Marcos 5
Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI
1 Quicy'e'n pone'n tzun Jesús le ama'l cwent Gadara yi at jalaj icy'en yi a'.
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi harew Galilee hirabon hina tafaram Gerasa imaim hitit.
2 Na nin el tzaj cu'ntz tul barc yi tule'n tzaj jun yaj te'j. At espíritu cwent Bayba'n twankil. Cho'n saje'n xo'l picy kale na chimukxe't alma'.
2 Jesu wa wanawanan tit bisure auman, mar ta’imonamo orot ta afiy kakafih hitounbubur ma’am rahane tit na biyan tit.
3 Na cho'n najlij yaj tulak e'chk picya'tz. Cya'l nin jun najk xcye' cyen te'j.
3 Iti orot i rahamaim in ma reremor, naatu sabuw murab fokarih anababatun hifafatum men karam.
4 Na quin tech nin tir c'alxij tkan tu yi k'ab tan caren, poro pak'lu'n cu'n na saj ta'n. Cya'l jun yi najk xcye' cyen te'j.
4 Anayabin mar etei an uman murab fokarihimaim tefafatumen, baise eyi erab an uman murab tetoro’oro’omen naatu aur tetatafofor, fair kwanekwan men karam boro hitarouh.
5 Sk'ejl nin lak'bal, tu na xon tunintz xo'lak wutz, nin xo'lak picy kale mukijche't alma'. Tunin na ẍch'in tunintz. Ẍchuc na biy tib tan c'ub.
5 Fai mar rahamaim naatu oyawemaim in ma itar koukuw taiyuwin biyan agimamaim bobeyabeyaten reremor.
6 Joylaj atit i' yi bene'n tilol wutz Jesús. Lajke'l nin tule'n, nin cu' mejlok swutz Jesús.
6 Jesu no ef yokaika nan itin, nunuw in nanamaim ra’iy sun yowen. Demon mowan Jesu nanamaim sun eyoyowen|alt="demoniac kneel b4 Jesus" src="CN01710B.TIF" size="col" loc="Mrk 5.6" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.6"
7 Chin wi' nin tzun i' ban tan yol:
7 Naatu fanan aumetawat na’in iwow eo, “O ayu biyau’umaim abisa kukokok, Jesu God auyom ma’ama’anin Natun? God wabinamaim abifefeyan men biyababan initu’umih!”
8 Tal i' yi yola'tz na nsken wi't ben tlol Jesús tetz:
8 Anayabin Jesu iu, “O afiy kakafin orot biyanane kutit!”
9 Nintzun ben jakol Jesús tetz:
9 Naatu Jesu ibatiy, “O
10 Wi'nin cwe'n chiwutz yi e' espírituja'tz tan qui cyele'n laju'n tc'u'l yi luwara'tz.
10 Naatu Jesu fefeyan kikin men hikok boro tiyafarih hitatit tafaram nati hitihamiy.
11 Ate' tzun jun c'oloj boch tan wa'a'n naka'j wutz txala'j.
11 For burut kakafin nati yubin heher ta sisibinamaim hima hi’u’ufar.
12 Cwe'n tzun chiwutz yi e' espíritu cwent Bayba'na'tz tetz Jesús, itzun cyaltz:
12 Afiy kakafih Jesu hifefeyan hio, “Karam boro iti yafari atan for wanawanah atarun?”
13 Nin tak' Jesús ama'l scyetz.
13 Jesu afiy kakafih baibasit itih, orot biyanane hitit hin for wanawanah hirun, for 2,000 na’atube heher sisibin hinunuw hira’iy harew yan hire hi’ar tomatom himorob.
14 Yi quilol yi e' pstor boch yi mbi cu'n bajij, cyele'n tzun ojkuj tan bi'l xo'w. Nintzun ben lo'on stziblal cya'n tnum, nin lakak e'chk aldey. Wi'nin wunak e' baj ultz tan tilwe'n yi mbi cu'n mbajij.
14 Orot iyab hima for hibituw hinunuw hin bar merar gagamin naatu bar merar afa hai tur hi’owen. Naatu sabuw abisa mamatar itininamih hitit hina.
15 Itzun yi cyopone'n te Jesús, nintzun quil yi jun yaj yi at tzaj yi e' espíritu cwent Bayba'n twankil. C'olchij i', nin sken oc be'ch tetz. Qui'ct yab. Sken ul yos tuch'. Wi'nin tzun cyele'n yab wunaktz te'j.
15 Hina Jesu biyan hitit hinuwanuw orot afiy kakafih hitounbububur ma’am, i boun ana not rumutufur faifuw gewasin iyoun mare ma’am hi’i’itin ana maramaim hibir.
16 Cyoque'n tzun yi e' yi quil tan talche'n scyetz yi e' wunak yi e' baj opon, yi ẍe'n cu'n tule'n yos tu yi yaj yi at yi espíritu cwent Bayba'n twankil, nin yi ẍe'n cu'n chiquime'n yi jun c'oloj boch.
16 Sabuw iyab matah yan orot afiy hitounbububur ma’am isan mi’itube mamatar, naatu for isah abisa mamatar hi’i’itan sabuw hai tur hi’owen.
