Mateus 15

Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Cyopone'n tzun cobox parisey, scyuch' cobox tx'olol xo'l ley Moisés te Jesús. Cho'n chisaje'n Jerusalén. Nintzun e' octz tan jakle'n jun xtxolbil tetz Jesús.
1 Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa Jerusalemane hina Jesu hibatiy hio,
2 —Ta', —che'ch—, ¿mbi tzuntz qui na chixom yi e' ẍchusbe'tzu' te yi chicstumbr yi e' kamam kate'? Na qui na chixom te yi kaley yi na tal yi tajwe'n tan kaxansal kak'ab yi ntaxk kawan, —che'ch bantz tetz Jesús.
2 “Aisim o a bai’ufununayah, bai’obaiyen ata a agir hibitit men tebobosiyasiyar, naatu umah sauwena’e ere kato auman bay te’au?”
3 —Yi e' cyeru', pyor tcu'n, na na chitzanu' tan pajle'n yi mero ca'wl Ryos, na ntin na chibuch quibu' tan banle'n tane'n yi e'chk leya'tz yi je'nak tu' chinak'balu'.
3 Jesu iyafutih eo, “Bo kwa aisim God ana obaiyunen tur kwa’astu’ub uwatanah hai binanakwar kwabi’ufunun?
4 Na at jun ca'wl Ryos yi qui na chibanu' tane'n yi na tal: ‘Lok'wok itaj itxu'.’ Ncha'tz alijt ta'n: ‘Alchok scyetz yi na jis yi e' taj xtxu', tajwe'n tan biyle'n cu'n.’
4 Anayabin God eo, ‘Hinat tamat kwanakakafiyih’ naatu ‘yait hinah tamah isan tur kakafin na’u’uwih i boro hina’asabun namorob.’
5 Poro yi e' cyeru' ba'n ẍchiwutzu' yi nink tal jun yaj te taj xtxu': ‘Ta', qui'c rmeril yi nink no'c tan quich'eye'nu', na cyakil yi wetz yi ja klo' wak' teru', ja wi't insuk tetz Ryos.’
5 Baise kwa a bai’obaiyenamaim, orot ta boro hinat tamat isah iti na’atube inao, ‘Sawar iti o atabibaisi i God ana siwaramih ayai, imih boro men karam anibaisi.’
6 Le chiwutz cyeru' yi ba'n yi jun ajtza'kla'tz. Na le chiwutz cyeru' yi nk'e'tz tajwe'n tan tk'ol jun yaj mu'ẍ ẍch'eybil tetz taj xtxu' yi ko ja wi't suk tetz Ryos. Ta'n tu' yi na chixomu' te cyeru' cyajtza'klu'e'j, na chitzanu' tan telse'n k'ej yi mero ca'wl Ryos.
6 Sinaf iti na’atube’eban hinat tamat kwakakafiyih? En! Baise, kwa asinaf iti’imaim God ana obaiyunen tur kwayara’iy kwa taiyuw abai’obaiyen kwabi’ufunun.
7 Na cyocsaj quibu' balaj, poro chiwutz tuwu', chiplaj tuwu'. Bintzinin yi cyajnak yolol Isaías, yi elsanl stzi' Ryos tentz:
7 Wanawan rerekabih! Isaiah i tur anababatunamaim kwa isa eo kirum,
8 ‘Yi wunake'j na cyak' ink'ej, poro chitzi' tu' chiplaj tu'. Na qui ajlij chic'u'l swe'j.
8 ‘Iti sabuw ufurihiwat ayu tirursagiyu, baise hai notamaim i ef yok na’in tema’am.
9 Qui'c na tak' yi e'chk chimunl yi na chiban tzinwutz na ca'wl tu' wunak na chitzan tan banle'n tane'n,’ stzun Jesús bantz.
9 Hai kwafiren ayu isou i wanawanan nikuwat; men basit orot hai notamaim ofafar hikikirum sabuw kwati’obaiyih hiti’ufunun.’”
10 Toque'n tzun Jesús tan chichakle'n tzaj yi e' wunak, nintzun taltz scyetz:
10 Imaibo Jesu rou’ay eaf ayuwih iuwih eo, “Abisa ao kwananutanub kwananowar naatu kwanasinaftobon yabin kwanab.
11 Qui'c til jun te'j yi kol baj e'chk takle'n ta'n yi ntaxk xansaj yi k'ab, na nk'e'tz yi na oc le katzi' ya'stzunk na jale't kil. Ma na i yi e'chk yol yi na el tzaj le katzi', —chij Jesús scyetz.
11 Abisa orot awanamaim erur i men biyan ebobokarit, baise abisa orot awanamaim etitit i biyan ebobokarit.”
12 Toque'n tzun chiẍkansal quib yi e' ẍchusbe'tz Jesús xlaj i', nintzun cyaltz tetz:
12 Imaibo bai’ufununayah hina Jesu hibatiy, “Pharisee abisa i’o isan hai naniyan ibi’afiy iso’ob?”
13 —¿Ya'tz pe'? Poro je jun puntile'j: Yi Intaj yi at tcya'j, jepon buk'ul cyakil yi ujul yi nk'e'tz i' awal tetz.
