Atos 10

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mɨrɨ yau iyesi'pʉ ka'pon, Koneriyas itese', Sisariya pata po tʉuko'mansen, Roman amʉ' soisaai epuru ton tonpa pe te'sen, I'tariyan soisa amʉ' tukai' tesa'san kon.
1 Caesarea imaim orot wabin Cornelius Rome baiyowayah hai orot ukwarin baiyow ana kou’ay wabin Italian Regiment.
2 Tɨwɨrɨ rɨ tʉtonpa ton amʉtʉ pe Papa eseru poro ɨko'mamʉ i'se te'sen, tɨwɨrɨ rɨ entu'manin nan repanin pe iyesi'pʉ eke pe rɨ, tɨwɨrɨ rɨ tʉwɨpʉremasen Papa pɨ'.
2 Cornelius i God ana orot ta, i ana nibur tutufin etei God hikwakwafir, baibais gagamin maiyow yababan wairafih bitih, naatu mar etei God isan yoyoyoban. Cornelius eyoyoyoban|alt="Cornelius praying" src="cn01943B.tif" size="col" loc="Act 10.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.2"
3 Ko'maan pe iwa, 3 a'kʉra', Papa uya itenu a'kwakasa' uya, kɨpo'po Papa inserʉʉi uyepʉ tʉpiya' ene'pʉ. “Koneriyas!” ta'pʉ iya ipɨ'.
3 Veya ta rabirab three korok na’atube matan hibora’ah God ana tounamatar na run wabin su’ub eo, “Cornelius!”
4 Koneriyas uya enari'ke' pe esii'ma ene'pʉ, “Ɨ'rɨ na'kɨ i'se me'ai', uyepuru?” ta'pʉ iya ipɨ'. Inserʉ uya ta'pʉ ipɨ', “Papa epori'masa' man entu'manin nan repasa' auya pɨ', ɨwɨpʉremasa' pɨ' tʉpɨ'.
4 Cornelius matan takiyat itinkikin erebirubir auman eo, “Regah abisa kukokok?”
5 Saiman, Pi'ta tukai' tesa'sen kɨ'manin nan ka'pon amʉ' ɨnenno'kɨ Isa'pa pata pona.
5 Imih boun orot afa iniyafarih hinan Joppa orot Simon, wabin ta Peter, i hinanawiy bairi hinan.
6 Saiman nɨ marɨ itese' ka'pon, o' pi'pɨ konepɨtʉ pɨ' te'sen iwʉ' tau iyesi mɨrɨ, parau e'pi po na'ne',” ta'pʉ iya.
6 Simon bobaituw kanabihimaim sawar yumatah ta ta sakirayan i ana baremaim bairi tema’am, ana bar tor rewan ebatabat.”
7 Auro'kanin nʉ'pʉ inserʉ utɨ'pʉ a'tai, Koneriyas uya asa'rɨ tʉpoitorʉ ton kɨ'ma'pʉ. Tikin nɨ soisa kɨ'ma'pʉ iya nɨrɨ, Papa apurɨnin, tʉtonpa pe te'sen.
7 Basit tounamatar hairi hio inan ufut, Cornelius ana bowayah orot rou’ab naatu baiyowayah orot ta’imon e’af ayuwih. Iti baiyowayan orot auman i God ana orot, Cornelius biyan ana tafafarayan orot.
8 Tanporo iye'ku'sa' rʉ'pʉ pɨ' to' auro'ka'pʉ iya. Mɨrɨ tʉpo, Isa'pa pona Pi'ta kɨ'mai' to' ennoko'pʉ iya.
8 Sawar etei himamatar na’atube hai tur eowen, basit iyafarih hin Joppa hitit.
9 Pʉre'po'si a'tai rɨ, mɨrɨ ema'sa' yau, pata eporo to' uya koro'tau, Pi'ta enuku'pʉ ai'tou pan ɨutɨ nakapu pona ɨpʉremai'.
9 Mar to orot efamaim hina Joppa hibiyubin auman, Peter auyit yen in bar tafan yoyoban isan.
10 Mɨrɨ a'tai, iwan pe iyesi'pʉ, enta'napai iyesi'pʉ. Iti'kiyari ekoneka koro'tau, Papa uya itenu a'kwaka'pʉ.
10 Basit bayumih morob ana kok i bay taa, bay hibogaigiwas bifotamih i matan taratan.
11 Ka' uta'kokasa' ene'pʉ iya. Kareku waraino u'tɨ non pona a'kwa' kasa ewa'tɨsa' asakɨrɨ'nan si'na' ke itekun enne'pɨ'ne ene'pʉ iya.
