Atos 26

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mɨrɨ tʉpo, kin Akʉri'pa uya ta'pʉ Paarʉ pɨ', “Ɨmɨrɨ pe ausaurokʉ pa ɨku'sa' man,” ta'pʉ iya. Mɨrɨ a'tai, Paarʉ uya temiyatʉ anʉmʉ'pʉ tʉusauro'to' pe. Mɨrɨ a'tai tʉmɨrɨ pe usauro'nɨ pɨ' iye'sara'tɨ'pʉ.
1 Agripa iu, “O i baibasit abit taiyuw isa inao.” Paul uman bora’ah naatu taiyuwin wasfafar eo,
2 “Kin Akʉri'pa, wakʉ pe serɨ esi uiwano' pe usekamato' pe, to' nʉsauro'ai'ne' upɨ' pɨ'. Ito'ka'nʉkʉ uya tu'kan nɨ urɨ pɨ' kasi pe Esuwerʉ amʉ' usauro'to' upɨ' ekama uya ɨpɨ',
2 “Aiwob Agripa, ayu i abiyasisir anayabin boun o namaim Jew sabuw abisa isan ayu ubar hibitu i boro ana wasfafaru anao inanowar. Paul aiwob Agripa isah ibibinan|alt="Paul speaking to crowd" src="cn01993b.tif" size="col" loc="Act 26.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.1-2"
3 apʉne pʉra kuru tanporon nɨ Esuwerʉ amʉ' uko'manto' eseru mɨrɨ awonsi'kɨ to' manenpanin ton eseru i'tu auya wenai nɨrɨ ɨseseru yawon kon pe pʉra to' esi. Mɨrɨ wenai, uyeta auya i'se e'ai' wakʉ pe.
3 Iti ao i turobe, anayabin o i Jew sabuw hai binanakwar naatu hai ofafar iso’ob kwanekwan, imih o abifefeyani yatenanub inama ana’o inanowar.
4 “Esuwerʉ amʉ' uya wakʉ pe uko'mamʉ'pʉ eseru i'tu mɨrɨ, mʉre pe esi'pʉ si'kɨrɨ utonpa ton koro'tau Surusiran po.
4 Jew sabuw etei ayu kek ana veya mi’itube ama’am i hiso’ob, ayu au yawas no aneika au tafaramamaim mi’itube ama’am ana Jerusalem atit ama’ama etei i hiso’ob.
5 To' uya ui'tusa' wapiyaro' si'kɨrɨ, to' uya nɨrɨ upataka e'paino upatakapai tesi kon a'tai, mɨrɨ sa'man ɨpʉreman nɨto' eseru pe te'sen yau uko'mamʉ'pʉ Pari'si pe.
5 Ayu i manin maiyow bairi ama, imih ayu i hisu’ubu kwanekwan. Hinakokok na’at hina’orereb. Anaika ayu i Pharisee orot, kwafiren ana ofafar fokarin wanawanan i ayu ama, naatu men kafa’imo ofafar ta astu’ub.
6 Serɨ pe si Papa uya ta'pʉ na'ne' penaro' kon ina tamokori ton pɨ' rɨ iyau e'ku'to' pɨkɨrɨ, serɨ pe uyekama'popɨtʉ auya na'ne'.
6 Naatu boun ayu iti ubar tibitu anayabin God ana’omatanen ai a’agir bitih imaim ayu nuhufot ama’am isan, ubar hitu bairi tao.
7 Serɨ ekamasa' rʉ'pʉ enupɨkɨrɨ 12 kaisaron kon Esuwerʉ pon kon esi mɨrɨ. Papa apurɨ pɨ' esii'ma wʉi nai mɨrɨ awonsi'kɨ ewarupɨ nau, epoto' pe tʉuya'nokon. Kin, serɨ pɨ' e'ku'to' wenai Esuwerʉ amʉ' uya uyewa'noma mɨrɨ.
7 Iti omatanen i aki ai big etei 12 hibitumitum mi’itube hita’itin titurobe, imih fai mar dogoroh tutufin etei God hikwakwafir, naatu anayabin iti baitumatum isan. Aiwobomon, Jew sabuw ayu ubar hitu iti tao.
8 Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' Papa uya iyeri'sa' i'mʉ'sa'ka'pʉ apurɨ auya'nokon pʉra iyesi?
8 Kwa Jew sabuw iyab iti kwabatabat aisim God sabuw murumurubih ibiyawasih baitutumin isan kwa isa efofokar?
9 “Urɨ nɨrɨ uya apurɨ'pʉ man wakʉ pe na'kɨ iyesi tukai' tanporon yau rɨ Nasare' pon Sises ewa'noma pɨ' esi'pʉ.
