João 8

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 E'tane Sises utɨ'pʉ Are' Wʉpʉ pona.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Mɨrɨ ema'sa' yau awanakʉi' iyenna'po'pʉ Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' pʉ'kʉ ta'. Anpisin pe ka'pon amʉ' amʉra'pʉ iwoi, mɨrɨpan ereuta'pʉ to' enupase'na.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Main pɨ' enupanin nan mɨrɨ awonsi'kɨ Pari'si amʉ' uya uri'san nee'pʉ, iyekuma koro'tau tʉneporo'pʉ kon, mɨrɨpan soto'ka'pʉ to' uya tu'kan kon annau,
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 mɨrɨpan kon uya ta'pʉ Sises pɨ', “Ti'sa, pʉse rɨ uri'san eposa' ina uya ekuman pɨ'.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 Main yau Mosi' uya ina pɨ' tasa' kamoro waraino kon uri'sami'si amʉ' tʉwɨsan tɨ' ke, tasa' iya. Ɨ'rɨ ken mʉkayan?” ta'pʉ to' uya.
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Serɨ tukai' to' uya ekama'po'pʉ tʉmusunu kon pe eseru'tɨto' tʉuya'nokon ipɨkɨrɨ pe. E'tane Sises e'tɨmuika'pʉ, mɨrɨpan e'sara'tɨ'pʉ non menuka pɨ' temiyatʉ ke.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Tekama'popɨtʉ pɨ' rɨ to' e'tane, iye'mʉ'sa'kasa' uya ta'pʉ to' pɨ', “Ɨnʉ' rɨ ɨ'koro'tawon kon esi yau imakooi pʉra, tɨwɨ si asara'tɨi'nokon tɨ' ke iwɨnɨ pɨ',” ta'pʉ iya.
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Mɨrɨpan e'tɨmuikakaa'pʉ kanan non menukai'.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Mɨrɨ pɨ', kamoro etanin nʉ'san e'sara'tɨ'pʉ utɨpɨ' nɨ pɨ' tikin pa'ne, kɨɨyi' amʉ' wapiya, Sises rɨken tʉnonkai', uri'san nɨken si e'soto'kasa' mɨrɨ yau pokon pe.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Sises e'mʉ'sa'ka'pʉ, mɨrɨpan uya ekama'po'pʉ, “Ma'non, nai kamo si? Ɨnʉ' uya ɨri ta uya uya ɨyeno'masa' pʉra rɨ?” ta'pʉ iya.
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 “Itepuru, ɨnʉ' pʉra rɨ man,” ta'pʉ iya. “Urɨ uya rɨ nɨrɨ si ɨri ta pe ɨyeno'mato' pʉra man. Enta si, makoi yau ɨuko'manto' tʉnonkai',” ta'pʉ iya.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Ka'pon amʉ' auro'kakapʉ tʉuya a'tai kanan, Sises uya ta'pʉ, “Pata weyu pe esi. Ɨnʉ' rɨ upɨkɨrɨ tʉuye'sen uya, uko'man nɨto' weyu eporo mɨrɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ ewarupɨ yau isato' oton pen nɨ,” ta'pʉ iya.
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Pari'si amʉ' uya ta'pʉ ipɨ', “Mɨrɨ si ɨiwano' pe ɨusekama, mʉkayai'ne' esi mɨrɨ i'napai rɨ pʉra rɨ,” ta'pʉ to' uya.