11 Mar botawiy naatu sawar ta rar gagamin na’atube umasusun kwafe’en hikuhamihamiy re me yan titit itin.
12 Mɨrɨ yau iyesi'pʉ ti'tui' pʉra rɨ ene amʉ', ɨkʉi amʉ', mɨrɨ awonsi'kɨ ɨri ton nɨ toron amʉ' nɨrɨ.
12 Nati wanawanan for yumatah ta ta, kok uma’ar, gabunam, naatu kutor mamu. Peter matan hibora’ah masanuw kakafih biyah gubagug auman itah|alt="Peter’s vision" src="cn01945B.tif" size="col" loc="Act 10.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.12"
13 Mɨrɨ a'tai, main eta'pʉ iya, “Ɨyo' tʉwɨse enta'nakɨ,” tawon.
13 Orot fanan nowar eo, “Peter kumisir iti sawar kurouw ku’aa.”
14 E'tane Pi'ta uya imaimu eikʉ'pʉ, “Uyepuru, mɨrɨ kupʉ uya pʉra man; ɨri tasa' na'ne' nan ipɨ' Main uya annin pen urɨ,” ta'pʉ Pi'ta uya.
14 Baise Peter iya’afut eo, “Men karam Regah, ayu men kafai sawar iti na’atube karitanih eregubagub auman aa’umih.”
15 Papa uya ta'pʉ ipɨ', akon ite'kwa pe, “Wakʉ enta'nan nɨto' pe Papa nʉkoneka'pʉ pɨ' ɨri kʉkai,” ta'pʉ iya.
15 Orot fanan iban bairou’abin e’af maiye, “Sawar abisa God eorereb gewasin rarouw men o a notamaim kakafin inarouw inao.”
16 Pi'ta uya serɨ main eta'pʉ osorʉwau ite'kwa, mɨrɨ pe rɨ, o' amʉ' en enuku'pʉ ka' pona.
16 Sawar iti na’atube mar tounu matar, imaibo naniyan meyemeye sawar matabir maiye yen mar run.
17 Pi'ta usenuminka koro'tau, “Ɨ'rɨ kuru si ekamanin se ko?” tukai', Koneriyas nennoko'san ka'pon amʉ' esi'pʉ enuri'nɨ pɨ' mʉra'ta nau.
17 Peter matan hibora’ah sawar iti i’itin anayabin so’ob isan kasiy ma binotanot, orot Cornelius iyafarih hinan bar hitita’ur hina fur awan hibat.
18 To' uya ekama'po'pʉ, “Moro pe' serɨ yau ka'pon, Saiman, Pi'ta tato' nai?” ta'pʉ to' uya.
18 Hi’afariy hibatiyih hio, “Orot wabin Simon Peter iti a baremaim ema’am?”
19 Ɨ'rɨ ta e'kwa pe serɨ esi se, ta Pi'ta uya koro'tau, “Osorʉwawon konka'pon amʉ' esi ɨyenpai,” ta'pʉ Ita'kwarʉ uya ipɨ'.
19 Peter matan hibobora’ah isan boro’ika ma binotanot, Anun Kakafiyin iu eo, “Simon, orot nah tounu o tenunuwihi.
20 “E'mʉ'sa'ka', ɨu'tɨ'; tʉusenuminkai' pʉra itɨkɨ to' a'kɨrɨ. To' enno'sa' uya mɨrɨ ɨpiya',” ta'pʉ.
20 Imih kumisir kura’iy bar baban, men a inakutan baise bairi kwanan, anayabin ayu aiyafarih hina.”
21 “Urɨ kʉrɨ rɨ anwarinpanʉ kon. Ɨ'rɨ na'kɨ pɨkɨrɨ uyense'na mɨsi'tʉu?” ta'pʉ Pi'ta uya to' pɨ'.
21 Peter misir ra’iy naatu iuwih eo, “Ayu orotoban iti kwa ayu kwanunuwuhu, kwa a’an aisim kwana?”
22 “Koneriyas, Roman amʉ' soisaai epuru uya ina enno'sa' man,” ta'pʉ to' uya ipɨ'. “Ipokena' pe te'sen mɨrɨ awonsi'kɨ tɨwɨrɨ rɨ Papa eseru poro ɨko'mamʉ i'se te'sen; Esuwerʉ amʉ' uya nɨrɨ wakʉ kʉrɨ rɨ tato' ipɨ'. Papa inserʉʉi uya auro'ka'pʉ ɨuye'to' pe itiwʉ' ta' auro'kato' auya etato' pe iya,” ta'pʉ to' uya.