9 Ayu auman mat i na’atube anot, sawar moumurih na’in ata sinaf Jesu Nazareth mowan wabin ati’ib isan.
10 Mɨrɨ na'ne' kuru kupʉ pɨ' esi'pʉ mɨrɨ Surusiran po. Esuwerʉ amʉ' use'man nɨto' tʉrawasomanin nan epuru ton eke ton kuru uya iku'kɨ tasa' maimu awɨrɨ, tu'kan kon Sises apurɨnin nan emaika'pʉ uya pariki'si ta'. To' uma'tato' pe to' ku'sa' a'tai, mɨrɨ kasa rɨ to' nʉma'tai tawon pe rɨ e'pɨtʉ'pʉ.
10 Naatu nati na’atube Jerusalemamaim asinaf. Firis ukwarih biyahine fair abai God ana sabuw moumurih maiyow abow dibur aya. Naatu rouw morobomih teo ana veya ayu auman aibasit terouw temomorob.
11 Inke rɨ, utɨpɨtʉ'pʉ Esuwerʉ amʉ' usenupato' ton iwʉ' kaisa rɨ'ne to' kota'mapɨtʉ pɨ'. Miyarɨ rɨ to' a'kwarʉka pɨ' ɨri pe Papa pɨ' asauro'tɨ' tawon pe e'pɨtʉ'pʉ. Pana' pe usakorooi yau tʉutɨsen pe e'pɨ'tai ɨnno'nan pata ton ya' to' poni'simato' pe uya.
11 Mar moumurih maiyow Kou’ay Bar efan tata’amaim abow biyababan aitih, naatu hai baitumatum baihamiyin isan a’okikimih. Na’atube hai baitumatum baigigimin isan a’okimih, naatu atit an menah tatabirih hai bar hai meraramaim bai akir kakafin maiyow aitih.
12 “Mɨrɨ ton a'tai'ne utɨ a'tai, use'mato' tʉrawasomanin nan epuru ton eke ton kuru uya uyenno'sa' pɨ' tʉmeruntɨrʉ ke utɨto' pe uku'sa' utɨ koro'tau Tamaskas pata e'ma tau.
12 Ana’an iti isan ayu firis ukwarih biyahine fair hitu hiyunu an Damaskas atit.
13 Kin sɨ, pʉre'po'si a'tai, wʉi enu esi koro'tau, asanta tau esi koro'tau, a'kwa ene'pʉ uya Epʉn winɨpai. A'kwa pe kuru wʉi enu entai iye'wei'tɨ'pʉ uwoi mɨrɨ awonsi'kɨ utonpa pe te'san woi.
13 Baise efamaim anan bi’auyit auman, Aiwobomon, marakaw no marane, mamarakaw men veya na’atube, marakaw kwanekwan re ayu au sabuw bairi anan tarbebera’uhi.
14 Tanporo ina uta'mo'ka'pʉ non pona. Mɨrɨ yau, main eta'pʉ uya, Arami' pe,‘Saarʉ, Saarʉ, ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' uponi'sima auya? Ɨiwano' pe rɨ e'ne' mʉmoronkayai' tɨwɨrɨ rɨ urɨ poni'sima auya kaisa rɨ, tesa' yʉʉi pona te'wɨpɨ'sen itikʉn paka waraino kasa.’
14 Aki etei’imak me yan are, naatu ayu orot fanan anowar Hebrew turamaim iuwu eo, ‘Saul! Saul! aisim ayu irabu kubia’akiru? Ayu kubi’a’akiru i o taiyuw biya irab kubi’a’afiy.’
15 “Mɨrɨ tʉpo, ekama'po'pʉ uya, ‘Ɨnʉ' ɨmɨrɨ, uyepuru?’ ta'pʉ uya. “‘Urɨ kʉrɨ rɨ Sises, mʉponi'simayai'ne',’ tukai' Itepuru uya umaimu eikʉ'pʉ.
15 Ayu aibatiy ao, ‘O yait Regah?’ Naatu Regah eo, ‘Ayu i Jesu, o irabu kubia’akiru.
16 ‘Serɨ pe, e'mʉ'sa'ka', ɨpiya' usenpoikasa' serɨ upoitorʉ pe ɨkonekase'na. Serɨ ɨyenu ya' senpoikayai'ne', mɨrɨ tʉpo, serɨ pe kanyauro'kayai'ne' ekamanin pe ɨwesi pa.
16 Baise kumisir kubat, ayu o isa abirerereb ana rubini isou inabow naatu boun abisa isa mamatar sabuw afa hai tur ina’owen. Naatu abisa isa namamatar boro ani’obaiyi.
