Atos 9
Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI
1 Mɨrɨ koro'tau, Saarʉ usakorotasa' uya, “Sises poitorʉ ton tʉ'ka uya,” ta'pʉ. Saarʉ utɨ'pʉ Papa ena' use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru piya'
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 tekamanin kareta, Tamaskas pon Esuwerʉ amʉ' usenupato' iwʉ' ton ta' epose'na. Serɨ kareta uya Saarʉ ku'sa' esi'pʉ, Ite'ma awɨron kon, warawoti'si mɨrɨ awonsi'kɨ uri'sami'si a'sisa' ato' pe iya Surusiran pona.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Ta'kɨron kon pokon pe itɨ uya pata eporo koro'tau, Tamaskas itese', a'kwa, Epʉn winon uya iwei'tɨ'pʉ.
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Ita'mo'ka'pʉ non pona. Mɨrɨ a'tai, main eta'pʉ iya, “Saarʉ, Saarʉ, ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' ukota'ma auya?” tawon.
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Saarʉ uya ekama'po'pʉ, “Ɨnʉ' ɨmɨrɨ, Uyepuru?” ta'pʉ iya. “Urɨ Sises, ɨnkota'manʉ,” ta'pʉ iya.
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 “E'mʉ'sa'ka', itɨkɨ pata pona. Mɨrɨ yau iyesi mɨrɨ ayauro'ka ton ɨnku'ton pɨ',” ta'pʉ iya.
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Ka'pon amʉ' iya'kɨrɨ tʉutɨsan e'takʉ'ka'pʉ, ɨ'rɨ tai'ma pʉra rɨ; mɨrɨpan kon uya main eta'pʉ, e'tane ɨnʉ' rɨ ene to' uya pʉra iyesi'pʉ.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Saarʉ e'mʉ'sa'ka'pʉ non poi, e'tane ɨ'rɨ ene iya pʉra iyesi'pʉ. Mɨrɨ wenai, to' uya arɨ'pʉ itemiyatʉ pɨ' ta'sii' Tamaskas pona.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Osorʉwau wʉi itenu pʉra iyesi'pʉ. Iyenta'na pʉra, ɨ'rɨ rɨ ensi iya pʉra iyesi'pʉ.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Mɨrɨ yau iyesi'pʉ Sises apurɨnin, Ananayas itese'. Ananayas enu uta'kwakasa' koro'tau, Itepuru maimu eta'pʉ iya, “Ananayas!” tawon. “Setayai' rɨ, Uyepuru,” ta'pʉ iya.
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 “Ekoneka', enta Isutas piya', To'saron itese' asanta ta',” ta'pʉ Itepuru uya ipɨ'. “Ɨnʉ' rɨ mekama'poi' mɨrɨ yau, ‘Ka'pon, Saarʉ itese', Tarʉsas winon pe' serɨ yau nai?’ tukai'. Serɨ a'tai, ɨpʉreman pɨ' man.
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Itenu uta'kwakasa' uya ene'pʉ ka'pon, Ananayas itese' uyepʉ, temiyatʉ tʉse'na tʉpona, ennin pe tenato' pe,” ta'pʉ Itepuru uya itenu uta'kwakasa' koro'tau.
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 “Uyepuru, tu'kan kon ka'pon amʉ' uya uyauro'kasa' man, wakʉ ton Papa nʉkupʉ'san ekota'mato' emapu'tɨsa' iya ipan pe Surusiran po.
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Papa ena' use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton uya auro'ka'pʉ iye'to' pe Tamaskas pona ɨyese' pɨ' te'san a'sipɨ'se'na, to' ase'na Surusiran pona,” ta'pʉ Ananayas uya.
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 E'tane, “Saarʉ piya' enta. Anʉnsa' uya man uyapiyo' pe, uyekareei pɨ' Esuwerʉ amʉ' pen, to' epuru ton, mɨrɨ awonsi'kɨ Esuwerʉ amʉ' auro'kato' pe iya.
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Urɨ wenai eke pe iyekota'mato' enpoika uya mɨrɨ itenu ya',” ta'pʉ Itepuru uya Ananayas pɨ'.
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Mɨrɨ a'tai, Ananayas utɨ'pʉ itau iye'to' ɨutɨ ta', mɨrɨpan uya temiyatʉ tʉrʉ'pʉ Saarʉ pona. “Utonpa Saarʉ, Sises, asanta tau isenpoikasa' rʉ'pʉ ɨyena' uya uyenno'sa' man, ennin pe kanan ɨyena pa, auta'kwarʉ'tɨ pa nɨrɨ Wakʉ A'kwarʉ ke,” ta'pʉ iya.
