Atos 16

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas pokon utɨ'pʉ Siri'siya itese' pata ponsi'kɨ Terʉpi pona, mɨrɨpan kon utɨ'pʉ Restʉra pona Sises apurɨnin Temu'ti itese' pata'se' ya'. Isan esi'pʉ Esuwerʉ amʉ' tonpa pe, Sises apurɨnin, e'tane ikʉipʉnʉ esi'pʉ Kiri' pe.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Itekare apurɨnin nan, Restʉra mɨrɨ awonsi'kɨ Ai'koniyan pon kon uya, “Wakʉ kʉrɨ rɨ Temu'ti,” ta'pʉ.
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Ta'kɨrɨ tʉron nɨ pata ya'ne Temu'ti mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas anapai Paarʉ esi'pʉ, mɨrɨpan uya Temu'ti yun pi'pɨ puturʉka'pʉ. Mɨrɨ kupʉ'pʉ iya, Temu'ti uya ekamʉra mɨrɨ pata yau te'san Esuwerʉ amʉ' e'kupʉ emapu'tɨ namai', apʉne pʉra Esuwerʉ pe pʉra ikʉipʉnʉ esi uya iku'sa' pe pʉra to' uya i'tu'pʉ.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Mɨrɨ yau, pata kaisa rɨ to' usarɨ'pʉ. Surusiran pon kon enno'sa' kon mɨrɨ awonsi'kɨ so'si epuru ton nʉkoneka'pʉ main Esuwerʉ amʉ' pen napurɨ ton pe iku'sa' ekama pɨ' to' esi'pʉ pata kaisa rɨ.
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Mɨrɨ pɨ', Sises apurɨnin nan umeruntɨta'pʉ apurɨto' tʉuya'nokon yau, mɨrɨpan kon epirikʉ'pʉ tu'ke rɨ wʉi kaisa rɨ.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ itonpa ton utɨ'pʉ Pʉrekiya nono poro mɨrɨ awonsi'kɨ Kare'siya itese' pata epose'na, apʉne pʉra Wakʉ A'kwarʉ esi'pʉ Sises ekareei ekama to' uya i'se pʉra Eisa po.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ iya'kɨrɨ te'san uya Maisa itese' pata eposa' a'tai, Pi'tiniya itese' pata ya' itɨpai to' esi'pʉ, e'tane Sises A'kwarʉ esi'pʉ mɨrɨ ya' to' utɨ i'se pʉra.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', to' utɨ'pʉ to'sarɨ rɨ Maisa poro, mɨrɨpan kon epa'ka'pʉ Tʉrowas pona.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Ewarupɨ nau, Papa uya ka'pon Ma'sitoniya pon ento' pe Paarʉ enu a'kwaka'pʉ. Ka'pon e'mʉ'sa'kasa' ene'pʉ iya ata'kwarʉkase'na, “Ma'sitoniya pona ina ipika'tɨtanʉ'kɨ,” ta'pʉ iya.
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Paarʉ enu uta'kwaka'pʉ tʉpo, inke pʉra rɨ Ma'sitoniya pona tʉutɨto' kon pe ina e'kama'pʉ, apʉne pʉra ina uya i'tu'pʉ Papa esi mɨrɨ yau ina uya itekare ekama i'se tukai'.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Ina ekanwa'tɨ'pʉ kanau ya' Tʉrowas po, mɨrɨpan parau nɨ'kwɨrɨ'nʉkʉ'pʉ ina uya opa'wʉ Samo'tʉres itese' pona. Iyema'sa' yau, ina utɨ'pʉ Niya'pores itese' pata pona kanau yau.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 Mɨrɨ tʉpo, ina utɨ'pʉ makʉi' Piri'pai itese' pata pona, Roman amʉ' neporo'pʉ. Eke pe kuru serɨ pata esi'pʉ Ma'sitoniya po. Inke rʉ'kwɨ rɨ wʉi ina uko'manpɨtʉ'pʉ Piri'pai yau.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Ina utɨ'pʉ pata apai tuna tʉu'tɨsen e'pi pona Sapa' a'tai, Esuwerʉ amʉ' ɨpʉremato' pata'se' eporo i'se ina esi'pʉ. Ina ereutapɨtʉ'pʉ, mɨrɨpan usauro'nɨ pɨ' ina e'sara'tɨ'pʉ mɨrɨ yau, iyamʉrasa' kon uri'sami'si amʉ' pokon pe.