22 Hiya’afut hio, “Aki i baiyowayan orot ukwarin wabin Cornelius iyafari ana. Iti orot ana yawas i gewasin, naatu God ebibiruw, Jew sabuw etei iti orot i tekakakafiy. Tounamatar kakafiyin iu, o tifefeyani itan ana bar, saise o abisa itao’o i tanowar isan.”
23 “Ewai',” ta'pʉ Pi'ta uya to' pɨ', mɨrɨpan uya to' ewonnʉkʉ'pʉ tʉpiya' to' apontɨi'. Koneriyas Uya Pi'ta Ereutanʉkʉ'pʉ Mɨrɨ ema'sa' yau, Pi'ta e'sara'tɨ'pʉ utɨn pɨ' to' a'kɨrɨ. Isa'pa apai Sises apurɨnin nan e'sara'tɨ'pʉ itonpa pe.
23 Basit Peter nah tounu buwih bar hirun bairi fai ta’imon hi’in.
24 Iyema'sa' yau, Sisariya epokaa'pʉ to' uya. Tʉtonpa ton akonta awon kon mɨrɨ awonsi'kɨ tʉtonpa ton kuru tamʉranʉ'se Koneriyas esi'pʉ to' enupɨkɨrɨ.
24 Veya baitonin hina Caesarea hitit. Cornelius i ma matan ef i’itin, taintuwan afa e’af ayuwih hina ana baremaim bairi hima Peter hikakaif.
25 Pi'ta ewomʉ koro'tau, Koneriyas utɨ'pʉ mʉra'ta na' ipiya' ata'mo'kai' inama tʉuya ekamanin pe.
25 Peter na bar rur ana maramaim, Cornelius nanamaim sun yowen kwafir re.
26 Pi'ta uya ipika'tɨ'pʉ i'mʉ'sa'ka pɨ' itemiyatʉ pɨ' ta'sii', “E'mʉ'sa'ka', urɨ pɨ' kɨpʉremai, ka'pon nɨ marɨ urɨ, awaraino,” ta'pʉ iya ipɨ'.
26 Baise Peter imisiruw eo, “Kumisir ayu i orot o na’atube.”
27 Asaurokʉi'ma iya'kɨrɨ Pi'ta ewomʉ'pʉ, tu'kan kon ka'pon amʉ' amʉrasa' koro'ta'.
27 Peter tur busuruf auman Cornelius hairi hirun hin bar wanawanan hitit naatu sabuw kou’ay gagamin na’in hima’am kouh yen.
28 “I'tu auya'nokon mɨrɨ Esuwerʉ amʉ' enta'na pʉra iyesi tʉron kon Esuwerʉ amʉ' pen a'kɨrɨ, to' rɨ ka'kʉranpa to' uya pʉra rɨ iyesi to' iwʉ' ta'. E'tane pʉra, Papa uya enpoikasa' man uyenu ya' tʉron kon wakʉ pe inkoneka'san pɨ' ɨri tukai' esi namai'.
28 Iuwih eo, “Kwa etei kwaso’ob Jew hai ofafar men ebibasit boro Ufun Sabuw atinanawani bairi tatitayo’ay. Baise God i’obaiyu aitin ayu men orot ta biyan karitanin o gubagub anarouw anao.
29 Mɨrɨ wenai, ukan ka'pon amʉ' enno'sa' auya a'tai, inke pʉra rɨ uye'nɨ pɨ' epori'ma'pʉ. Apʉne ekama'; ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' ukɨ'masa' auya?” ta'pʉ Pi'ta uya ipɨ'.
29 Imih ayu isou tur kwabiyafar, ayu men erekwahir auman anamih. Ayu kwa abibatiy, aisim ayu isou tur kwaiyafar ana?”
30 Koneriyas uya imaimu eikʉ'pʉ, “Asakɨrɨ'ne ipata'pʉ pe wʉi utɨka'sa' serɨ, uiwʉ' tau ɨpʉreman pɨ' esi koro'tau, ko'maan pe iwa, 3 a'kʉra', ite'kwanau pʉra rɨ, ka'pon a'kwa ipon e'soto'kasa' esi'pʉ upiyau,
30 Cornelius iya’afut eo, “Veya kwafe’en na’atube sawaraka, veya three korok na’atube rabirab au baremaim ayoyoyoban, naniyan meyemeye orot ana faifuw kwes nau’umaim bat eo,
31 mɨrɨpan uya ta'pʉ, ‘Koneriyas, Papa uya ɨwɨpʉremato' etasa' man, entu'manin nan repa auya nɨrɨ i'tusa' iya man.