13 Jesu iyafutih eo, “Ai menatan ayu Tamai maramaim men tatanum i boro an wairoron etei na’uy ra’ah.
14 Quil cxbisunwok scye'j yi e' pariseya'tz, na jopij wutz cyajtza'kl. Nin je junt xtxolbile'j: Kol tz'oc jun moyi'ẍ tan ẍch'ine'n nin junt moyi'ẍ, ni'cu'n nchiben tzoyp tjul, —stzun Jesús scyetz e' ẍchusbe'tz.
14 Nati Pharisee biyahimaim kwanahaiw, anayabin i matah fim na’atube sabuw afa matah fim tibi’unawiyih, naatu boro etei hinan hub hinare.”
15 Toque'n tzun Lu' tan jakle'n tetz Jesús:
15 Peter eo, “Oroubon anayabin kuo anowar.”
16 —¿Ncha'tz pe' axwok? ¿Qui pe' na el itxum tetz?
16 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa auman boro’ika tur hai yabih men kwaso’obamih?
17 ¿Qui pe' na el itxum tetz yi cyakil yi e'chk cumir yi na baj tan jun yaj, cho'n na opon te'tz le c'u'l, nin na elt?
17 Abistan awatamaim erur i en kabutitamaim etit naatu en uratane ere’er i kwaso’ob ai en?
18 Poro yi e'chk yol yi na el tzaj le stzi', cho'n na saj le xtxumu'n, te talma'. Ya'stzun na jale't til.
18 Baise abisa awatamaim etitit i dogor wanawananane etitit, naatu i boun orot biyan ebobokarit.
19 Nin yi e'chk yab ajtza'kl yi na saj te talma', ya'stzun yi na piton nin tan biyolnaki'n, nin tan jopol wutzaji'n. Ya'stzun na piton nin tan yaji'n, nka xna'ni'n. Ya'stzun na piton nin tan alak', nin tan talche'n e'chk la'jil, nka tan ẍchaq'ue'n yol.
19 Anayabin abisa orot dogoromaim etitit i not kakafin, sabuw rauw morob, turanah a’aawah ufuh na, baiwa’an kwanekwan, bain, baifufuwen, naatu yanuw koutabitabir.
20 Tan yi e'chk ajtza'kla'tz, ya'stzun na jale't til jun yaj. Qui na jal til jun yaj tan tu' yi qui na xansaj yi k'ab yi ntaxk oc tan wa'a'n, —chij Jesús scyetz.
20 Iti sawar i boun orot babin ebi’afiy, baise uma sauwena’e ere kato bay ina’aa boro men ni’afiyimih.”
21 Tele'n tzaj tzun Jesús tul yi jun ama'la'tz. Cho'n tzun tpone'ntz le ama'l cwent Tiro tu Sidón.
21 Jesu nati efan ihamiy naatu in tafaram Taiya Sidon hairi wanawanahimaim bar merar afa imaim tit.
22 At tzun jun xna'n aj Canaán yi cho'n najlij tc'u'l jun ama'la'tz. Nk'e'tz judiy i'. Tpone'n tzun i'-tz swutz Jesús. Cy'a'nt nin yol ta'n yi tpone'n:
22 Canaan babin nati’imaim ma’ama na Jesu isan rerey eo, “Regah, David uwan, kukabibiru; ayu natu babitai i demon kakafih wanawanan hirun hiforatoun hibonawiy bai’akir kakafin maiyow ebaib.”
23 Poro yi Jesús, quinin oc il te'j. Cyoque'n tzun yi e' ẍchusbe'tz tan talche'n tetz:
23 Baise Jesu men babin isan tur ta eo. Imih ana bai’ufununayah hina hifefeyan hio, “Babin ku’u sa’ab en, rerey ufut enan.”
24 Bene'n tzun tlol Jesús tetz yi xna'n:
24 Jesu iya’afutih eo, “Orot Natun nan i Israel sabuw sheep na’atube hikasiy hima’am akisih isah na.”
25 Poro yi xna'n, nin oc ẍkansal tib, nin cu' mejlok swutz Jesús tan talche'n:
25 Baise babin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah Jesu kwibaisu.”
26 —Qui na yub kol kamajlen chiwa' nitxa' tan bene'n kuk'ol scyetz yi e' tx'i', —chij Jesús tetz yi xna'n.
26 Jesu eo, “Kek hai bay men karam boro tanarouw nare haru hina’aan.”
27 —Bintzi Ta', poro yi e' tx'i', ilen nin na chiwan te wa'be'n yi taw, —stzun xna'n.
