1 Coríntios 1
Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI
1 Paarʉ, esa'sa' Sises Kʉrai nennokonʉ pe, Papa eseru winɨ, mɨrɨ awonsi'kɨ utonpa kon Sostenes winɨpaino,
1 Ayu Paul God ana kokomaim eafu atit Keriso Jesu ana Tur abarayan amatar taituwa Sosthenes airi.
2 Papa so'sii, Koren pon enakan, kamoro Kʉrai Sises winɨ iyekonekasa' kon wakʉ pe te'ton kon pe, kamoro mɨ awɨrɨ na'ne' nan amʉtʉ pe esii'ma Sises Kʉrai, uyepuru kon esakʉ pɨ' na'ne' nan, to' epuru mɨrɨ awonsi'kɨ uyepuru kon nɨ nɨrɨ:
2 God ana Ekaleisia nati Corinth wanawanamaim kwama’am, iyabowat afa’af kwabai kwatit Keriso Jesu wanawananamaim kusouwi God ana sabuw kakafiyih kwamatar kwama’am, naatu sabuw efan tata’amaim iyabowat it bairit taikofan ata Regah Jesu Keriso wabinamaim tao takwakwafir auman.
3 Wakʉ nonkasa' mɨrɨ awonsi'kɨ tʉusewankamai' pʉra ɨwe'to' kon Papa, ukʉipʉnʉ kon mɨrɨ awonsi'kɨ Itepuru Sises Kʉrai winon nesii ɨyenau'nokon.
3 Manaw kabeber, tufuw, Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
4 Tɨwɨrɨ rɨ Papa pɨ' tenki tawon urɨ ɨpɨ'nokon, apʉne pʉra wakʉ nonkasa' iya pɨ' ɨpona'nokon, Sises Kʉrai awɨrɨ.
4 Ayu mar etei kwa isa God merarayow abitin, anayabin Keriso Jesu wanawananamaim God manaw kabeber bit isan.
5 Apʉne pʉra kʉrɨ rɨ awɨrɨ eke pe rɨ eposa' auya'nokon tanporon yau rɨ—ausauro'to' kon yau, i'tunin pe ɨwe'to' kon yau—
5 Naatu i wanawananamaim kwa i kwana ef tata’ane totobuyoy wairaf kwamatar, a turamaim naatu not rerekabamaim sawar etei kwaso’ob.
6 apʉne pʉra Sises Kʉrai ekamato' ina uya esi'pʉ meruntɨ pe ayau'nokon.
6 Anayabin ayu Keriso isan ao’orereb i kwa wanawanamaim matar ebiturobe.
7 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', ɨ'rɨ rɨ Iya'kwarʉ uya ɨyemeporʉ'tɨto' kon temeporʉ ke pʉra ɨwesi kon pen nɨ ɨnenpai kuru ɨyenurikʉ kon koro'tau Sises Kʉrai usenpoika.
7 Isan imih kwa ata Regah Jesu Keriso na bairerereb isan kwama kwakakaif wanawanan, men kafa’imo ayub ana baigegewasin ta kwasasa’irimih.
8 Pana' pe rɨ ɨyenkurunpa kon Uyepuru kon Sises Kʉrai uya mɨrɨ iu'matʉ pona rɨ, imakooi pʉra ɨwesi kon pa tʉweyu a'tai.
8 Naatu God boro nabototofari kwanan ana yomanin, saise ata Regah Jesu Keriso nanan ana Veya’amaim kwa boro aur ubar en na’iti.
9 Papa, tʉmu, Sises Kʉrai pokon pe ɨwesi kon pa ɨkɨ'manin nʉ'pʉ kon esi, tʉusaurokʉ'pʉ awɨron pe.
9 God Natun ata Regah Jesu Keriso ana baita’ayomaim bairi run isan ea’afi i kwanitumitum.
10 Ɨyekama'po uya 'nokon kuru rɨ, utonpa ton, Uyepuru kon Sises Kʉrai ese' yau, ɨsi'kaisa rɨ ɨyeseru kon e'to' pe, ɨye'ta'nʉ'pɨtʉ kon namai', wakʉ pe kuru rɨ auta'sisa' kon ɨsipona e'to' pe aya'kwarʉ kon mɨrɨ awonsi'kɨ ɨusenuminkato' kon yau.
10 Ata Regah Jesu Keriso ana roubabaruwen fair tafanamaim ayu abifefeyani taitu, abisa isan kwao’o etei kwanibasit, saise kwa wanawanamaim kouseb boro men nama, a not tutufin etei ta’imon namatar kwanama.