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 Mɨrɨ yau, tikin nan to' tonpa ina maimu eta pɨ' te'sen esi'pʉ, Retiya itese', Taya'tira itese' pata winon, tʉtariren pon atʉ kʉrʉpo'poma pɨ' te'sen. Retiya esi'pʉ Esuwerʉ amʉ' tonpa pen nɨ, e'tane rɨ Papa pɨ' tʉwɨpʉremasen pe iyesi'pʉ. Paarʉ nekamanʉ Sises ekareei apurɨto' pe iya Itepuru uya itewan a'koka'pʉ.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Retiya mɨrɨ awonsi'kɨ itiwʉ' tau te'san pa'taisima ina uya tʉpo, tiwʉ' ta' ina kɨ'ma'pʉ iya. “Itepuru Sises apurɨnin pe esi tukai' i'tu auya'nokon pɨ' si, uiwʉ' ta' ɨsi'tɨ',” ta'pʉ iya. Ina utɨto' pe tiwʉ' ta' ina kuu'pʉ iya.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 Tʉron nɨ a'tai, Esuwerʉ amʉ' ɨpʉremato' ya' ina utɨ a'tai, to' poitorʉ pe te'sen uri'san eporo'pʉ ina uya, makoi a'kwarʉ yen pe iyesi'pʉ, mɨrɨpan esi'pʉ pena rɨ te'ku'ton i'tunin pe. Itesa' pe te'san uya eke pe pʉrata eporo esi'pʉ, apʉne pʉra ka'pon amʉ' uya e'ma'pʉ to' ena' te'ku'sen ekamato' pe iya.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Pʉse rɨ uri'san uya Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ itonpa ton e'ma'pʉkapɨtʉ'pʉ inke ɨkɨ'pɨ'nʉnpɨtʉi'ma, “Pʉsamoro ka'pon amʉ' esi Eke Papa poitorʉ ton pe, mɨrɨpan kon uya epika'tɨn nɨto' eseru ekama!” ta'pʉ iya.
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 Inke rɨ mɨrɨ ta pɨ' iyesi'pʉ Paarʉ tanpokʉmai', mɨrɨpan era'tɨ'pʉ makoi a'kwarʉ yen winɨkʉi', mɨrɨpan uya, “Sises Kʉrai ese' yau ayauro'ka uya, pʉse uri'san apai epa'ka'!” ta'pʉ. Mɨrɨ a'tai rɨ, makoi a'kwarʉ epa'ka'pʉ iyapai.
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Itesanon uya serɨ enta' tʉpʉrataai kon epoto' iya oton pen tukai' i'tusa' a'tai, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas a'si'pʉ to' uya. To' pi'sikʉ'pʉ to' uya kʉrʉpo'po pɨ' e'nɨto' pata'se' ya' eke ton pata esanon piya'.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Roman amʉ' epuru ton piya' to' arɨ'pʉ to' uya, mɨrɨpan kon uya, “Esuwerʉ amʉ' pʉsamoro, e'tane upata'se' kon yawon kon ka'pon amʉ' anpokʉma to' uya.
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 Utonpa kon amʉ' enupa to' uya urɨ'nokon Roman amʉ' nʉkupʉnʉ pen nɨ ku'to' pe to' uya,” ta'pʉ to' uya.
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 Mɨrɨ yau, anpisin ton ka'pon amʉ' e'sara'tɨ'pʉ to' tonpa pe Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas ewa'noma pɨ', mɨrɨpan itepuru ton uya soisa amʉ' apiyontɨ'pʉ to' pon kara'pɨ'to' pe to' uya, mɨrɨ awonsi'kɨ to' ari'po'pɨ'to' pe to' uya.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 Ɨsɨ pe to' ari'po'pɨtʉ tʉpo, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas a'si'pʉ to' uya pariki'si ta'. Itepuru ton uya to' a'sinin auro'ka'pʉ, wakʉ pe to' erasuntɨto' pe iya.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Main etasa' tʉuya a'tai, i'na' kuru to' ennin uya to' ewonnʉkʉ'pʉ, mɨrɨpan uya yʉi akʉ'pɨ'sa' yai'ne to' pʉrakon amʉ' enpa'kapɨtʉ'pʉ, ti'si kon amʉ' amapɨtʉ to' uya namai'.
