'pʉ,” ta'pʉ iya.
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 Mɨrɨ a'tai, Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Ɨri sɨ! Ɨri ton nɨ, apurɨnin nan pen nɨ serɨ a'taino kon! Ɨ'rɨ pʉ'kʉ pona ɨpiyau'nokon uko'mamʉ? Ɨ'rɨ pʉ'kʉ pona aya'kɨrɨ'nokon esi? Ɨmu ine'kɨ se ya',” ta'pʉ iya.
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 Warawo' mʉre uyepʉ koro'tau rɨ, makoi a'kwarʉ uya eno'ma'pʉ non pona iyai ennoko pe. E'tane Sises uya e'se'ne' pe ɨri a'kwarʉeseremekʉ'pʉ. Mɨrɨ a'tai, Sises uya warawo' mʉre epi'tɨ'pʉ, mɨrɨpan tʉrʉ'pʉ iya ikʉipʉnʉ ena'.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Mɨrɨpan kon usewansiuka'pʉ Papa meruntɨrʉ ke Sises e'tʉrawasoma pɨ'.Sises uya ɨri a'kwarʉ yen warawo' mʉre epi'tɨ'pʉ. Tʉuma'tato' Ekamakaa'pʉ Kanan Sises Uya (Ma'siu 17:22-23; Ma' 9:30-32) Tʉusewansiuka'pʉ kon si'kɨrɨ rɨ ka'pon amʉ' esi koro'tau Sises nʉkupʉ'pʉ pɨ', ta'pʉ iya tʉpoitorʉ ton pɨ',
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 “Wakʉ pe etatɨ' kanyauro'kayatʉi'ne', Ka'pon, Papa winon eparankato' oton ka'pon amʉ' ena',” ta'pʉ iya.
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 E'tane to' uya ito'ka'nʉkʉ pʉra iyesi'pʉ ɨ'rɨ ta e'kwa pe serɨ esi tukai'. To' piyapai iye'so'nansa' esi'pʉ to' uya a'si poken pʉra, mɨrɨpan kon enari'nʉmʉ'pʉ mɨrɨ pɨ' ɨnekama'popai pʉra.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 E'sei'pɨ' nɨ pɨ' ipoitorʉ ton e'sara'tɨ'pʉ, ɨnʉ' kuru e'to' oton eke pe tukai'.
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Sises uya nin si to' usenuminkato' i'tu tʉuya pɨ', mʉre rʉ'kwɨ nee'pʉ mɨrɨ, mɨrɨpan soto'ka'pʉ iya tʉpiyau.
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 Mɨrɨ a'tai, ta'pʉ iya to' pɨ', “Ɨnʉ' uya rɨ pʉse rɨ mʉre ereutanʉkʉ a'tai uyese' yau, uyereutanʉkʉ iya pe rɨ iyesi. Ɨnʉ' uya rɨ uyereutanʉkʉ a'tai, uyenno'nin nʉ'pʉ rɨ ereutanʉkʉ iya pe iyesi. Apʉne pʉra kʉrɨ rɨ aiko pe rʉ'kwɨ na'ne' ɨ'koro'tau'nokon, kʉrɨ rɨ kuru esi eke pe,” ta'pʉ iya.
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 “Uyepuru,” ta'pʉ Isaan uya, “ka'pon ene'pʉ ina uya ɨyese' yau ɨri a'kwarʉ ton enpa'kapɨ'nin. Mɨrɨpan ereutanʉkʉ i'se ina esi'pʉ, apʉne pʉra utonpa kon pe pʉra iyesi pɨ',” ta'pʉ.
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 “Kʉsereutanʉ'tʉu,” ta'pʉ Sises uya, “apʉne pʉra ɨnʉ' rɨ ɨyewa'nomanin pen esi ɨwenaino' pe,” ta'pʉ iya.
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Epʉn pona tʉutɨto' weyu e'seporo koro'tau, Sises e'kama'pʉ utɨn pɨ' Surusiran pona
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 tʉmaimu anin nan ennoko'pʉ iya tʉrawɨrɨ. Mɨrɨpan kon utɨ'pʉ eke iwa Sameriya pon pata pona ite'ma ta' ekonekase'na,
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 e'tane mɨrɨ yawon kon uya ereutanʉkʉ'pʉ pen, apʉne pʉra Surusiran pona itɨ pɨ'.
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 Serɨ ensa' ipoitorʉ ton, Isens mɨrɨ awonsi'kɨ Isaan uya a'tai, to' uya ekama'po'pʉ, “Uyepuru, apo' pe' nu'tɨ uya'nokon i'se me'an Epʉn poi to' ma'tanʉ'nin pe?” ta'pʉ to' uya.
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 E'tane, Sises era'tɨ'pʉ to' esereme'se'na,
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 mɨrɨpan kon utɨ'pʉ tʉron nɨ eke iwa pata ya'.
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 Utɨn pɨ' rɨ to' esi koro'tau asanta tawɨrɨ, ka'pon uya ta'pʉ ipɨ', “Aya'kɨrɨ utɨ serɨ mʉtɨyai'ne' ya' rɨ,” ta'pʉ iya.
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Sises uya eikʉ'pʉ, “Maikan amʉ' kamoro tenkena' nan, toron amʉ' nɨrɨ tʉponkena' nan, e'tane Ka'pon, Papa winon e'sapontɨto' yau pʉn nɨ,” ta'pʉ iya.
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 Tʉron nɨ pɨ' nin si ta'pʉ iya mɨrɨ, “Ɨisirɨ uya'kɨrɨ,” ta'pʉ iya. E'tane eikʉ'pʉ iya, “Uyepuru, apʉne wapiya ukʉipʉnʉ siu'na'tɨka'tai'ya,” ta'pʉ iya.
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Mɨrɨpan pɨ' ta'pʉ iya, “Tɨwɨ kamoro Papa ese' pokon kon pen tekepu kon u'na'tɨi, e'tane enta Papa e'to' esa' wannɨ pe ekareei ekamai',” ta'pʉ iya.
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 Mɨrɨ rɨ e'tane, tʉron nɨ uya kanan, “Uyepuru, aya'kɨrɨ utɨ, e'tane wapiya kuru utonpa ton piya' utɨi'ya, ‘Ɨisirɨ utɨyai',’ ka'se'na,” ta'pʉ iya.
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Sises uya eikʉ'pʉ, “Ɨnʉ' rɨ upɨkɨrɨ te'sara'tɨ tʉpo tenu tʉpɨ'nin te'ma'pʉ ta' esi mɨrɨ Papa e'to' esa' wannɨ pe tʉrawasomanin ye' pe pʉra rɨ,” ta'pʉ iya.
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.