31 ‘Cornelius, ayoyoban God nowar naatu a siwar sabuw yababan wairafih ibitih imaim ana not kusib.
32 Mɨrɨ wenai, Isa'pa pona Saiman Pi'ta kɨ'mase'na ka'pon amʉ' ɨnenno'kɨ. Saiman nɨ marɨ itese' ka'pon o' pi'pɨ konepɨtʉ pɨ' te'sen piyau iyesi mɨrɨ, parau e'pi po na'ne',’ ta'pʉ iya upɨ'.
32 ‘Orot ta kwiyafar en Joppa imaim orot wabin Simon wabin ta Peter i Simon bobaituw kanabihimaim sawar ta ta sakirayan ana bar tor rewanamaim ema’am biyan etit.’
33 Mɨrɨ a'tai rɨ, ka'pon amʉ' ennoko'pʉ uya ɨkɨ'mai'. Wakʉ pe rɨ umaimu awɨrɨ ɨuye'sa' man. Serɨ pe si ina amʉrasa' man tanporo Papa uya tentane'nokon, tanporo rɨ Itepuru uya ɨrepasa' ina auro'kato' auya ike ke ekama auya etase'na. Asauro'kɨ si,” ta'pʉ Koneriyas uya.
33 Imih o isa tur saisewat aiyafar, naatu gewasin maiyow o ina itit, naatu aki etei God nanamaim Regah sawar etei eo biyuni nowaramih ama akakaif.”
34 Pi'ta e'sara'tɨ'pʉ to' auro'ka pɨ', “Serɨ pe ito'ka'nʉkʉ uya, i'napai rɨ Papa esi tanporo ka'pon amʉ' i'nʉnkanin pe ɨsi'kaisa rɨ,
34 Imaibo Peter busuruf binan eo, “Ayu bounabo aso’ob, God men orot babin ta’imon itin yan ebaibimih.
35 tanporon kon nɨ tʉnamanin nan, ipoken te'sen ku'nin nan anʉmʉ Papa uya, ɨnʉ' yan pe rɨ to' e'tane.
35 Baise orot menan ta ta iyab i tibibiruw naatu abisa gewasin tisisinaf.
36 I'tu auya'nokon, Papa uya tʉmaimu ennoko'pʉ Esuwerʉ amʉ' piya'. Wakʉ itekare ekama'pʉ iya, wakʉ pe tʉpokon pe uko'man nɨ emapu'tɨnin Sises poro. (Sises esi Esuwerʉ amʉ' epuru pe rɨken pen, e'tane tanporon kon nɨ epuru pe iyesi.)
36 Tur God iyafar na Israel biyah titit i etei kwaso’ob, iti tur gewasin i tufuw Jesu Keriso wanawanamaim ema’am. It etei ata Regah.
37 Tanporon nɨ e'kupʉ'pʉ Isutiya pata poro'ne i'tu auya'nokon mɨrɨ. Mɨrɨ ton e'sara'tɨ'pʉ Kiyarari po, itekare ekama pɨ' epa'taisimapɨ' nɨ pɨ' Isaan esi'pʉ pata'pʉ pe.
37 Naatu kwaso’ob sawar abisa Judea wanawanan mamatar, John bapataito isan bibinan ufunamaim iti sawar i Galilee imaim busuruf.
38 I'tu auya'nokon Sises, Nasare' pon Papa uya Ta'kwarʉ mɨrɨ awonsi'kɨ tʉmeruntɨrʉ tʉrʉ'pʉ ipona. Sises utɨpɨtʉ'pʉ nɨrɨ wakʉ kupʉ pɨ' pata kaisa rɨ'ne, ka'pon amʉ' epi'tɨpɨtʉ pɨ' Makoi meruntɨrʉ apai. Sises uya serɨ ton kupʉ'pʉ Papa esi wenai tʉpika'tɨnin pe.
38 Mi’itube Anun Kakafiyinamaim God Jesu Nazareth matuwan tafan eof nowah naatu fair tafan bisuwai i kwaso’ob. Naatu ana bowabow mi’itube run tit bow yawas gewasin sinaf, sabuw iyab afiy hai fairamaim hima’am etei biyawasih auman i kwaso’ob, anayabin God i hairi hima’am.
39 “Ina esi mɨrɨ tanporo Esuwerʉ amʉ' pata'se' awɨrɨ, Surusiran poro rɨ, inkupʉ'pʉ tʉnene'pʉ kon ekamanin pe. To' uya iwɨnɨ'pʉ kurusu' pona tʉpokapɨ'se.