27 Babin iya’afut eo, “Turobe Regah, baise bay momosarih tamah ana gemane tere’ere haru tebow te’aa.”
28 —Ti, jun cu'n yol yi cho'n k'uklij ac'u'l swe'j, sbnixk tzun yi awajbil, —stzun Jesús bantz.
28 Imaibo Jesu eo, “Babin o a baitumatum i ra’at kwanekwan, imih abisa kukokok i namatar.” Naatu nati ana maramaim natun babitai yawas.
29 Tele'n tzaj tzun Jesús le jun luwara'tz, cho'n tzun tpone'ntz tzi a' Galilea. Ma yi tpone'n, nintzun bentz wi'wtz, nin c'ole' cu'ntz wuxtx'otx'.
29 Jesu efan nati ihamiy naatu Galilee harew kukuf rewarewan remor in, imaibo oyaw ta sisibinamaim yen in tafan mare.
30 Wi'nin wunak e' opontz kale atite't i'. Cy'a'n len yabi'ẍ cya'n. At e' yi cy'a'n co'x cya'n. At e' yi cy'a'n moyi'ẍ cya'n. At mem e' opontz. Ej nin at e' yi po'tnak chik'ab, nin at wi'nin jilwutz yabi'ẍ baj opontz cya'n swutz Jesús. Baj ul len yos ta'n scyuch'.
30 Sabuw moumurih maiyow hai sabuw ah kafikafirih, matah fim, ah umah murumurubih, awah gugih naatu sawusawuwih afa moumurih maiyow auman hibow hina Jesu nanamaim hiya, naatu etei’imak iyawasih. Sabuw matah fim ah umah murubih hina Jesu biyan titit|alt="blind and lame come to Jesus" src="CN01785b.TIF" size="col" loc="Mat 15.30" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.30"
31 Wi'nin tzun cyele'n yab wunak yi quilol yi ba'nt chijilon yi e' mem, nin yi tule'n yos scyuch' yi e' yi po'tnak chik'ab, nka quikan. Nin wi'nin cyele'n yab yi quilol yi ba'nt chixon yi e' co'x, nin yi ba'nt chixmayin yi e' moyi'ẍ.
31 Awah gugih tur hio, ah umah murubih higewasin, ah kafikafirih hibat hiremor, naatu matah fim higewasin hinuw sawar hi’itah isan, sabuw hifofofor men kafaita. Naatu Israel hai God wabin hibora’ara’ah.
32 Chisaje'n tzun ẍchakol Jesús yi e' ẍchusbe'tz, itzun taltz scyetz:
32 Jesu ana bai’ufununayah eaf hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Ayu sabuw aitih abiyababan anayabin hina bairi ama’ama veya tounu sawar naatu boun hai efanamaim men abisa ta ema’am boro hina’aan. Ayu men akokok a murumurubih aniyafarih hai ubar hinan. Hinanan boro efamaim bayumih hinigagamat.”Jesu masaw yanamaim eyoyoyoban|alt="disciples distributing bread" src="CN01718B.TIF" size="span" loc="Mat 15.32-38" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.32-38"
33 —Poro ta', ¿na' ljale't chiwa' jun c'oloj wunake'j? Na cya'l nin atit siquier jun ca'l naka'j, —che'ch.
33 Naatu ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Iti arar yan bay boro menamaim tanab nakaram iti rakit gagamin tana’afuwagiy?”
34 —¿Jatna' tkan pam cy'a'n ita'n? —chij Jesús scyetz.
34 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy bai’ab kwabobotanen?” Hiya’afut hio,
35 Cawune'n tzun Jesús tan chicwe'n c'olchok cyakil yi e' wunaka'tz wuxtx'otx'.
35 Basit Jesu sabuw iuwih me yan himarir.
36 Je'n tzun tcy'al yi caytz tu pam, nin tyoẍintz tetz Ryos. Yi wi't tyoẍine'n nin cu' piẍultz, nin ben tk'oltz scyetz yi e' ẍchusbe'tz.
36 Jesu rafiy fafar seven naatu siy auman bow God ana a merar yiy, naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
37 E' baj wan len cyakil yi e' wunaka'tz. Baj noj len chic'u'ltz. Poro ja sowrin juk mo'tx piẍa'l pam tu cay yi quinin chixcye' tan bajse'n.
37 Hi’aa etei yah iw, naatu bai’ufununayah bay sabuw hi’aa rebarebah hibiwanen sakasak etei seven hiwanfoten.
38 Te jun tir wa'a'na'tz ja chiwan cyaj mil yaj, apart xna'n nin apart nitxa'.
38 Sabuw etei 4000 na’atube bay hi’aa, kek baibin men auman hiyabamih.
39 Ma yi stzaje'n wi' yol Jesús nin e' baj aj ẍchakol yi e' wunak.
39 Imaibo Jesu sabuw iyafarih hinan ufunamaim, wa bai rabon na tafaram wabin Magadan imaim tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.