João 5

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mɨrɨ tʉpo, Esuwerʉ amʉ' enta'nato' weyu pɨ' Sises utɨ'pʉ Surusiran pona.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Moro iyesi Surusiran po karimeru mʉra'ta airɨ, iku'pɨ mʉre'pʉ 5 kaisaron enkurun nɨto' itau ton esa'; Ipuru amʉ' maimu yau Pe'sata tato' ipɨ'.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Anpisin ton kuru rɨ takuru'kena' nan ɨpɨrinpɨ'sa' esi'pʉ mɨrɨ tau'ne, tenku'na' nan, sekentei'pa' nan ipu'tɨka'sa' kon nɨ. (Tuna e'tʉkʉi'tʉkʉi'ma enupɨkɨrɨ to' enurikʉ,
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 apʉne pʉra ɨsipɨkɨrɨ Papa inserʉʉi u'tɨ iku'pɨ mʉre'pʉ ka', mɨrɨpan uya tuna sokousokouma. Takuru'kenan si wapiya tʉutɨsen iku'pɨ mʉre'pʉ ka' iyesokousokouma'pʉ tʉpo usepi'tɨpɨtʉ'pʉ ti'tui' pʉra rɨ teparan kon pe te'sen apai.)
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Mɨrɨ yau si ka'pon esi'pʉ mɨrɨ takuru'ke iko'mansa' 38 kaisa rɨ wʉipiya.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Sises uya iyɨpɨrinkasa' ene'pʉ mɨrɨ yau, i'tu'pʉ iya inke rɨ takuru'ke iko'mansa', mɨrɨpan uya, “Ɨsepi'tɨpai pe' me'an?” ta'pʉ ipɨ'.
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Takuru'kenan uya eikʉ'pʉ, “Itepuru, ɨnʉ' pʉra rɨ iyesi serɨ yau utʉnin iku'pɨ ka' tuna e'sokousokouma a'tai, ɨtɨ i'se rʉ'kwɨ e'tane ika', tʉron nɨ utɨkapʉ uwapiya,” ta'pʉ iya.
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Sises uya, “E'mʉ'sa'ka', ayapon tanʉnse enta!” ta'pʉ ipɨ'.
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Mɨrɨ a'tai rɨ isepi'tɨ'pʉ; tapon tanʉnse itɨ'pʉ. Serɨ e'kupʉ'pʉ mɨrɨ Sapa' a'tai.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Mɨrɨ pɨ' Esuwerʉ amʉ' epuru ton uya, “Sapa' serɨ; wakʉ pe pʉra iyesi Main, Mosi' winon pona ayapon arɨ pɨ' me'ai'ne',” ta'pʉ to' uya ipɨ'.
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 To' eikʉ'pʉ iya, “Kʉrɨ uyepi'tɨnin nʉ'pʉ uya, ‘Ayapon tanʉnse enta,’ tasa' upɨ',” ta'pʉ iya to' pɨ'.
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 To' uya ekama'po'pʉ, “Ɨnʉ' pe si kʉrɨ rɨ esi, ‘Ayapon tanʉnse enta,’ tawon ɨpɨ'?” ta'pʉ to' uya ipɨ'.
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 E'tane kʉrɨ rɨ isepi'tɨsa' rʉ'pʉ uya i'tu pʉra iyesi'pʉ ɨnʉ' pe iyesi tukai', apʉne pʉra anpisin pe mɨrɨ yau to' esi'pʉ, mɨrɨpan kon koro'tawɨrɨ Sises utɨ'pʉ esi'pʉ.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Mɨrɨ pata'pʉ pe, Sises uya eporo'pʉ use'man nɨto', ɨpʉreman nɨto' iwʉ' tau, mɨrɨpan uya ta'pʉ ipɨ', “Apʉne enkɨ, wakʉ pe si ɨyenasa' mɨrɨ. Amakooi inonkakɨ, ɨsɨ kuru rɨ e'kupʉ namai' ɨpɨ' inonka auya pʉra iyesi yau,” ta'pʉ iya ipɨ'.
