Gálatas 4

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Se ta uya, inonkasa' rʉ'pʉ anʉnnin esi pɨ' mʉre pe rɨ marɨ, poitorʉ kasa pʉra tʉpona rɨ iyesi pen nɨ, tanporon nɨ tiwano' esa' pe rɨ te'tane.
1 Tur tabo anao maiye kwana’itin, orot emomorob nati tot buyoy tutufin etei i natun kek nowan, baise nati kek i akir mowan na’atube boro hinao’waiwin, ana bowabow hinabowawain, anayabin i kek sosof.
2 Terasu ton mɨrɨ awonsi'kɨ tesan non nɨ enau iyesi ikʉipʉnʉ nʉkuu'pʉ iweyu e'seporo pona rɨ.
2 Kek sosof ana veya na orot namamatar ana founamaim, orot gagamih afa nati kek boro hinakaif, naatu ana sawar tutufin etei auman boro hinakaif nanan tamah ana kwamur ya’iyai na’atube nab, imaibo ana sawar tutufin etei boro hinaya’abun umanamaim nayen.
3 Mɨrɨ kasa rɨ marɨ, mʉre amʉ' pe e'nɨ a'tai, apiyo' pe e'nɨ'pʉ orʉ eseru o'noro.
3 Ef i nati ta’imon it isat na’atube matar, it kek na’atube tai’akir iti tafaram hai afiy kakafih hibonawiyit, tanot boro imaim hitiyawasit.
4 E'tane si iweyu kuru e'seposa' a'tai, Papa uya Tʉmu ennoko'pʉ, uri'san yai iyentu'pʉ, main o'no iyentu'pʉ,
4 Baise veya anababatun na titit ana maramaim, God taiyuwin Natun iyafar na tafaram babin natun na’atube taub yai, Jew sabuw hai ofafar babanamaim ma.
5 kamoro main o'no te'san e'manin pe, imunkɨ amʉ' pe kuru e'nɨto' epoto' pe.
5 Sabuw iyab ofafar babanamaim hima’am tobon botaitih, saise it mi’itube tatan God natunatun tatamatar.
6 Apʉne pʉra imunkɨ pe ɨwesi kon pɨ', Papa uya Tʉmu A'kwarʉ ennoko'pʉ uyewan kon ya', Ita'kwarʉ tʉukɨ'pɨ'nʉnsen, “Apa,Papai,” tukai'.
6 Natunatun baiturobe isan, God Natun Anun Kakafiyin iyafar it dogorot wanawanan rerey eo, “Abba, Tamaiya!”
7 Mɨrɨ wenai poitorʉ pe ɨwesi kon pen, e'tane imu pe; imu pe si ɨwesi kon pɨ', Papa uya ɨkonekasa' kon tʉnnonka'pʉ anʉnnin pe.
7 Imih kwa i men akir sabuw, baise God natunatun, naatu kwa i kwana natunatun kwamatar, imih toto buyoy tutufin etei God nowan boro natunatun nitih.
8 Pena rɨ, Papa i'tu auya'nokon pʉra iyesi a'tai, apiyo' pe ɨwesi'pʉ kon kamo ti'naino kon papa amʉ' pen iwano' pe.
8 Marasika kwa God men kwaso’ob imih tafaram hai afiy isah kwai’akir, nati i men God hai babatun.
9 E'tane nin si serɨ si Papa i'tu auya'nokon—mɨrɨ pe pʉra ru'ku, Papa uya ɨi'tu kon—nai pe ken si ɨyenna'po kon mɨ ton ɨ'sɨ'mʉnon, ɨri ton eseru ya'? To' uya rɨ pe' aya'sikapʉ kon kanan i'se ɨwesi kon?
9 Baise boun i kwa God kwasu’ub naatu God kwa su’ubi, naatu mi’itube iban maiye kwakokok kwanamatabir wagabur ririmih naatu murubih kwani’uf nunihimih. Aisim kwakokok iban hai akir kwanamatar maiye.
10 Eke ton pe te'sen ton wʉi amʉ', mɨrɨ awonsi'kɨ kapʉi amʉ', mɨrɨ awonsi'kɨ pata weyu ton mɨrɨ awonsi'kɨ wʉipiya ton kupʉ auya'nokon!
10 Kwa i tafaror hai veya gagamih, sumar yomanih hai hiyuw, mour hai veya gagamih naatu kwamur yomanih veya gagamih imaim a not gagamin kwabitin, kwanotanot boro imaim yawas kwanab.