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 Sises uya to' eikʉ'pʉ, “Uiwano' pe rɨ si usekama pe iyesi yau, ukayai'ne' nin si esi i'napairɨ rɨ, apʉne pʉra iwinɨ uye'sa' rʉ'pʉ mɨrɨ awonsi'kɨ utɨto' ya' i'tu uya. E'tane nai winɨ uye'sa', nai ya' utɨ tukai' i'tu auya'nokon pʉra iyesi.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Ka'pon pe kuru rɨ eseru aimenka auya'nokon; ɨnʉ' eseru aimenka uya pʉra nin man.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 E'tane ɨnʉ' rɨ eseru aimenka uya pe iyesi yau, iyawɨrɨ kuru iku'sa' uya mɨrɨ, apʉne pʉra tikin sarɨ esi kasa pʉra, ikʉipʉnʉ, uyenno'nin nʉ'pʉ pokon pe esi.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 Ɨiwano' kon nɨ Main, Mosi' winon yau iye'menukasa', asa'ron kon ka'pon amʉ' uya ekama a'tai i'napai rɨ iyesi tasa'.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Uiwano' pe rɨ si usekama, tʉron nɨ uyekamanin kanan esi ikʉipʉnʉ, uyenno'nin nʉ'pʉ,” ta'pʉ iya.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 Mɨrɨ a'tai, to' uya ekama'po'pʉ, “Nai kʉrɨ ken si ɨkʉipʉnʉ?” ta'pʉ to' uya. “Ui'tu auya'nokon pʉra iyesi, ukʉipʉnʉ rɨ nɨrɨ i'tu auya'nokon pʉra iyesi. Ui'tu auya'nokon yau, ukʉipʉnʉ rɨ nɨrɨ mi'tutʉi'no,” tukai' to' eikʉ'pʉ iya.
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Serɨ ta pɨ' Sises esi'pʉ to' enupai'ma Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' pʉ'kʉ tau, to' use'mato' en ton pata piyau iwa esii'ma. E'tane ɨnʉ' uya a'si'pʉ pen nɨ, apʉne pʉra iweyu e'seposa' pʉra iyesi pɨ'.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Sises uya kanan takaa'pʉ to' pɨ', “Utɨto' oton mɨrɨ. Uwarinpato' auya'nokon oton, e'tane amakooi kon yau rɨ auma'tato' oton kon. Ɨutɨ kon pʉra iyesi utɨyai'ne' ya',” ta'pʉ iya.
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 Serɨ uya Esuwerʉ amʉ' usekama'po emapu'tɨ'pʉ, “Tiwano' pe pe' iye'wɨnɨ? Mɨrɨ pɨ' pe', ‘Ɨutɨ kon pʉra iyesi utɨyai'ne' ya',’ ta iya?” ta'pʉ to' uya.
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 E'tane miyarɨ rɨ ta'pʉ iya, “Iyo'non winon pe ɨwesi kon, itepoino winon pe e'tane. Serɨ non pon kon pe ɨwesi kon, serɨ non pon pe pʉra e'tane.
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Auma'tato' oton kon amakooi kon yau ta'pʉ uya, kʉrɨ rɨ urɨ, ukayai'ne'apurɨ auya'nokon pʉra iyesi yau, auma'ta kon kuru rɨ amakooi kon yau,” ta'pʉ iya.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 “Ɨnʉ' pe ken ɨwesi?” ta'pʉ to' uya ipɨ'. “Mɨsi'kɨrɨ rɨ sa'ne kʉrɨ rɨ ukayai'ne' rɨ,” tukai' Sises uya to' eikʉ'pʉ.
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 “Eke pe rɨ tato' uya man ɨyeseru kon aimenka pe. E'tane uyenno'nin nʉ'pʉ kuru esi i'napairon pe; kʉrɨ rɨ winɨ uneta'pʉ nin ekama uya non pon kon pɨ',” ta'pʉ iya.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 To' uya ito'ka'nʉkʉ pʉra iyesi'pʉ tʉkʉipʉnʉ pɨ' tauro'ka tane iya 'nokon.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Mɨrɨpan pɨ' Sises uya ta'pʉ, “Ka'pon, Papa winon, anʉnsa' auya'nokon a'tai ka'takʉi', mɨrɨ a'tai ui'tuto' auya'nokon oton ɨnʉ' pe esi tukai', mɨrɨ awonsi'kɨ ɨ'rɨ rɨ kupʉ uya pʉra iyesi uiwano' pe, e'tane ikʉipʉnʉ uya rɨken uyenupa'pʉ pɨ' usaurokʉ.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Uyenno'nin nʉ'pʉ rɨ pokon pe esi; tikin sarɨ unonkasa' iya pen, apʉne pʉra ipori'manin ku'nin pe esi ke,” ta'pʉ iya.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Isauro'tane rɨ marɨ, tu'kan kon uya rɨ apurɨto' tʉuya'nokon tʉrʉ'pʉ ipɨ'.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Esuwerʉ amʉ' tapurɨnin nan pɨ' ta'pʉ Sises uya, “Ɨyenupato' kon uya pɨ' auta'sisa' kon yau, upoitorʉ ton pe kuru rɨ ɨwesi kon mɨrɨ.