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Mɨrɨpan utɨ'pʉ Esuwerʉ amʉ' epuru ton pana'tɨi' Sises uya kenʉ' tepi'tɨsa' ka'se'na.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Serɨ wenai, Sises ewa'noma pɨ' to' e'sara'tɨ'pʉ, apʉne pʉra usepi'tɨn ku'sa' iya pɨ' Sapa' a'tai.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Sises uya to' eikʉ'pʉ, “Ukʉipʉnʉ esi te'tʉrawasomasen inke rɨ; urɨ nɨrɨ e'tʉrawasomato' pe iyesi,” ta'pʉ iya.
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Serɨ tawon uya rɨ Esuwerʉ amʉ' epuru ton kupʉ'pʉ miyarɨ rɨ ɨnwɨpai; Main nɨken Sapa' pɨ' enupanin i'kwɨ'sa' iya pen, e'tane Papa esi tʉkʉipʉnʉ pe kuru tasa' iya pɨ', serɨ winɨ si Papa kaisarɨ rɨ iye'ku'sa' pɨ'.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Mɨrɨ pɨ' Sises uya to' eikʉ'pʉ, “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon: tiwano' pe ɨ'rɨ rɨ kupʉ imu uya pen, tʉkʉipʉnʉ nʉkupʉnʉ rɨken ensa' tʉuya kupʉ iya, apʉne pʉra ɨ'rɨ rɨ kupʉ ikʉipʉnʉ uya a'tai, imu uya rɨ nɨrɨ ikupʉ.
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Ikʉipʉnʉ uya imu i'nʉnka, mɨrɨpan uya tanporon nɨ tʉnkupʉnʉ enpoika itena'. Serɨ entaino kuru rɨ enpoika iya mɨrɨ iku'to' pe iya, mɨrɨ uya ɨyewansiukato' oton kon.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Ikʉipʉnʉ iyeri'sa' kon i'mʉ'sa'kayai'ne' nurɨne to' ku'ai'ne' kasa rɨ marɨ, imu uya nurɨne rɨ to' e'to' pe to' kupʉ, i'se te'to' ton nɨ kupʉ iya nurɨne.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Mɨrɨ rɨken pe pʉra, ɨnʉ' rɨ eseru aimenka ikʉipʉnʉ uya pen. Tʉmu ena' eseru aimenkato' ike nonkasa' iya,
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 tanporon kon uya tʉmu namato' pe ikʉipʉnʉ nama tʉuya'nokon kasa rɨ marɨ. Ɨnʉ' uya rɨ imu nama pʉra iyesi yau, ikʉipʉnʉ nama iya pʉra rɨ marɨ iyesi mɨrɨ enno'nin nʉ'pʉ.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon: Ɨnʉ' uya rɨ umaimu eta a'tai, mɨrɨ awonsi'kɨ uyenno'nin nʉ'pʉ apurɨ a'tai, kʉrɨ rɨ uya tɨwɨrɨ uko'man nɨto' eposa' mɨrɨ. Iteseru aimenkato' oton pen nɨ, iye'kwɨrɨ'ka'sa' pe rɨ iyesi uma'tan nɨto' apai uko'man nɨto' ya'.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon: Iweyu uye'nɨ pɨ' man, iye'ka'sa' rɨ, iyeri'sa' kon uya Papa Mumu maimu eta weyu, kamoro nin si etanin nan uko'manto' oton.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Ikʉipʉnʉ esi na'ne' kasa uko'man nɨto' esa' pe, mɨrɨ kasa rɨ marɨ tʉmu konekasa' iya uko'man nɨto' esa' pe.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Mɨrɨ awonsi'kɨ tʉmu repasa' iya eseru aimenka meruntɨrʉ ke, apʉne pʉra Ka'pon, Papa winon pe iyesi pɨ'.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 “Serɨ pɨ' kɨsewansiukatʉu; iweyu uye'nɨ pɨ' man tanporon kon iyeri'sa' kon uruwai' yawon kon uya imaimu eta weyu,