17 Ɨpika'tɨ uya mɨrɨ ɨtonpa ton Esuwerʉ amʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ Esuwerʉ amʉ' pen namai'. Ɨyennoko uya to' piya'
17 Ayu o a sabuw Jew umahine naatu Ufun Sabuw umahine boro anatafafari. Ayu abiyafari nati sabuw wanawanahimaim inan,
18 to' enu a'kokapɨ'se'na, to' era'tɨto' pe ewarupɨ apai a'kwa winɨkʉi' mɨrɨ awonsi'kɨ Se'tanmeruntɨrʉ apai Papa winɨkʉi'. Uyapurɨto' to' uya winɨ, tʉmakooi kon pɨ' usentu'mato' epoto' pe to' uya, wakʉ ton ka'pon amʉ' pata'se' yau to' e'to' pe,’ ta'pʉ iya upɨ'.
18 matah inabotawiy naatu guguminane inanawiyih hinatit marakawamaim hinarun. Naatu Satan umane inabow God initin, saise bowabow kakafihine notawiyen hinab, naatu God ana rourubin sabuw wanawanahimaim hai efan hinab hinamare.’
19 “Mɨrɨ wenai, kin Akʉri'pa, uyenu uta'kwakasa' a'tai, unene'pʉ Epʉn winon maimu awɨrɨ esi'pʉ.
19 Nati isan Aiwobomon Agripa, ayu abisa marane re ai’itin men ai fanasair.
20 Iyepiya'tɨ pe kuru, itekare ekama'pʉ uya Tamaskas pata awon kon pɨ', Surusiran pon kon mɨrɨ awonsi'kɨ tanporo Isutiya pata pon kon pana ya' nɨrɨ. Mɨrɨ tʉpo, itekare ekama'pʉ uya Esuwerʉ amʉ' pen pana ya' to' era'tɨto' pe tʉmakooi kon apai Papa winɨkʉi'. To' auro'ka'pʉ uya i'napai rɨ to' uko'manto' pe tʉmakooi kon apai tera'tɨsa' kon ekamanin pe.
20 Bowabow wantoro’ot i Damaskas imaim abusuruf naatu ana sabuw iyab Jerusalem hima’am isah atit, Judea wanawanan etei abinan naatu Eteni Sabuw wanawanahimaim auman a binan. Abibinan anayabin sabuw bowabow kakafihine God isan hitatatabir naatu hai bowabowamaim titurobe i dogor baikitabir hibai.
21 Mɨrɨ wenai kuru, Esuwerʉ amʉ' uya uya'si'pʉ mɨrɨ use'man nɨto', ɨpʉreman nɨto' iwʉ' pʉ'kʉ tau. Mɨrɨ tʉpo, to' esi'pʉ uwɨnɨ i'se.
21 Ana’an nati isan Jew sabuw ayu Tafaror Bar wanawanan ana sebosebomaim hibuwu hifatumu rabu morobomih hiwa’an.
22 E'tane Papa uya upika'tɨsa' serɨ pona rɨ. Mɨrɨ wenai, serɨ pe e'mʉ'sa'kasa' serɨ ekamase'na ɨnʉ' pe Sises esi tukai' eke ton mɨrɨ awonsi'kɨ sepa' nan nɨ pana ya', tanporo Sises pɨ' ukayai'ne' esi mɨrɨ itekare Mosi' mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron kon pu'kena' ton nʉmenuka'pʉ poro.
22 Baise God tafafaru yawasu ama ana it boun atit, imih o namaim abat orot babin kikimin yen in orot babin gagamin etei matahimaim abisa isou mamatar i ao’orerereb. Ayu au tur ao i dinab oro’orot naatu Moses sawar abisa mataramih hi’o inu’in mamatar imaim ao.
23 Pu'kena' ton uya imenuka'pʉ Kʉraikota'mato' oton, mɨrɨ tʉpo, iwɨto' oton, mɨrɨpan te'mʉ'sa'ka ton terikʉ'pʉ apai iyeri'sa' kon e'mʉ'sa'ka tɨpiya pe Esuwerʉ amʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ Esuwerʉ amʉ' pen nɨ nɨrɨ pika'tɨse'na to' weyu ekamai', tawon,” ta'pʉ iya.
23 Roubininenayan boro biyan nababan ni’akir naatu morobone, moroboyah wanawanahimaim i boro wan namisir marakaw ana yawas Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah nakurereb.”
