Mateus 12

Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Itzun bantz, yi tele'n cobox k'ej, cho'n tzun quicy'e'n Jesús tul jun k'ab be' scyuch' yi e' ẍchusbe'tz. Noj quen cu'ntz te jun k'ej ujle'n. Yi jun k'ab be'a'tz, cho'n na icy' xo'l jalaj triw. Tan paj yi we'j ja chiben yi e' ẍchusbe'tz Jesús tan stzutle'n tzaj cobox triw tan je'n chibajsal.
1 Veya bai’ab na’atube sawar ufunamaim, Jesu Baiyarir Ana Veya sanabey wanawanah remor inan ana bai’ufununayah a himorob, basit sanabey afa hirut hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Yi quilol yi e' parisey yi xtxolbile'j, nintzun cyaltz tetz Jesús:
2 Naatu ofafar bai’obaibiyenayah hi’itih basit Jesu hi’u, “A bai’ufununayah ku’itih, abis tisisinaf i ata ofafar te’a’a’stu’utu’ub, anayabin boun i Baiyarir ana veya.
3 —¿Ẍe'n tzuntz? —chij Jesús. —¿Qui pe' na chisi'leju' yi mbi banak k'ajtzun Luwiy scyuch' e' tuch' yi chiquime'n tan we'j?
3 — ausente —
4 Oc i' le ca'l Ryos, nin el tzaj tcy'al yi pam. Nin baj ta'n scyuch' e' tuch'. Wech na qui'c cu tan je'n chibajsal, ma na ntin yi e' pale' yi bixba'nche'.
4 — ausente —
5 Ncha'tz, ¿qui pe' na chisi'leju' yi ley Moisés yi na tak' ama'l scyetz yi e' pale' yi na chitzan tan banle'n chimunl le templo tan cyak'uje'n lakak jun k'ej ujle'n? Nin qui na jal quil.
5 Naatu Moses ana ofafar ta kwaiyab kwa’itin? Baiyarir ana veya firis terun Tafaror Bar teyayabuna men ofafar te’a’astu’ub? En.
6 I bin jalu', atin ẍchixo'lu', nin at mas ink'ej swutz yi templo. Poro yi e' cyeru' qui na el chitxumu' tetz yi mbi eka'n wa'n.
6 Baise boun i a tur ao’owen, sawar gagamin anababatun i na tit, men iti Tafaror Bar na’atube’emih.
7 Lastum qui na el chitxumu' te yi ley yi tz'iba'nt cyen yi na tal: “Nk'e'tz tx'ixwatz na waj, ma na yi wetz wajbil i'tz yil tz'el chik'ajabu' te'j junt.” Yi nak el chitxumu' tetz yi jun xtxolbila'tz, qui klo' na chitzanu' tan tak'le'n quil yi e' yi qui'c cyetz quil.
7 Buk Atamaninamaim i iti na’atube eo, ‘Kabeber i akokok men sibor.’ Kwa iti sawar yabin anababatun kwatasoso’ob na’at sabuw gewasih boro men kwatakusairih.
8 Poro yi in wetz, yi in Bajx Cy'ajol, at weri ink'ej tan xcone'n yi jun k'ej ujle'n te yi mbi cu'n tajwe'n swetz, na in ajcaw te'j.
8 Anayabin Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
9 Tele'n tzaj tzun Jesús, cho'n tzun tpone'ntz le sinagoga kale na na'wse't Ryos.
9 Jesu nati efan itumar na hai Kou’ay Bar ta wananwanan run,
10 Yi tocompone'n, at tzun jun yaj yi skej k'ab tan yabil. Nin je e' contr Jesús ate'-tz. Na chitzan tan joyle'n puntil yi ẍe'nk tan jale'n til Jesús. Cha'stzun te bene'n chijakol tetz:
10 orot ta uman murubin ma’ama’amaim, naatu sabuw afa nati’imaim hima’am i ef hinunuwet Jesu gamin uwin isan, imih Jesu hibatiy hio, “It ata ofafaramaim Baiyarir ana veya orot babin boro taniyawas ai en?”
11 Bene'n tzun tlol Jesús scyetz:
11 Baise Jesu iyafutih eo, “Bo o orot ta a sheep Baiyarir ana veya hub tare’er, boro itatain tayen o itihamiy ta’in tamorob?