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Anomʉra' a'tai, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas esi'pʉ eke pe ɨpʉreman pɨ'. To' userenka'pʉ Papa apurɨpɨtʉ'pʉ to' uya, tʉron kon a'sisa' kon esi'pʉ to' etapɨtʉ pɨ'.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 Mɨrɨ koro'tau, pana' pe tʉrʉ'pʉnʉ esi'pʉ, pariki'si usi'ki'ma'pʉ mɨrɨ, iyapon nɨ usi'ki'ma'pʉ. Inke pʉra rɨ, pariki'si mʉra'ta amʉ' uta'kokapɨtʉ'pʉ, mɨrɨ awonsi'kɨ a'sisa' kon auronpɨ'to' ike i'sen amʉ' emo'kapɨtʉ'pʉ.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Mɨrɨ a'tai, a'sisa' kon esa' upaka'pʉ, mɨrɨpan mʉra'ta amʉ' uta'kokapɨ'sa' tense, tʉsuparaai mo'ka'pʉ tʉutapurukato' pe ike, apʉne pʉra a'sisa' kon utɨpɨtʉ'pʉ tukai' tʉusenuminka ke.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 “Ɨiwano' pe rɨ, katapurukai, tanporo rɨ serɨ yau ina man!” tukai' nin si Paarʉ ukɨ'pɨ'nʉnpɨtʉ'pʉ mɨrɨ.
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Tʉweyu nin si i'se a'sinin ukɨ'pɨ'nʉnpɨtʉ'pʉ mɨrɨ, mɨrɨpan ewomʉ'pʉ Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas pokon rakʉi' iye'sekunka'pʉ e'tɨtɨtɨ'kai'ma.
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 To' enpa'ka'pʉ iya pariki'si tapai, mɨrɨpan kon pɨ', “Ɨ'rɨ kuru tʉku'se epika'tɨto' pe iyesi?” ta'pʉ iya to' pɨ'.
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Mɨrɨpan kon uya, “Itepuru Sises apurɨkɨ ɨyepika'tɨ pa, ɨmɨrɨ mɨrɨ awonsi'kɨ ɨiwʉ' tau te'san,” ta'pʉ to' uya ipɨ'.
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 Mɨrɨ yau, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas uya Itepuru Sises ekareei ekama'pʉ a'sinin mɨrɨ awonsi'kɨ itiwʉ' tawon kon pɨ'.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Mɨrɨ a'tai rɨ, a'sinin uya to' arɨ'pʉ to' ari'po'pɨtʉ'pʉ pata'pʉ korʉkase'na. Inke pʉra rɨ mɨrɨ tʉpo, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas uya kʉrɨ rɨ mɨrɨ awonsi'kɨ itiwʉ' tawon kon pa'taisima'pʉ.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Mɨrɨ yau Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas arɨ'pʉ a'sinin uya tiwʉ' ta' to' a're'tɨi'. Papa apurɨ tʉuya pɨ' nin si ipan pe pori' pe iyesi'pʉ mɨrɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ itonpa ton nɨ nɨrɨ.
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Mɨrɨ ema'sa' yau, itepuru ton uya pʉresiman amʉ' ennoko'pʉ a'sinin piya'. “Tɨwɨ kamoro ka'pon amʉ' nʉtɨi,” tawon main esa' pe.
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 Mɨrɨpan uya Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas pɨ', “Itepuru amʉ' uya uyapiyontɨsa' man ɨyenno'to' kon pe uya, mɨrɨpan yau entantɨ' rɨ si, tʉusewankamai' pʉra,” ta'pʉ iya.
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 E'tane Paarʉ uya pʉresiman amʉ' maimu eikʉ'pʉ, “Ɨri ku'sa' ina uya pʉra rɨ iye'tane, soisa amʉ' uya anpisin koro'tau ina ari'po'pɨ'to' pe to' uya, to' auro'ka'pʉ! Roman amʉ' ina e'tane pariki'si ta' ina a'si'pʉ to' uya, mɨrɨpan kon esi ama'ai ina ennoko i'se. Kane! Tɨwɨ Roman amʉ' epuru ton nʉyepʉi ina enpa'kai',” ta'pʉ iya.
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 Mɨrɨ yau, pʉresiman amʉ' epuru ton enna'po'pʉ Paarʉ maimu rʉ'pʉ ekamai' Roman amʉ' epuru ton pɨ'. Roman amʉ' ina, tasa' Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas uya etasa' tʉuya'nokon a'tai, to' usenari'pa'pʉ.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 Mɨrɨpan kon utɨ'pʉ to' pɨ' ɨri pe rɨ ina e'sa' man tase'na. Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas enpa'ka'pʉ to' uya pariki'si tapai, mɨrɨpan kon pɨ', “Entantɨ',” ta'pʉ to' uya.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 Pariki'si tapai tepa'ka kon tʉpo, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas pokon utɨ'pʉ Retiya iwʉ' ta', mɨrɨpan kon e'seporo'pʉ tʉtonpa kon amʉ' pokon pe. To' auro'ka tʉpo to' pori'ma pe, Paarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Sairas utɨ'pʉ Piri'pai apai.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.