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 Mɨrɨ a'tai i'napairon i'tuto' auya'nokon oton, mɨrɨpan uya imo'kasa' pe ɨkupʉ kon mɨrɨ,” ta'pʉ iya.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 To' uya eikʉ'pʉ, “Ina kamoro Epʉra'an payan ton; ɨnʉ' rɨ enawon kon ye' pen nɨ. Nai kasa imo'kasa' pe ɨwe'to' oton kon ta auya?” ta'pʉ to' uya.
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Sises uya to' eikʉ'pʉ, “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon; tanporon kon nʉmakoitayai'ne' nan esi makoi poitorʉ ton pe.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 Ipoitorʉ pe te'sen esi mɨrɨ tʉtonpa ton koro'tawon pen nɨ, e'tane imu rɨken esi mɨrɨ, mɨrɨ yawon tɨwɨro' e' pe rɨ.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Imu uya ɨmo'kasa' kon pe iyesi yau, imo'kasa' pe kuru rɨ ɨwesi kon mɨrɨ.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 Epʉra'an payan pe ɨwesi kon tukai' si'tuyai', mɨrɨ rɨ e'tane uwɨnɨ pɨ' ɨye'kamasa' kon, apʉne pʉra umaimu pata pʉra rɨ ɨwesi kon wenai ayau'nokon.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon; unene'pʉ ikʉipʉnʉ piyau; ɨkʉipʉnʉ kon winɨ ɨneta'pʉ kon kupʉ auya'nokon nɨ nɨrɨ mɨrɨ,”ta'pʉ iya.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 “Epʉra'an kʉrɨ rɨ ina kʉipʉnʉ,” tukai' to' uya eikʉ'pʉ. “Epʉra'an munkɨ pe rɨ rʉ'san pe ɨwesi kon yau, inkupʉ'pʉ mʉku'tʉi'no.
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Na'ne' rɨ si, uwɨnɨ pɨ' ɨye'kupʉ kon, ka'pon sa'ne i'napairon ekamanin nɨ ɨpɨ'nokon tʉneta'pʉ Papa winon. Epʉra'an uya mʉku'atʉi'ne' waraino ku'sa' pʉra rɨ iyesi.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 Ɨkʉipʉnʉ kon nʉkupʉnʉ rɨ nin kupʉ auya'nokon mɨrɨ,” ta'pʉ iya. “Pʉrau amʉ' ton pen nɨ ina, Papa rɨken kʉrɨ rɨ ina kʉipʉnʉ,” ta'pʉ to' uya.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Papa esi yau ɨkʉipʉnʉ kon pe, ui'nʉnkatʉi'no, Papa winɨpai uye'sa' pɨ' serɨ ya'. Uiwano' pe uye'sa' pen, e'tane uyenno'sa' iya.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' sa'man pe rɨ umaimu esi ɨpona'nokon? Umaimu ɨnetapai pʉra ɨwesi kon pɨ' iyesi.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 Ɨkʉipʉnʉ kon, Makoi munkɨ pe ɨwesi kon, ɨkʉipʉnʉ kon maimu awɨrɨ e'pai ɨwesi kon. Te'wɨsen ye' kʉrɨ rɨ iyepiya'tɨ'pʉ si'kɨrɨ rɨ, tʉuta'sisen pen nɨ i'napairon pɨ', i'napairon ye' pe pʉra tesi pɨ'. Kasi pe iyesi a'tai, teseru pe rɨ te'sen kupʉ iya mɨrɨ, kasi ye' pe tesi pɨ' mɨrɨ awonsi'kɨ kasi ye' ton kʉipʉnʉ pe tesi pɨ'.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 I'napairon ekama tane uya, uyapurɨ auya'nokon pʉra iyesi.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 Ɨnʉ' rɨ uya tʉmakooi ke ui'tu? I'napai rɨ usaurokʉ pe iyesi yau, ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' uyapurɨpai pʉra ɨwesi kon?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Papa iwano' uya rɨ, Papa maimu eta mɨrɨ. Eta auya'nokon pʉra iyesi, apʉne pʉra Papa iwano' pe pʉra ɨwesi kon pɨ',” ta'pʉ iya.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 Esuwerʉ amʉ' uya eikʉ'pʉ, “Ina uya pe' ta pʉn Sameriya pon pe ɨwesi, ɨri a'kwarʉ yen pe?” ta'pʉ to' uya.