12 Ko ya'tz na bajijtz te jun cne'r, itzun pyor jun wunak. At rmeril tan kabnol jun ba'n lakak jujun k'ej ujle'n, —stzun Jesús bantz scyetz.
12 Orot ana yawas i ra’at kwanekwan men for na’atube’emih. Isan imih Baiyarir ana veya orot babin tanabibais i men tasisinaf kakaf ofafar ta’a’astu’ubimih.”
13 Bene'n tzun tloltz tetz yi yabi'ẍ:
13 Imaibo orot uman murubin isan eo, “Uma ku’otofair a’itin.” Naatu orot uman otofair naatu uman igewasin uman rounane na’atube matar.
14 Cyele'n tzaj tzun e' parisey, nin e' octz tan xtxumle'n yi ẍe'nk cyulej tan biyle'n cu'n Jesús.
14 Basit Pharisee Jesu hihamiy hitit ufun, rabin morob isan hiyakitifuw.
15 Yi tbital Jesús yi na tzan joyle'n puntil tan biyle'n cu'n i', nintzun eltz le jun tnuma'tz. Wi'nin wunak e' xomnintz te'j. Nin ul yos ta'n scyuch' e' yabi'ẍ.
15 Jesu rabinamih hiyayanuw tur nowar naatu efan nati ihamiy sa’ab in, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’itin hi’ufunun bairi hinan, iyabowat hisawow hinan etei iyawasih.
16 Poro tal i' scyetz yi cya'l cyalnint.
16 Naatu eo fafarih eo, “Sabuw afa hai tur men kwana’owenamih.
17 Yi bnixe'n cyakil yi e'chk takle'na'se'j tan Jesús el cu'n te'j yi tz'iba'nt cyen tan Isaías yi elsanl stzi' Ryos tentz. Na je yi talnak i'e'j:
17 Iti i abisa dinab orot Isaiah ana bukamaim kikirum na iturobe.
18 “Ya'stzun wetz inchakum yi txa'ij wa'n.
18 ‘Iti orot i ayu isau bowamih arubin,
19 Poro quil tz'oc i' tan wak' ib scyuch' wunak.
19 I boro men nagam naatu boro men fanan aumetawat niwow;
20 Quil stamlen i' jun aj yi ẍo'c te'j.
20 Sawasaw ririmih hikimow tere’er boro men na’abar faifiyen,
21 Nin cyakil jilwutz wunak sk'ukek chic'u'l te'j,”
21 Naatu sabuw etei hai not hai baitumatum i biyanamaim hinayai.’”
22 Tpone'n tzun ticy'le'n jun yaj swutz Jesús yi moyi'ẍ nin mem tan jun espíritu cwent Bayba'n, nin ul yos tan Jesús tuch'. Ba'nt xmayin, nin ba'nt jilon.
22 Imaibo sabuw afa orot ta matan fim naatu demon awan gugin toun bububur ma’am hibai hina Jesu biyan hitit iyawas naatu misir tur eo naatu matan igewasin nuw.
23 Yi e' wunak, wi'nin cyele'n yab te'j yi mbi cu'n ban Jesús, nin cyaltz: “¿Ya'tz pe' yi xonl k'ajtzun rey Luwiy yi at tulbil?” che'ch bantz squibil quib.
23 Sabuw rau’ay gagamin na’in Jesu abisa iwa’an hi’i’itin hai hikasiy ra’at hio, “Iti orotom David uwan ta?”
24 Yi quibital yi e' parisey yi ajtza'kle'j, nintzun cyaltz: “Yi yaje'j, na xcye' tan telse'n len yi e'chk espíritu cachi' chiwankil wunak tan tu' yi ak'ij yi porer yi wi'tz Bayba'n tetz, yi jun yi na bi'aj Beelzebú.”
24 Baise Pharisees hinonowar hio, “Iti orot demon enununih, anayabin demon hai ukwarin wabin Beelzebul fair itin, nati esisinaf.”
25 Poro yi nachone'n Jesús te yi qui'c xtxolbil chiyol, nintzun ben tloltz scyetz: “Qui'c xtxolbil chiyolu'. Na kol jal oyintzi' ẍchixo'l alchok scyetz cmonil, ẍchixitok. Ncha'tz alchok scyetz najalil yi na choyintzin squibil quib, ẍchixitok.