11 Uyewankamayatʉi', ɨpɨ'nokon nɨ sa'ne wakʉ rɨ ku'to' uya i'ma'kasa' uya pɨ'.
11 Bowabow nati na’atube kwasisinaf i ayu abirubir, nati ana itinin kwa baibaisi isan asisinaf i yabin en?
12 Ɨyekama'po uya 'nokon kuru, utonpa ton, urɨ kasa enatɨ', akasa'nokon enasa' pɨ'. Ɨri pe uku'sa' auya'nokon pʉra rɨ man.
12 Ayu ana kwabe amatar bairi tama’am ana veya, ayu isou men kafai kakafin ta kwasinaf. Imih taitu ao’ototofari ayu’ube kwanamatar.
13 Mi'tuyatʉi'ne' kasa rɨ, apʉne pʉra takuru'ke esi pɨ' ɨmɨrɨ'nokon pɨ' kuru wapiya wakʉ itekare ekama'pʉ uya.
13 Kwaso’ob ayu boubuntoro’ot Tur Gewasin kwa isa abai anan ana veya i sawow auman baise a binan kwanowar.
14 Takuru'ke rɨ e'to' e'tane ɨi'tupɨ'to' kon pe, ɨri pe rɨ ukuu'pʉ auya'nokon pen mɨrɨ pe pʉra upɨ' rɨ ɨunuirata'pʉ kon pen nɨ. E'tane ru'ku, uyereutanʉkʉ'pʉ auya'nokon Papa inserʉʉi pe esi kasa rɨ, Kʉrai Sises pe esi kasa rɨ.
14 Basit, ayu biyou sawowomaim iwa’an kwa rurutubuni na’atube, kwa men kafai ayu kwanuw furuwu o kwahaiwu, baise au merar kwayi kwabuwu God ana tounamatar ta na’atube, naatu Keriso Jesu ana merar kwatay kwatabaib na’atube ayu kwabuwu.
15 Ɨ'rɨ pe tanporo rɨ pori' pe ɨwe'to' kon enasa' nai? Mɨrɨ rɨ ekama uya, mɨrɨ ku'sa' auya'nokon pe iyesi yau, ɨyenu kon nɨ mʉmo'katʉi'no uyena' itʉrʉ kon pa.
15 Kwa ayasisir i ra’at, baise boun abistan matar? Ayu boro iti na’atube kwa isa atao, “Matah hitabobotaitenamih tim mata kwatabotaiten, ayu kwatitu.”
16 Ɨyeyaton kon pe pe' enasa' serɨ i'nairon tekamai' ɨpɨ'nokon?
16 Ana itinin i ayu ana kwa arakit amatar, anayabin ayu tur anababatun ao kwanowar imih i?
17 Kamoro esi ɨmo'kapai'nokon kuru rɨ tʉwinɨkʉi'no kon, e'tane wakʉto' pe pʉra rɨ. Ina piyapai rɨ nin ene amʉ' pe ɨku'pai'nokon to' esi, ɨwesi kon pa to' winɨkʉi'no kon pe kuru.
17 Nati sabuw baifuwenayah hai kok gagamin i kwa hinabuwi isah kwanarabon ayu kwanihamiyu, baise men kwa a gewasin isan tisisinaf. Nati hai not i kwa hinabuwi i hai gewasin isan.
18 Wakʉ pe rɨ iyesi mɨrɨ kuru ɨnku'pai ɨwesi kon a'tai, wakʉ iwano' pe iyesi pɨ', mɨrɨ awonsi'kɨ mɨrɨ kasa te'sen pe tɨwɨrɨ rɨ, ɨpiyau'nokon nɨken esi a'tai pen.
18 Sabuw hai kok gagamin kwa buwi rabon kou’ay ta’amaim i gewasin naatu anayabin gewasinamaim i basit, baise men ayu nati’imaim ana ma’ama hinasinafumih.
19 Umunkɨ amʉ' rʉ'kwɨ, itiwano' pe e'tinkaka'sa' kanan na'ne' nan, Kʉrai e'kapʉ ayau'nokon pʉ'kʉ pona,
19 Are natunatu, babin taubumih biyababan ebaib na’atube, ayu biyababan ta’imon kwa isa abai anan kwa a’itinin Keriso’obe kwanamatar imaibo nuhunafot.
20 ɨpiyau'nokon kuru e'pai e'ai' serɨ pe umaimu ensima pe, apʉne pʉra ɨpɨ'nokon usewankama pɨ'!
20 Au notamaim anotanot boun mi’itube biyamaim atatit saise kwa isa abisa anotanot atao kwatanowar, boun men aso’ob abisa boro ayu kwa isa anao.