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 “Ɨri a'kwarʉ yen pen nɨ urɨ,” ta'pʉ Sises uya, “ukʉipʉnʉ nama uya, e'tane unama auya'nokon pʉra iyesi.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Uyapurɨpɨ'to' warinpa uya pen, e'tane moro iyesi mɨrɨ iwarinpanin; kʉrɨ rɨ kʉrɨ rɨ eseru aimenkanin.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon; umaimu awɨron esi yau, iyeri'to' oton pen nɨ,” ta'pʉ Sises uya.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Mɨrɨ pɨ' Esuwerʉ amʉ' uya, “Serɨ si ina uya i'tu ɨri a'kwarʉ yen pe ɨwesi tukai'! Epʉra'an erikʉ'pʉ, mɨrɨ awonsi'kɨ pu'kena' amʉ' rɨ nɨrɨ erikʉ'pʉ, mɨrɨ e'tane si ɨnʉ' rɨ esi yau umaimu awɨrɨ iyeri'to' oton pen nɨ ta auya.
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 Eke pe kuru pe' ina kʉipʉnʉ Epʉra'an entai ɨwesi? Iyerikʉ'pʉ, mɨrɨ awonsi'kɨ pu'kena' amʉ' rɨ nɨrɨ erikʉ'pʉ. Ɨnʉ' pe kuru ɨye'kupʉ?” ta'pʉ to' uya.
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Sises uya to' eikʉ'pʉ, “Uiwano' pe utapurɨpɨtʉ yau, utapurɨ pe pʉra rɨ iyesi. Ukʉipʉnʉ, ina e'to' itese' pɨ' mʉkayatʉi'ne' uya nin uyapurɨpɨtʉ mɨrɨ.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 I'tu tane auya'nokon pʉra rɨ, i'tu uya nin. I'tunin pen urɨ ta uya yau, kasi pe esi, akasa'nokon, e'tane i'tu uya, imaimu awɨrɨ nɨrɨ esi.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Ɨkʉipʉnʉ kon, Epʉra'an esi'pʉ pori' pe uweyu ento' oton tʉuya pɨ'; mɨrɨpan uya ensa' epori'ma'pʉ,” ta'pʉ iya.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 “50 kaisa rɨ pʉra rɨ ɨwʉipiyaai man, mɨrɨ pe' e'tane Epʉra'an ene'pʉ auya?” ta'pʉ Esuwerʉ amʉ' uya ipɨ'.
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon; Epʉra'an entu rawɨrɨ rɨ, urɨ esi!” ta'pʉ iya to' pɨ'.
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Mɨrɨ pɨ', tɨ' amuku'pʉ to' uya ipona eno'mapɨ'to' pe tʉuya'nokon, e'tane Sises e'so'namʉ'pʉ, itɨ'pʉ Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' nono apai.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.