25 Jesu abisa hinotanot so’ob, naatu uwih eo, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow boro men manin hiniyowamih, naatu bar meraramaim o ain uf rara’amaim hinakusib hinabiyow hai ma boro hini’afiy.
26 Ni'cu'n tzun sbajoktz scye'j e' ẍchakum Bayba'n. Yi nink cho'c tan oyintzi' squibil quib, ẍchixitok, nin ncha'tz yi ca'wl Bayba'n, xitok. Qui'c rmeril tan toque'n Bayba'n tan xit ib ẍchuc.
26 Imih Demon Ana Aiwob wanawananamaim hinakusib taiyuwih hinabiyow, i ana aiwob wanawanan ana fair boro naririm.
27 “I bin jalu' na cyal cyeru' yi tan tu' yi porer Bayba'n na chinxcye' tan laje'n len yi e'chk espíritu cwent Bayba'n chiwankil wunak. Ik ya'tzk bintzi, ¿mbi jilwutz porer na xcon cyak'un yi e' cyuch'u' yi na chixcye' tan laje'n len e' espíritu cwent Bayba'n? Na kol cyalu' yi i'tz tan porer Bayba'n, ite'n nin e' cyuch'u' chocopon tan xite'n chiyolu'.
27 Naatu kwa i ayu Beelzebul fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o. Bo kwa a bai’ufununayah i yait ana fairamaim demon tenununih? Isan imih kwa taiyuw abai’ufununayah hai sinafumaim ebi’obaiyi God ana baibatiyen i wan kwamara’at.
28 Poro qui na xcon yi porer Bayba'n wa'n, ma na na xcon yi porer Ryos wak'un tan chilaje'n len yi e' espíritu cwent Bayba'n. Nin tan tu' yi ya'tz na imban ja lajluchax yi ja wi't xe'tij Ryos tan cawu'n tzone'j wuxtx'otx'.
28 Baise ayu i God Anunin Kakafiyin ana fairamaim demon anununih, imih nati ebi’obaiyit mar ana aiwob i na tit kwa wanawananamaim.
29 Ej nin je junt elsawutzile'j: Yi ko chin cham nin jun yaj, cya'l jun yi nink xcye' tan majle'n len yi be'ch tetz. Na ntin at rmeril tan majle'n len yi be'ch tetz yi kol cu' c'alij.
29 “Orot fairin ana bar boro men asir hinarun ana sawar hinabainomih, baise wantoro’ot orot hinab hinafatum nabat, imaibo ana sawar hinabainuw.
30 “Alchok scyetz yi qui na xom wi' swe'j, contr i' swe'j. Ej nin alchok scyetz yi qui na oc tan wuch'eye'n te wak'un, na tzan tan xite'n wak'un.
30 “Orot yait ayu airi men abita’imon i ayu au wosai, naatu orot yait men ayu ibaisu airi bobaituw abigenamih, nati orot i wasgeyayan.
31 “Ma jalu', at cuybil chipaj cyakil wunak, mpe nink cho'c tan yolche'n e'chk mal yol. Poro kol cho'c tan telse'n k'ej yi Espíritu Sant, qui'c cuybil chipaj.
31 Ana’an nati isan imih a tur ao’owen, bowabow kakafih ta ta naatu bai’ib tur ta ta God boro nanotawiyen, baise orot yait Anun Kakafiyin ni’ib isan tur kakafin na’o, i ana bowabow kakafih boro men nanotawiyimih.
32 Ncha'tz, alchok scyetz yil tz'oc tan injisle'n, yi in Bajx Cy'ajol, at cuybil paj. Poro kol tz'oc jun tan jisle'n yi Espíritu Sant, qui'c cuybil paj. Qui'c cuybil paj jalu' nin sbne' opon tunintz.
32 Naatu orot yait Orot Natun isan tur kakafin na’o nabigigim boro ana bowabow kakafin nanotawiyen, baise orot yait God Anun Kakafiyin isan na’o nabi’iyab, i boro tafaramamaim men nanotawiy na’atube maramaim.