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 mɨrɨpan kon epa'kato' oton tʉuruwasii kon apai: kamoro wakʉ ku'nin nʉ'san e'mʉ'sa'kato' oton tʉuko'manto' kon pe, mɨrɨ awonsi'kɨ kamoro ɨri ku'nin nʉ'san e'mʉ'sa'kato' oton teno'mato' kon ya'.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 “Uiwano' pe ɨ'rɨ rɨ kupʉ uya pʉra iyesi. Ka'pon eseru aimenka uya Papa uya uyauro'kasa' awɨrɨ. Mɨrɨ wenai iye'to' awɨrɨ ka'pon eseru aimenka uya, apʉne pʉra i'se e'to' kupʉ uya kasa pʉra, e'tane kʉrɨ uyenno'nin nʉ'pʉ e'to' i'se rɨken.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 “Urɨ pe rɨ uyeseru ekama uya a'tai, unekamanʉ esi tapurɨsen pe pʉra rɨ.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Mɨrɨ yau, tʉron nɨ esi uyekamanin i'napai rɨ uyekama iya tukai' i'tu uya.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Isaan piya' amaimu kon esanon ennoko'pʉ auya'nokon, mɨrɨpan uya i'napairon enpoika'pʉ.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Ka'pon uya uyekama i'se e'tane pʉra rɨ, e'tane serɨ ta uya ɨpɨ'nokon iyepika'tɨsa' pe ɨwesi kon pa.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 Isaan esi'pʉ raan'pu tepo'tɨsen pata weyu pe kasa, mɨrɨpan weyu yau e'pai ɨwesi'pʉ kon aka'ne' pe rɨ.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 “E'tane upiyau uiwano' pe rɨ usekamato' esi Isaan uya ekama'pʉ na'ne' entaino. Tʉrawaso unkupʉnʉ i'ma'kato' pe uya ukʉipʉnʉ nʉtʉrʉ'pʉ, mɨrɨ ton uya rɨ ekama ikʉipʉnʉ uya uyenno'sa' tukai'.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Ikʉipʉnʉ uyenno'nin nʉ'pʉ usauro'sa' upɨ', imaimu etasa' auya'nokon pʉra iyesi, itemʉ' nɨrɨ ensa' auya'nokon pʉra rɨ nɨrɨ iyesi.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Imaimu ko'manʉkʉ auya'nokon pʉra nɨrɨ iyesi ɨyewan kon yau, apʉne pʉra inennoko'pʉ apurɨ auya'nokon pʉra iyesi ke.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Iye'menukasa' itekare pɨ' ɨusenupa kon;tɨwɨrɨ uko'man nɨto' esi iyau tukai' ɨusenuminka kon pɨ', upɨ' rɨ si tʉusauro'sen.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 E'tane rɨ, upiya' ɨsi'pai pʉra ɨwesi kon ɨuko'manto' kon epose'na.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 “Ka'pon amʉ' uya rɨ uyapurɨpɨ'to' i'se esi pen.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 E'tane ɨi'tu uya 'nokon Papa i'nʉnkato' auya'nokon pʉra iyesi ɨyewan kon yau.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 “Ukʉipʉnʉ ese' yau uye'sa' e'tane uyereutanʉ'sa' auya'nokon pʉra iyesi. E'tane tʉron nɨ uye'sa' a'tai tese' yau, kʉrɨ rɨ ereutanʉkʉ auya'nokon mɨrɨ.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Ɨ'rɨ tukai' apurɨ auya'nokon ɨtonpa kon winɨ ayapurɨpɨ'to' kon eponin nan pe esii'ma, e'tane ɨ'rɨ rɨ kupʉ auya'nokon pʉra iyesi ayapurɨpɨ'to' kon eporo kon pa tikin nan nɨ Papa winɨ tʉuye'sen?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 “Kɨsenuminkatʉu urɨ uya ikʉipʉnʉ ena' ɨyeseru'tɨ kon tukai', Mosi' rɨken kʉrɨ rɨ ɨyeseru'tɨnin kon, kʉrɨ rɨ anapurɨ'pʉ kon.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Mosi' apurɨsa' auya'nokon pe iyesi yau, uyapurɨsa' auya'nokon nɨrɨ nesii'no, apʉne pʉra urɨ pɨ' imenukasa' iya.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 E'tane inmenuka'pʉ apurɨ auya'nokon pʉra iyesi pɨ', ɨ'rɨ tukai' umaimu apurɨ auya'nokon?” ta'pʉ iya.
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.