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 Mɨrɨ ta iya pe rɨ, moro' pi'pɨ waraino uta'pokʉ'pʉ itenu ton poi. Ennin pe kanan iyena'pʉ. Mɨrɨ a'tai, iye'mʉ'sa'ka'pʉ, mɨrɨ pe rɨ Ananayas uya ipa'taisima'pʉ.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Mɨrɨpan enta'nasa' ena'pʉ pana' pe. Tamaskas Po Saarʉ Uya Sises Ekareei Ekama'pʉ Saarʉ uko'mamʉ'pʉ Sises poitorʉ rʉ'san piyau Tamaskas po.
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Mɨrɨ a'tai rɨ, itekare ekama pɨ' iye'sara'tɨ'pʉ, “Sises esi Papa Mu pe,” tukai'.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Tanporo etanin nan usewansiuka'pʉ, “Pʉse rɨ pen pe' pʉse, Surusiran pon kon kʉrɨ rɨ ese' pokon kon tʉ'kataine' pen? Iye'sa' kanan pen pe' se, kamoro a'sipɨ'se'na, mɨrɨpan kon ase'na use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton eke ton kuru ena'?” ta'pʉ to' uya.
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 E'tane miyarɨ rɨ tʉnekamanʉ yau meruntɨ pe Saarʉ ena'pʉ. Papa Maimu winɨ enpoika pɨ' iyesi'pʉ, “Sises esi Kʉraipe,” tukai', mɨrɨpan pɨ' to' utanpokʉma'pʉ.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Inke Tamaskas po Saarʉ esi koro'tau, Esuwerʉ amʉ' e'kama'pʉ iwɨnɨ pɨ'.
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 Tʉwɨnɨ pɨ' e'kamanɨsa' eta'pʉ Saarʉ uya. Wʉi nai, ewarupɨ nau nɨrɨ mʉra'ta nau Saarʉ enupɨkɨrɨ to' esi'pʉ, iwɨto' pe tʉuya'nokon e'tane, to' uya iwɨnɨ'pʉ pen.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Inenupanʉ ton uya ipika'tɨ'pʉ, ewarupɨ nau tʉpa'kai'. Mɨrɨ a'tai, eke pa'siki'ti yau si'na' pɨ' to' uya inu'tɨ'pʉ pata wekupiri euta yai.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Surusiran pona Saarʉ epa'kasa' a'tai, Sises poitorʉ rʉ'san tonpa pe kuru enapai iyesi'pʉ, e'tane tu'kan kon enari'nʉmʉ'pʉ ipɨ', “I'napai rɨ pe' ken Sises apurɨnin pe iyenasa'?” tukai'.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 E'tane Panapas uya inee'pʉ itekare ekamase'na enno'sa' kon piya'. Panapas uya enpoika'pʉ to' pɨ', “Saarʉ utɨ koro'tau Tamaskas e'ma tau, Itepuru ene'pʉ iya, mɨrɨpan uya auro'ka'pʉ,” ta'pʉ iya. Panapas uya nɨrɨ to' auro'ka'pʉ, “Saarʉ uya Sises ekareei ekama'pʉ enari'mʉra Tamaskas pon kon ka'pon amʉ' pɨ',” ta'pʉ iya.