11 Utonpa ton, Kʉroi tonpa ton uya upana'tɨsa' man ɨsipɨ' ɨwe'pɨ'to' kon pɨ' ɨsiwano' pe.
11 Taitu, ayu i Chloe tain tuwan afa hina, kwa wanawananamaim kwama kwabigamigam isan hio anowar.
12 Se pɨ' sa'ne ta uya: Tʉron nɨ uya, “Paarʉ a'kɨron nin urɨ;” tʉron nɨ, “A'poros a'kɨron nin urɨ;” tʉron nɨ, “Ke'pasa'kɨron nin urɨ;” tʉron nɨ nɨrɨ kanan, “Kʉrai a'kɨron nin urɨ,” ta pɨ'.
12 Ayu boro iti na’atube anao, kwa ta’ita’imon a tur ta ta kwao, o ta kuo, “Ayu i Paul abi’ufunun,” ta kuo, “Ayu Apollos abi’ufunun,” ta kuo, “Ayu Peter abi’ufunun,” naatu ta kuo, “Ayu i Keriso abi’ufunun.”
13 Kʉrai pe' e'ta'nʉ'sa'? Paarʉ pe' pokapɨtʉ'pʉ kurusu' pona ɨiwano' kon pe? Ɨyepa'taisima'pʉ kon pe' Paarʉ ese' ya'?
13 Keriso i kwatarsisib in kau’ay nanabin matar. Iban Paul onaf afe’en kwa isa morob? Ai Paul bai’ufnuninamih bapataito kwabai?
14 Epori'mayai' apa'taisimasa' uya 'nokon pʉra iyesi pɨ', Kʉrispos mɨrɨ awonsi'kɨ Kayas rɨken,
14 Ayu God ana merar ayiy kwa men ta bapataito aitimih, Krisipas naatu Gaius hairi’imo,
15 ɨnʉ' uya rɨ nin si uyese' yau tepa'taisimasa' ta pʉra iyesi mɨrɨ.
15 imih men yait ta boro inao, ayu i Paul wabinamaim bapataito abai abi’ufunun.
16 (Ewai', Sitipanas pokon nɨ nɨrɨ kenʉ' pa'taisima'pʉ uya man; tʉron kon nin si pa'taisima'pʉ uya pʉra kuru man uyenu yau.)
16 (Boro’obo anot Stephanas aawan ana nibur bairi bapataito aitih, baise anotanot men yait ta bapataito aitinimih.)
17 Kʉrai uya sa'ne pa'taisiman nɨse'na uyenno'sa' pʉra iyesi, e'tane wakʉ itekare ekamai'—ka'pon pu'ketʉ maimu yai pʉra, Kʉrai kurusukuui e'meruntɨrʉʉi'ka namai'.
17 Anayabin Keriso i men bapataito isan iyafaru’umih, baise tur gewasin binan isan iyafaru, naatu men orot babin maiyow hai tur naatu hai notamaim ana’omih, nati na’atube ana’orerereb Keriso onaf afe’en momorob tur gewasin ana fair boro yabin en namatar.
18 Apʉne pʉra kurusu' ekareei esi se pe rɨ kamoro tʉuma'tasan pona, e'tane urɨ'nokon iyepika'tɨsa' kon pona Papa meruntɨrʉ pe iyesi.
18 Anayabin onaf ana tur sabuw kasikasiyih isah i yabin en, baise iyabowat tayayawas isat i God ana fair
19 Apʉne pʉra iye'menukasa':tasa' iya.
19 Buk Atamaninamaim eo na’atube:
20 Nai airɨ ken si pu'kena' nai? Nai airɨ ken si isenupasa' nai? Nai airɨ ken si serɨ a'taino kon pata eseru pɨ' tʉusauro'san nai? Papa uya pe' se pe te'sen konekasa' pʉra nai pata pu'ketʉ pe?
20 Bo orot ukwarin rerekabin menamaim ema’am? Orot kirum so’obayan menamaim ema’am? Naatu orot baibasayan ana not gagamin iti tafaram nowan menamaim ema’am? God iti tafaram ana ukwar rerekab botabir na koko’aw mamatar men kwaso’ob?
21 Apʉne pʉra Papa pu'ketʉ yau, pata uya tʉpu'ketʉ yau i'tusa' pʉra iyesi, Papa epori'ma'pʉ se pe te'sen itekare ina nekamanʉ poro kamoro apurɨnin nan epika'tɨto' pe.