24 Serɨ airɨ, Paarʉ wanʉ'tɨpa'pʉ kopʉna Pesʉ'tas uya isekama koro'tau. Ikɨ'pɨ'nʉmʉ'pʉ, “Ta'kwarʉ ke pʉra me'ai', Paarʉ!” tukai'. “Eke pe kuru ɨusenupasa' ayano'ma pɨ' man. Mɨrɨ uya aya'kwarʉ pʉra ɨku'sa' man,” ta'pʉ iya.
24 Paul iti na’atube taiyuwin wasfafar eo inan auman Festus Paul isan iwow eo, “O i kubikoko’aw so’obamaim nawiyi in kubikoko’aw!”
25 E'tane, “Uya'kwarʉ pʉra esi pen serɨ, eke tʉnamasen Pesʉ'tas,” tukai' Paarʉ uya imaimu eikʉ'pʉ. “E'tane ukayai'ne' esi mɨrɨ i'napairon pe kuru tʉto'ka'nʉ'sen pe rɨ.
25 Paul iya’afut eo, “Ayu i men abikoko’aw, au Aiwobomon! Tur abisa ao i turobe hai yabih auman.
26 Serɨ ton ukayai'ne' i'tu ɨmɨrɨ, kin Akʉri'pa uya mɨrɨ; mɨrɨ wenai, usaurokʉ kuru rɨ, usaurokʉ nɨrɨ eta auya pe si'tuyai'. Sapurɨyai' serɨ ton iye'ku'sa' Sises pɨ' i'tu auya tukai', apʉne pʉra tu'kan kon uya Sises pɨ' iye'ku'sa' etasa' pɨ',” ta'pʉ iya.
26 Aiwob Agripa, ayu o namaim men erebir auman ao’omih, anayabin iti sawar etei o iso’ob, naatu sawar iti himamatar boro men karam nuhinaburumih. Anayabin iti sawar men ta umasusunamaim mataramih.
27 Mɨrɨ tʉpo, Paarʉ uya kin Akʉri'pa ekama'po'pʉ, “Pu'kena' ton nʉmenuka'pʉ pe' mapurɨyan? Apurɨ auya pe kuru rɨ si'tuyai',” ta'pʉ iya.
27 Aiwob Agripa o dinab orot kubitutumih? Ayu aso’ob o kubitumatum!”
28 “Inke pʉra pe' Kʉri'san pe enato' pe ukupʉ auya tukai' ɨusenuminka?” ta'pʉ Akʉri'pa uya Paarʉ pɨ'.
28 Aiwob Agripa Paul iya’afut eo, “O kunotanot iti veya ta’imon o boro ayu dogorou inikitabir anan Kirisiyan anamatar?”
29 “Inke pʉra rɨ, mɨrɨ pe pʉra inke rɨ, ɨpʉrema serɨ Papa pɨ', ɨmɨrɨ rɨken pen e'tane tanporo kamoro uyeta pɨ' na'ne' nan nɨ marɨ serɨ pe, enato' pe urɨ na'ne' kasa apurɨnin pe, a'sisa' pe pʉra rɨken,” tukai' Paarʉ uya imaimu eikʉ'pʉ.
29 Paul iya’afut eo, “Veya kabumin o veya manin ayu au yoyoban God isan i men o akis baise kwa iyab iti boun ao kwanonowar i mi’itube kwatan ayu ama’am na’atube kwatamatar. Baise men akokok hinafatum dibur hinayariyi kwanama.”
30 Kin, kopʉna, Pones, mɨrɨ awonsi'kɨ tanporon kon to' a'kɨrɨ te'san e'mʉ'sa'ka'pʉ.
30 Naatu Aiwob orot, gawan orot Bernis, naatu sabuw afa hima’am etei himisir.
31 Itau te'to' kon ɨutɨ nɨmɨ'pʉ to' uya, asaurokʉi'ma tʉtonpa kon amʉ' pokon pe. “Pʉse rɨ uya ɨri rɨ tʉwɨto' mɨrɨ awonsi'kɨ ta'sito' iwenai ku'sa' pʉra rɨ iyesi,” ta'pʉ to' uya.
31 Efan hima tur hinonowar hihamiy hitit, naatu taiyuwih turahinah bairi hibidudur hio, “Iti orot i men abisa ta kakafin sinaf boro namorob o dibur narun.”
32 Akʉri'pa uya ta'pʉ Pesʉ'tas pɨ', “Pʉse rɨ uya Sisa uya tekama'popɨ'to' pe tasa' pʉra iyesi yau, inonka'pʉ nesii'no rɨ,” ta'pʉ iya.
32 Naatu Aiwob Agripa Festus isan eo, “Iti orot Caesar isan baifefeyanina’e tama’am, iti boun boro ata botait.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.