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Panapas maimu apurɨsa' to' uya wenai, Sises apurɨnin nan Surusiran pon kon tonpa pe Saarʉ ena'pʉ, mɨrɨpan usarɨ'pʉ enari'mʉra rɨ Surusiran poro Sises ekareei ekama pɨ'.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Saarʉ esi'pʉ usauro'nɨ pɨ' e'maimu'pɨ' nɨ pɨ' Sises ekareei pɨ' Esuwerʉ amʉ', Kiri' pe tʉusauro'san pokon pe enpoika i'se to' pɨ', e'tane miyarɨ rɨ iwɨnɨ pɨ' to' e'kama'pʉ.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Tʉron kon Sises apurɨnin nan uya i'tusa' a'tai, ka'pon amʉ' e'kamasa' iwɨnɨ pɨ', to' uya arɨ'pʉ Sisariya pona, mɨrɨpan ennoko'pʉ to' uya Tarʉsas pona.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Mɨrɨ a'tai, Sises apurɨnin nan Isutiya, Kiyarari, mɨrɨ awonsi'kɨ Sameriya pon kon uko'mamʉ'pʉ ewankamanin pʉra, ɨnʉ' uya rɨ to' kota'ma pʉra iyesi wenai. Wakʉ A'kwarʉ uya to' meruntɨtanʉkʉ'pʉ, to' pori'ma'pʉ iya rɨ. Miyarɨ rɨ Sises apurɨ pɨ' tu'ke to' ena'pʉ. Mɨrɨpan kon uko'mamʉ'pʉ Itepuru nama pɨ' rɨ tʉuko'mamʉ kon kaisa rɨ.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Pi'ta esi koro'tau utɨn pɨ' pata ton kaisa rɨ'ne, Reta pon kon wakʉ ton Papa nʉkupʉ'san ka'kʉranpai' itɨ'pʉ.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Mɨrɨ yau, ka'pon eporo'pʉ iya, Eniyas itese'. Te'kwe' poi iye'mʉ'sa'ka pʉra iyesi'pʉ, 8 kaisa rɨ wʉipiya ise'mesa' uko'mansa' esi'pʉ.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Pi'ta uya ta'pʉ ipɨ', “Eniyas, serɨ pe Sises uya ɨyepi'tɨ. E'mʉ'sa'ka', ɨye'kwe' e'mepɨ'kɨ,” ta'pʉ iya. Mɨrɨ a'tai rɨ, Eniyas e'mʉ'sa'ka'pʉ.
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Tanporo tʉuko'mansan Reta mɨrɨ awonsi'kɨ Isaran yawon kon uya ene'pʉ, to' era'tɨ'pʉ Itepuru Sises winɨkʉi'.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Isa'pa pata po, Sises apurɨnin uri'san esi'pʉ, Tapi'ta itese'. Itese' esi'pʉ Kiri' maimu yau Tarʉ'kas, “usari” ta e'kwa pe. Tɨwɨrɨ rɨ wakʉ ku'nin pe iye'pɨtʉ'pʉ, entu'manin nan nɨ pika'tɨ pɨ'.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Reta po Pi'ta esi a'tai, e'ne' pe tenai', uri'san Tarʉ'kas erikʉ'pʉ. Iyeri'sa' ekepu korʉka'pʉ to' uya, mɨrɨpan kon uya ka'tawon ɨutɨ tau inonka'pʉ.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Reta esi'pʉ a'ko pe Isa'pa piyau. Sises poitorʉ rʉ'san uya Reta po Pi'ta esi tukai' etasa' a'tai, asa'ron kon ka'pon amʉ' ennoko'pʉ to' uya ipiya'. “Inke pʉra ɨsi'kɨ,” ta'pʉ to' uya ipɨ'.
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Mɨrɨ a'tai rɨ, itɨ'pʉ Isa'pa pona to' a'kɨrɨ. Pata eposa' iya a'tai, to' uya arɨ'pʉ ka'ta', Tarʉ'kas ekepu piya'. Tanporo uri'sami'si amʉ' itaan'pʉ ima'tasa' kon nʉ'san amʉrasa' esi'pʉ ipiyau, ukaran nɨ pɨ', pon amʉ' Tarʉ'kas nʉkonepɨtʉ'pʉ enpoikapɨtʉ pɨ' to' esi'pʉ nurɨne iyesi a'taino rʉ'pʉ.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Tanporo Pi'ta uya to' enpa'ka'pʉ, mɨrɨpan e'sekunka'pʉ ɨpʉremai', nurɨne kanan Tarʉ'kas enato' pe. Mɨrɨ tʉpo, eke' winɨkʉi' iyera'tɨ'pʉ, “Tapi'ta, e'mʉ'sa'ka'!” ta'pʉ iya. Mɨrɨ a'tai rɨ, itenu ton uta'koka'pʉ. Pi'ta ene iya a'tai, iye'mʉ'sa'ka'pʉ ta'mu pona.
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Itemiya pɨ' ta'sii' i'mʉ'sa'ka'pʉ iya, mɨrɨpan uya Sises poitorʉ rʉ'san mɨrɨ awonsi'kɨ uri'sami'si amʉ' itaan'pʉ ima'tasa' kon nʉ'san kɨ'ma'pʉ, mɨrɨpan uya nurɨne inee'pʉ to' piya'.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Mɨrɨ a'tai rɨ, mɨ poro rɨ te'san ka'pon amʉ' uya Isa'pa po eke Papa tʉrawasooi e'ku'sa' i'tu'pʉ. Tu'kan kon uya Itepuru apurɨ'pʉ.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Pi'ta uko'mamʉ'pʉ Isa'pa po ka'pon, Saiman itese', o' pi'pɨ konepɨ'nin piyau.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.