Hebreus 12

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mɨrɨ pe si iyesi pɨ', tu'ke kuru rɨ kamoro iye'kupʉ tʉnene'pʉ kon ekamanin nan esi pɨ' uwoi'nokon, eno'mapai'nokon tanporon nɨ uko'manʉkʉ kon pɨ' na'ne' mɨrɨ awonsi'kɨ makoi upɨ'nokon ita'sisa' na'ne' sa'man pe rɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ eka'tun nɨpai'nokon ikupʉ uya kuru tai'ma eka'tun nɨto' iyawɨrɨ pe iye'ma'kʉmasa' na'ne' awɨrɨ.
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 Sises pɨ' uyenu kon tʉtʉse e'nɨpai'nokon, apurɨto' piya'tɨnin nʉ'pʉ mɨrɨ awonsi'kɨ wakʉ pe ikonekanin nʉ'pʉ, pori' pe te'to' esi pɨ' tʉrau kurusu' moronkanin nʉ'pʉ, ɨpiyɨ'nɨto' tʉnamai' pʉra rɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ si Papa apon enwo'netʉ winɨ iyereuta'pʉ.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 Serɨ moronka'pʉ iya pɨ' tewa'noma tane tʉmakooikena' nan ka'pon amʉ' uya pɨ' ɨsenuminkatɨ', ɨuseta'ka kon namai' mɨrɨ awonsi'kɨ ɨyewan kon mo'ka auya'nokon namai'.
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Makoi ya' ɨusewa'noma kon e'suranma yau, ɨmʉnʉ kon enno'ka'sa' auya'nokon pʉra man.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 Mɨrɨ awonsi'kɨ main, “Umunkɨ amʉ',” tawon pu'tɨka'nʉ'sa' auya'nokon ɨpori'mapɨ'nin kon pe te'sen:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 tawon.
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Sa'man imoronkatɨ' main awɨron kon pe ɨkoneka kon pe; Papa uya enpoika tʉmunkɨ pe ɨwe'to' kon pe. Ɨnʉ' moro mʉre esi'pʉ ikʉipʉnʉ nʉkonekanʉ pen main awɨrɨ iye'to' pe?
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Main awɨron pe tʉkonekasan pe pʉra ɨwesi kon yau (tʉron kon koneka koro'tau main awɨron pe), pʉrau pe rɨ nin ɨwesi kon mɨrɨ, i'nairon kon imunkɨ pe ɨwesi kon pen nɨ.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Tʉkʉipʉnʉ kenan kon urɨ'nokon main awɨron pe ukonekanin kon, mɨrɨ pɨ' nin si to' namanin nan urɨ'nokon. Mɨrɨ entai nin si, Epʉn pon Kʉipʉnʉ wannɨ ena' e'tʉn nɨto' pe iyesi mɨrɨ awonsi'kɨ uko'man nɨto' pe!
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Ukʉipʉnʉ kon uya main awɨron kon pe ukoneka kon aka'nero' pe rɨ, wakʉ pe tʉpona'nokon te'sen awɨrɨ; e'tane Papa uya main awɨron pe ukoneka kon wakʉ pe uku'nin kon pe, wakʉ pe iye'to' yau ipokon pe e'nɨto' pe.
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Main awɨron pe e'nɨto' pe konekan a'tai wakʉ pe pona wannɨ iyesi pen nɨ, e'tane e'ne' pe rɨ. E'tane rɨ emennʉ'pʉ ipokena' awɨrɨ te'sen pe e'nɨto', mɨrɨ awonsi'kɨ tʉusewankamai' pʉra e'nɨto' akʉ'pɨ'nʉkʉ iya kamoro iwinɨ isenupasa' kon iwano' pe.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', kʉkʉkʉ pe te'sen ɨyemekon kon mɨrɨ awonsi'kɨ ɨ'sɨ'mʉn ɨyese'mu kon imeruntɨtanʉ'tɨ'.