33 “Ncha'tz ko balaj jun wi' tze', balaj yi wutz yi na tak'. Poro ko ploj jun wi' tze', ploj nin yi wutz yi na tak'. Tan yi wutz jun wi' tze' yi na tak', na el katxum tetz yi ko ploj, nka balaj.
33 “A ai inakaif gewas boro ro’on gewasin inab, a ai men inakaif gewas ro’on boro kakafin inab, anayabin ai i boro ro’onamaim ina’inan.
34 Ncha'tz e'u', icu'n cyuch'u' lubaj, na e'u' subul nak tu cyajtza'klu', na qui'c rmeril tan chiyololu' jun balaj yol. Tetz nin cyajtza'klu'-tz, na yi e'chk takle'n yi na cyalu' cho'n na saj te cyalma'u'.
34 Kwa i tuwamorob foufuh, dogor wanawanan kakafin ema’am boro mi’itube tur gewasih kwana’o. Anayabin abisa dogor wanawanan ema’am i awamaim etitit.
35 Jun balaj yaj chumbalaj nin na jilon, na balaj tajtza'kl; poro jun yaj yi cachi' tajtza'kl ntin e'chk takle'n cachi' na yol, na tetz nin i'-tz.
35 Orot gewasin ana bar wanawanan sawar gewasih ya ti’inu’in boro nabow naya taiten, naatu orot kakafin ana bar wanawanan sawar kakafih ya ti’inu’in boro naya taiten.
36 Ma jalu' swale' scyeru', yil tz'ul tzaj yi k'ejlal yil tz'oc pujle'n xtisya', cyakil wunak scyeche' wutz paltil chijilon, mpe xubse'n tu' nchiban te chiyol. Cyakil e'chk yol yi na yol jun yaj ite'n nin yola'tz tz'ak'on yi til.
36 Imih a tur ao’owen, baibatebat ana maramaim sabuw etei awahimaim tur abisa hi’o boro God ana tur hina’owen aisim nati tur hi’o.
37 Na mbi cu'n yolil yi na el le stzi' jun yaj, ite'n nin i'a'tz chajon yi ko at paltil nka qui'.”
37 Naatu o taiyuw a tur io’omaim God boro nibatiyi, naatu o taiyuw a turamaim boro naorereb o i gewas o kakaf.”
38 Cyoque'n tzun cobox scyeri e' parisey, scyuch' cobox tx'olol xo'l ley Moisés tan stza'we'n yol Jesús:
38 Imaibo Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa himisir hi’o, “Bai’obaiyenayan, aki akokok ina’inan ta iniwa’an ana’itin.”
39 Bene'n tzun tlol Jesús scyetz:
39 Baise Jesu iyafut eo, “Kwa iti mar boun nan ana sabuw a fanasair ra’at, ina’inan itinamih kwa’o. Baise ina’inan boro men ta kwana’itinamih, ina’inan ta’imon nati dinab orot Jonah biyanamaim kwa’itinika.
40 Ja a'tij Jonás ox k'ej tu ox ak'bal tc'u'l yi jun chin wutzile'n cay. Ncha'tz in yi in Bajx Cy'ajol chin mukxok ox k'ej nin ox ak'bal jak' tx'otx'.
40 Jonah siy gagamin tonan yan wanawanan in fai tounu auyit tounu na’atube, Orot Natun boro fai tounu auyit tounu me wanawanan na’in.
41 Ej nin yil tz'ultzaj yi k'ejlal yil tz'oc pujle'n xtisya' scye'ju', chocopon yi e' aj Nínive tan tak'le'n mas k'a'kl yi quilu', na yi e' cyetz ja chitx'ixpuj cyetz cyajtza'kl tan tu' yi toque'n Jonás tan xtxole'n scyetz. Poro lastum e'u', na yi in yi atin ẍchixo'lu' at mas weri ink'ej swutz Jonás, nin qui na cyocsaju' inyoltz.
41 Jonah binan Nineveh sabuw hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih hisisinaf etei hihamiyen, imih baibatebat ana veya boro hinamisir kwa kwabiwa’an kakaf isan boro hina’uwi, anayabin binan iti boun abit i men marasika Jonah bibinan na’atube’emih!