21 Anayabin God ana ukwar rerekabamaim iwa’an sabuw tafaram ana ukwar rerekabamaim hima’am men karam boro hitaso’ob, naatu sabuw iyab iti tafaram ana ukwar rerekab hibaib, iti tur isan yabin en hirouw hio, baise aki onaf isan abibinanumaim God iti tur bai sinaf sabuw hitumatum yawas hibai.
22 Esuwerʉ amʉ' esi i'tuto' ipɨkɨrɨ e'kupʉ ɨnenpai, Kiri' amʉ' esi ipu'ketʉ ɨnenpai,
22 Jew hikok ina’inan hita’itin hititurobe naatu Greek sabuw i ukwarerekab hinuwih.
23 e'tane Kʉrai pokapɨtʉ'pʉ kurusu' pona ekama ina uya: Esuwerʉ amʉ' e'pi'popɨ'to' ipona, iya'kwarʉ pʉra Esuwerʉ amʉ' pen pona te'sen,
23 Baise it i Keriso onaf afe’en hi’onaf momorob isan tabibinan, iti tur Jew sabuw tenonowar i tainih ekuyikuy, naatu Ufun Sabuw tenonowar isah i yabin en.
24 e'tane kamoro Papa nʉkɨ'ma'san, asa'rɨ rɨ Esuwerʉ amʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ Kiri' amʉ' pona, Kʉrai esi Papa meruntɨrʉ mɨrɨ awonsi'kɨ Papa pu'ketʉ pe.
24 Baise Jew sabuw naatu Ufun Sabuw wanawanahimaim iyab God eafih hina yawas hibaib, nati sabuw isah Keriso i God ana fair naatu ana ukwar rerekab.
25 Papa e'to' iya'kwarʉ pʉra esi ka'pon pu'ketʉʉi entai ipu'ketʉ, mɨrɨ awonsi'kɨ Papa e'to' ɨ'sɨ'mʉra esi pana' pe ka'pon meruntɨrʉ entai.
25 Anayabin God ana ukwar rerekab hi’itin koko’aw hirouw hio’o, i orot ana ukwar rerekab natabir, naatu God ana ririmin hi’itin hio’o, i orot ana fair natabir.
26 Utonpa ton, ɨsenuminkatɨ' ɨkɨ'ma kon a'tai ɨwesi'pʉ kon nʉ'pʉ pɨ'. Tu'ke pʉra rɨ ɨwesi'pʉ kon pu'kena' pe ka'pon eseru yau, eke ton pe, eke ton mʉre pe iyentusa' kon pe.
26 Taitu, kwa marasika mi’itube kwama’am ana maramaim God ea’afi i kwananot, sabuw hai itininamaim kwa moumur na’in i men not wairafi, men orot faifir, na’atube atufuwamaim men orot gagamih hai rara’ane kwatufuwamih.
27 E'tane Papa uya iya'kwarʉ pʉra te'san non po anʉnsa' ta'kwarʉkena' nan piyɨ'nʉ'nin pe, Papa uya ɨ'sɨ'mʉnon anʉnsa' pana'pa' nan piyɨ'nʉ'nin pe.
27 Baise God tafaram ana sawar koko’aw hirarouw, rubinen sabuw not wairafih ibiya’uhuwih. Naatu tafaram ana sawar ririmih hirarouw rubinen, sabuw fairih ibiya’uhuwih.
28 Non enu yawon pen nɨ anʉnsa' iya mɨrɨ awonsi'kɨ eno'masa' rɨ, ipʉn nɨ, moro te'sen ma'tanʉ'to' pe tʉuya,
28 Abisa tafaram itin yabin en rarouw i rubin bai, naatu abisa tafaram itin gagamin rarouw i gurus.
29 ɨnʉ' rɨ utapurɨ namai' tʉrau.
29 Saise men yait ta God nanamaim naora’ara’atamih.
30 Kʉrɨ rɨ uriya' Kʉrai Sises yau ɨwesi kon mɨrɨ, iyekonekasa' rʉ'pʉ upu'ketʉ kon pe Papa winon pe—iyawɨron pe, wakʉ mɨrɨ awonsi'kɨ uye'manin kon pe.
30 Baise God buwit tana Keriso Jesu wanawananamaim ikofanit naatu sinaf Keriso ata ukwar rerekab matar. Naatu kakafhine rufamit tatit, yamutufurit God ana sabuw kakafiyih tamatar.
31 Mɨrɨ wenai, iye'menukasa' na'ne' kasa: “Tɨwɨ atapurɨpaino nʉtapurɨi Itepuru yau,”tasa'.
31 Isan imih Buk Atamaninamaim eo na’atube, “Yait nakokok ora’ara’atamih Regah abisa sisinaf tafanamaim nao ra’ara’at.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.