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 “Ɨsi'kaisa rɨ a'ta kon e'ma ikonekatɨ',”ise'mesa' pe te'sen utakonomapɨtʉ namai', e'tane isepi'tɨto' pe.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Tʉusi'tui' ɨko'mantɨ' tʉusewankamai' pʉra tanporon kon ka'pon amʉ' pokon pe mɨrɨ awonsi'kɨ wakʉ pe te'san pe; wakʉ pe te'san pe pʉra esii'ma, ɨnʉ' yan uya Itepuru ene pʉra iyesi.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Tense e'tɨ' ɨnʉ' uya rɨ wakʉ nonkasa' Papa uya pʉremekʉ namai', mɨrɨ awonsi'kɨ i'ne' mi' rɨ kʉsa'tanin ekamʉn ku'ton mɨrɨ awonsi'kɨ tu'kan kon ma'tanʉ'ton pe.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Entɨ' ɨnʉ' rɨ esi namai' tekumasen pe, mɨrɨ pe pʉra Papa i'tunin pe pʉra I'sa kasa, tikin ite'kwa rɨ tenta'nato' epe' pe irui pe tesi neporonʉ kuru kʉrʉpo'pomanin kasa.
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Mɨrɨ pata'pʉ pe, mi'tuyatʉi'ne' kasa, serɨ si tʉpʉremato' eporo i'se iyesi a'tai, inurunpa'pʉ si. Inkuu'pʉ rʉ'pʉ enna'po poken pʉra iyesi'pʉ, tʉukaranse tʉpʉremato' warinpa tane iya rɨ.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Wʉ' piya' ɨuye'sa' kon pen ta'pɨ'sen mɨrɨ awonsi'kɨ apo' nʉpo'tɨnʉ; ewarupɨ ya', ipan ewarupɨ mɨrɨ awonsi'kɨ pana'pan a'setun;
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 tʉronpi' uturunto' ya', mɨrɨ pe pʉra main usetato' ya', etanin nan e'to' miyarɨ ɨnetapai pʉra ya',
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 apʉne pʉra tapiyo'masa' kon ipɨ' moronka tʉuya'nokon poken pʉra iyesi pɨ': “O' uya rɨ wʉ' a'pɨ'sa' pe iyesi yau, tɨ' ke iwɨto' pe iyesi,”tawon.
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Nari'pa' rɨ iyesi'pʉ, Mosi' uya, “Etʉipɨtʉ utɨtɨtɨma pɨ' man,”ta'pʉ mɨrɨ pɨ'.
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 E'tane Sayan Wʉpʉ pona ɨuye'sa' kon, Epʉn pe te'sen Surusiran pona, nurɨnan Papa pata'se' eke kuru ya'. Tu'kan kon, tu'kan kon inserʉ amʉ' pori' pe iyamʉrasa' kon piya' ɨuye'sa' kon,
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 iyɨmʉrewato' ton imunkɨ amʉ' so'sii ta', itese' iye'menukapɨ'sa' kon Epʉn po. Papa piya' ɨuye'sa' kon, tanporon kon eseru aimenkanin piya', ipokena' kon nʉ'san a'kwarʉ'pʉ ton ekonekasa' wakʉ pe piya',
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 Sises emenna' ekonekan nɨto' tʉneporo'pʉ tʉnin piya', mʉn pai'pai'masa' wakʉ pe parɨ imaimu tʉusauro'sen Eperʉ mʉnʉ entai.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Entɨ' kʉrɨ tʉusauro'sen nurunpa auya'nokon namai'. To' ainʉmʉ poken pʉra iye'sa' yau, kʉrɨ non po tʉpanamanin kon tʉnurunpai', mɨrɨ o'koi' pe' e'nɨ'nokon upanamanin kon Epʉn poi piyapai era'tɨn nɨsa'nokon yau?
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Mɨrɨ a'tai, imaimu uya non i'ki'ma'pʉ, e'tane si serɨ pe isauro'sa' ikupʉ tʉuya pɨ', “Serɨ rɨken pe non nɨken i'ki'ma uya pen, e'tane ka' rɨ nɨrɨ,”tasa' iya.
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 Main ton, “Serɨ rɨken pe,” nɨkayai'ne' uya ekama tʉusi'ki'masen pe te'sen ama—ika'sa' ton pe te'sen—tʉusi'ki'masen ton pen nin si e'to' pe moro.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', tesa' ke e'nɨto' yau tʉusi'ki'masen pen eporo pɨ', tenki tapai'nokon, mɨrɨ awonsi'kɨ Papa apurɨpɨ'pai'nokon ipori'manin pe inama mɨrɨ awonsi'kɨ eke pe i'tuto' winɨ,
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 apʉne pʉra, “Papa, itese' pɨ' e'nɨto' esi ma'tanʉ'nin apo' pe rɨ,”tasa' iya.
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.