39 Sawar abisa Jew hai me yan naatu Jerusalemamaim sisinaf etei i aki a’itah sif arurubon. Naatu onaf afe’enamaim hikubar momorob auman i aki aso’ob.
40 Mɨrɨ rɨ e'tane, nurɨne iye'to' pe Papa uya i'mʉ'sa'ka'pʉ osorʉwau wʉi tʉpo. Papa uya ka'pon amʉ' uya ento' pe ikupʉ'pʉ.
40 Baise veya tounu ufunamaim God morobone bora’ah maiye naatu iwa’an tit irerereb sabuw hi’itin.
41 Tanporon kon uya kuru ene'pʉ pen; ina rɨken ennin nan pe anʉnsa' kon uya Sises ene'pʉ, tʉron kon ka'pon amʉ' auro'kanin nan pe ina e'to' pe. Ina iyenta'nasa' kon iya'kɨrɨ, ensinin nʉ'san nɨ iya'kɨrɨ, nurɨne iyenasa' a'tai terikʉ tʉpo,
41 Men sabuw etei hi’itin, baise sabuw iyab God rurubinihiwat, nati i aki iyab morobone mimisir maiye ufunamaim bairi a’aa atomatomawat.
42 kʉrɨ rɨ uya ina auro'kasa' itekare ekamanin pe ina e'to' pe ka'pon amʉ' pɨ'. Kʉrɨ rɨ kʉrɨ rɨ Papa Nanʉmʉ'pʉ tanporon kon eseru aimenkanin pe tanporo nurɨnan kon, iyeri'sa' kon nɨ nɨrɨ.
42 Naatu eobaiyuni tur gewasin sabuw etei isah ana binan hai tur ana’owen Jesu i God Rubin sabuw yawayawasih naatu murumurubih baibabatiyih isan.
43 Tanporo kareta amʉ' pu'kena' ton nʉmenuka'pʉ ka'pon amʉ' auro'kanin pe ipɨ' uya serɨ ekamasa': Ɨnʉ' rɨ kʉrɨ Sises apurɨnin pe te'sen uya, tʉmakooi pɨ' usentu'man nɨto' eporo mɨrɨ itese' poro,” ta'pʉ iya.
43 Dinab orot etei isan hibinan hio sabuw iyab i wabinamaim hinabitumatum boro hai bowabow kakafih nanotawiyen.”
44 Pi'ta usaurokʉ koro'tau, ite'kwanau pʉra rɨ, Wakʉ A'kwarʉ u'tɨ'pʉ tanporo ka'pon amʉ' etanin nan pona.
44 Peter iti na’atube bat eo inan wanawanan Anun Kakafiyin ra’iy sabuw iyab hima tur hinonowar tar gabuwih.
45 Isa'pa winon kon, Esuwerʉ amʉ', Sises apurɨnin nan, Pi'ta a'kɨrɨ iye'sa' kon usewansiuka'pʉ, apʉne pʉra Papa uya Ta'kwarʉ tʉsa' pɨ' Esuwerʉ amʉ' pen nɨ pona.
45 Jew baitumatumayah afa Peter bairi Joppa’ane hinan hifofofor men kafaita. God ana usar Anun Kakafiyin Ufun Sabuw auman tafahimaim isuwai re’ere isan.
46 Tʉron nɨ mainyau'ne, Papa apurɨpɨtʉ to' uya, eta'pʉ to' uya. Mɨrɨ a'tai, Pi'ta uya ta'pʉ, “I'napai rɨ man wakʉ pe, pʉsamoro epa'taisimato' pe iyesi tuna ke. To' uya Wakʉ A'kwarʉ eposa' man urɨ'nokon uya eposa' na'ne' kasa rɨ,” ta'pʉ iya.
46 Naatu sabuw menah botabir tur ta ta hio God hibora’ara’ah.
47 — ausente —
47 “Iti sabuw boro yait harewamaim bapataito bain isan na’otanih? Anayabin Anun Kakafiyin it tabaib na’atube i auman hibaika.
48 To' apiyo'ma'pʉ iya to' epa'taisimato' pe Sises Kʉrai ese' yau, mɨrɨpan kon uya Pi'ta ekama'po'pʉ tʉpiyau'nokon iko'manto' pe miyarɨ rʉ'kwɨ parɨ.
48 Basit iuwih Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibai, naatu Peter veya bai’ab na’atube bairi ma isan hifefeyan nati’imaim bairi hima.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.