42 Ncha'tz yil tz'ultzaj yi k'ejlal yil tz'oc pujle'n xtisya' scye'ju', tz'ocopon yi xna'n, yi wi'tz ajcaw sajle'n squib wunak cwe'n tzi'n, tan tak'le'n mas k'a'kl yi quilu'. Na joylaj saje'n i' tan tbite'n yi balaj tajtza'kl k'ajtzun Rey Salomón. Stk'e' yi jun xna'na'tz k'a'kl yi quilu', na nk'e'tz tajwe'n tan chibene'nu' joylaj tan tbite'n inyol chi banak i' tetz, na atin ẍchixo'lu'. Nin at mas weri ink'ej swutz yi k'ej k'ajtzun Salomón, poro qui na cyocsaju' inyol.
42 Na’atube tafaram Sheba hai aiwob babin Solomon ana binan gewasin nowaramih ana tafaram ef yok na’in ihamiy na tur nowar, imih baibatebat ana veya boro namisir, kwabiwa’an kakaf isan na’uwi, anayabin Solomon bibinan i men boun ayu abibinan na’atube’emih!
43 Itzun tal Jesús: “Yi na el jun espíritu cachi' twankil jun yaj, na ben tan xo'n lakak e'chk ama'l yi tz'inunin tu' tan joyle'n ama'l na'l tz'a't cu'nt. Poro tan paj yi qui na jal ta'n na oc i' tan xtxumle'n:
43 “Demon kakafin orot biyanamaim ema’am tenun etit i boro watu owararinamaim ma baiyarir isan ana efan nanuwet, naatu efan men natitita’ur na’at,
44 ‘Ba'n tcu'n chimpakxok kale elnakint tzaj,’ chij i' tc'u'l cuntu'. Yi na pakxij junt tir te yaj kale elnaktzit, na til yi ba'n atit yaj tan tak'le'n ama'l tetz, na ni'cu'n talma' yaj chi tane'n jun ca'l yi qui'c q'uicy'lom te'j.
44 i boro na’o, ‘Ayu boro anamatabir maiye au ubar anan.’ Naatu namatabir nan ana bar natitit, ana bar wanawanan i owararin naatu hirereb hiyabuna inu’in boro na’itin.
45 Cha'stzun te na ben yi espíritu cachi' tan ticy'le'n jukt espíritu yi mas cachi' tcu'n e', nin cyakil cu'n e' na chinajan te'j yaj. Pyor tcu'n na ban yi tajtza'kl yaj swutz yi sajle'n. Ya'stzun sbajoktz scye'ju' yi e'u' yi juntlen cyajtza'klu',” stzun Jesús scyetz.
45 Imaibo boro namatabir maiye demon kakafih anababatun etei seven nanawiyih bairi hinan nati bar hinasusuw hinama. Naatu nati orot i boro na’af narauwabon men marasika ma’am na’atube’emih. Imih iti sabuw boun hima kakafih tesisinaf boro isah na’atube namatar.”
46 I cunin na tzan Jesús tan yolche'n yi xtxolbila'se'j yi cyopone'n yi xtxu' scyuch' yi e' titz'un. Yi cyetz cyajbil i'tz tan chijilone'n tetz Jesús. Quinin e' ocopon xe ca'l, ma na e' ocopon quen tu' tzica'l.
46 Jesu eo, sabuw hima hinonowar ana tur baisawarina’e, hinah taitin hina hitit ufun hibat hi’o, “Aki akokok Jesu bairi ana’o.”
47 Nintzun ocopon juntz tan talche'n tetz Jesús:
47 Basit orot ta run Jesu iu, “Hinat taiti hina ufun tebatabat, tekokok bairi kwana’o.”
48 Itzun saj tlol Jesús tetz:
48 Jesu orot iya’afut eo, “Ayu hinai naatu taitu anababatun ana’o inanowar.”
49 Bene'n tzun ẍchajol yi e' ẍchusbe'tz tan k'ab, nintzun taltz:
49 Imaibo ana bai’ufununayah isah uman fufunih eo, “Ayu hinai naatu taitu i iti tema’am ku’itih.
50 Na alchok scyetz yi na tzan tan banle'n tane'n yi tajbil Intaj yi at tcya'j, ya'stzun intxu', nin ya'stzun e' witz'un, —stzun Jesús scyetz.
50 Orot yait ayu Tamai maramaim eo na’atube fanan bai esisinaf i ayu taiu, ayu rubu naatu ayu hinai.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.