21 Apʉne upana'tɨtɨ', ɨmɨrɨ'nokon main o'no e'paino kon, i'tu auya'nokon pʉra pe' nai main uya rɨ tasa'?
21 Kwa iyab ofafar babanamaim kwama’am akokok anibatiy, kwa ofafar eo’oban naniyan kwabaib?
22 Apʉne pʉra iye'menukasa' esi, Epʉra'an esi'pʉ asa'ron kon imu, tikin nan esi'pʉ poitorʉ pe te'sen uri'san winɨpaino, mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron nɨ ɨnʉ' apiyo' pen nɨ uri'san winɨpaino.
22 Iti na’atube hikirum ema’am, Abraham natunatun i rou’ab. Natun ta i akir babin biyanane, natun ta i aawan anababatun biyanane.
23 Imu poitorʉ pe te'sen uri'san winɨpaino esi'pʉ entun eseru yau rɨ iyentusa' pe; e'tane imu apiyo' pen uri'san winɨ iyentusa' esi'pʉ iye'kupʉ tukai' usauro'nɨsa' otori'pɨ pe.
23 Natun iti akir babin biyanane i tufuw maiyow tufuw, baise natun ta i aawan anababatun biyanane tutufuw i God ana omatanenamaim tufuw.
24 Serɨ ton amʉ' anʉmʉ pe iyesi i'tuto' ipɨ' pe, apʉne pʉra pʉsamoro uri'sami'si amʉ' esi asa'ron ekonekan nɨsa' rʉ'pʉ pe. Tikin nan ekonekan nɨsa' rʉ'pʉ esi Sainai Wʉpʉ winon, apiyo' ton pe tʉumu'tasen: Pʉse rɨ pʉse rɨ Ekarʉ.
24 Iti sawar tana’i’itin gewas i oroubon na’atube. Baibin rou’ab hairi hai itinin i obaibasit rou’ab. Obaibasit wantoro’ot i oyaw Sinai isan, naatu nati’imaim iyab hitutufuw i akir na’atube hitufuw. Nati i Hagar natunatun.
25 Ekarʉ si esi Sainai Wʉpʉ, Arepiya pon pe rɨ mɨrɨ awonsi'kɨ serɨ pe na'ne' eke pata Surusiran kaisa rɨ iyesi, apʉne pʉra tʉmunkɨ amʉ' pokon pe apiyo' pe iyesi pɨ'.
25 Naatu oyaw Sinai i Arabia wanawananamaim ebatabat, imih nati i Hagar ana itinin, naatu boun ana veya Hagar ana itinin i nati Jerusalem bar meraramaim ta’i’itin, anayabin i natunatun bairi i akir sabuw.
26 E'tane Surusiran ka'tau na'ne' esi ɨnʉ' apiyo' pe pʉra rɨ, kʉrɨ rɨ si kʉrɨ rɨ usan kon.
26 Baise mar ana Jerusalem i roufamen, naatu nati babin i it hinat.
27 Apʉne pʉra iye'menukasa':tukai'.
27 Bukamaim hikikirum eo na’atube, “Babin o yait a’ar, aur kek en, iniyasisir, inakawasa, fana aumetawat na’in iniwow, anayabin o kek hai tufuw ana biyababan men itatam. Baise babin yait taubu’e, a’arin ma’am ana kek boro moumurih na’in hinatufuw, naatu babin aawan auman boro nanatabir.”
28 Ɨmɨrɨ'nokon si, utonpa ton, esi Aisi' kasa, usauro'nɨsa' rʉ'pʉ iye'kupʉ tukai' munkɨ pe.
28 Imih taitu, kwa i God ana omatanen natunatun Isaac eo’omatan na’atube.
29 Mɨrɨ a'tai, imu, entun eseru yau rɨ iyentusa' rʉ'pʉ uya Iya'kwarʉ winɨ iyentusa' kota'ma'pʉ. Mɨrɨ kasa rɨ si iyesi serɨ pe.
29 Nati ana veya’amaim kek tufuw maiyow tutufuw misir kek Anun Kakafiyin
30 E'tane ɨ'rɨ ken nɨkayan imenukasa' itekare? “Uri'san poitorʉ pe te'sen mɨrɨ awonsi'kɨ imʉre inonkakɨ, apʉne pʉra poitorʉ pe te'sen mʉre uya ɨnʉ' enawon pen mʉre pokon pe inonkasa' rʉ'pʉ anʉmʉ pen mɨrɨ,”tawon.
30 Baise bukamaim mi’itube eo? “Akir babin natun hairi kwanunih titit, anayabin akir babin natun boro men karam roufamen babin natun tamah ana toto ana buyoy turin nabaimih.”
31 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', utonpa ton, urɨ'nokon esi poitorʉ uri'san munkɨ pe pʉra, e'tane ɨnʉ' enawon pen munkɨ pe e'nɨ'nokon.
31 Isan imih taitu, it i men akir babin natunatunamih, baise roufamen babin natunatun.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.