17 Yi quibital wunak yi xtxolbile'j, nintzun cu chiwutz tetz Jesús tan cyaje'n tilol yi chiluwar.
17 Naatu sabuw Jesu hifefeyan hai tafaram baihamiyinamih hiu.
18 Yi toque'n Jesús tul barc, nintzun cu' wutz yi yaj, yi el yi espíritu cwent Bayba'n twankil, tan xome'n nin klo' scye'j.
18 Jesu wa afe’en yenamih orot afiy hitounbububur ma’am na Jesu ifefeyan hairi namih.
19 Poro quinin tzun cuji Jesús. Nin ben tloltz tetz:
19 Baise Jesu men ibasit, naatu orot iu, “O kwen a bar hinat tamat naatu taituwa, Regah ana gewasin o isa sisinaf naatu ana kabeber bit i hai tur ku’owen.”
20 Nintzun pakxij yaj, nin oc tan xtxole'n lakak tnum cwent Decápolis yi ẍe'n cu'n tule'n yos tuch' tan Jesús. Yi quibital wunak yi xtxolbil, wi'nin cyele'n yabtz te'j.
20 Basit orot nati’imaim ihamiyih Bar Merar Etei Umat Roron imaim remor Jesu mi’itube biyawas sabuw hai tur eowen, naatu sabuw hinonowar i hifofofor men kafaita.
21 Itzun bantz yi ticy' mule'n Jesús jalaj icy' tzaj a' tul yi barc, nintzun e' opon wi'nin wunak te'j. Cho'n tzun cyaje'n cyen i' tzi a' tan yol scyetz.
21 Jesu ibanak maiye wa isra’at rabon harew rounane hitit, naatu re riy sisibin bat, imaibo sabuw moumurih na’in hina hi’arbebera’uh.
22 Ej nin te yi at i' tzi a', tpone'n tzun jun yaj yi na bi'aj Jairo. I' jun wi' banl wi' cwent sinagoga. Yi tpone'n te Jesús nintzun cu mejloktz swutz.
22 Naatu Kou’ay bar ana ukwarin orot wabin Jairus na tit, nuw Jesu i’itin ana maramaim na anamaim ra’iy.
23 Cwe'n tzun wutz tetz Jesús, itzun taltz:
23 Naatu fefeyan kikin eo, “Ayu natu babitai i emomorob, akokok inan umamaim au kek biyan inabutun saise nayawas!”
24 Nintzun ben Jesús te'j. Ncha'tz wi'nin wunak e' xomnintz, nin wi'nin chibitz'ol quibtz squibil quib.
24 Naatu Jesu orot Jairus hairi hin, sabuw himour kwanekwan hibi’ufunun naatu yaten hiyey.
25 At tzun jun xna'n yi xomij ẍchixo'l yi jun c'oloj wunaka'tz. Nsken el coblajix yob yi qui na tane' yi xtx'ajo'n te'j.
25 Wanawanahimaim i babin ta, baibin hai sawow bai ma kwamur etei 12 sawar.
26 Wi'nin q'uixc'uj baj tijol tan yi e'chk tz'ac'bil yi nsken cyak' yi e' ajtz'ac tetz. Nin nsken baj sotzal cyakil yi pu'k tan stz'aque'n klo'. Poro qui'c nin ntak' tetz. Pyor tcunin tane'n yi yabliltz.
26 I’akir manin na’in, adanafur bowayah ta ta isah run tit kabay gagamin na’in ibaiyanih, baise men yawas ta tita’ur ana sawowone i rara’at sasa.
27 Poro yi tbital i' yi stziblal Jesús, nintzun oc pitol tib ẍchixo'l wunak tan tocompone'n wutz coc Jesús, nintzun oc macol yi be'ch tetz.
27 Jesu ana tur nowar, naatu sabuw wanawanahimaim inan babin Jesu ufunane tit ana faifuw butubun.
28 Na i yi na icy' tc'u'l i', i'tz: “Tz'ul yos swuch' kol tzinmac yi be'ch tetz,” stzun i' tc'u'l cuntu'.
28 Anayabin i na’at not, “Ayu ana faifuw ana butubun boro ana yawas.”
29 Yi toque'n macol i' yi be'ch tetz Jesús ninin makxij yi yabil, nin nachon i' te'j yi nsken ul yos tuch'.
29 Naatu bubutubun mar ta’imonamo rara nununuw nutanub naatu biyan wanawanan naniyan tatatam nati bai’akirane yawas.
30 Poro yi Jesús nin nachon te'j yi nsken ul yos tu jun tan yi tetz porer. Je'n tzun such'k'il tib, itzun taltz scyetz yi e' wunak:
30 Jesu fair biyanane titit i naniyan tatam, sabuw wanawanahimaim tatabir ibatiyih, “Yait ayu au faifuw butubun?”
31 Poro itzun ben cyalol yi e' ẍchusbe'tz tetz:
31 Ana bai’ufununayah hiu, “O sabuw moumurih na’in yate teyey, naatu baise o kubibat, yait ayu butubuni?”
32 Poro Jesús, nin aj nin wutz tan tele'n xtxum tetz yi na' mmacon i'.
32 Baise Jesu bat inuwanuw menatan sisinaf itininamih.
33 Wi'nin tzun xobe'n, nin wi'nin lucnewe'n yi xna'na'tz, na nin el xtxum tetz yi mbi cu'n mbajij te i'. Toque'n tzun ẍkansal tibtz, nin cu' mejloktz swutz Jesús, nin tal yi mero bintzi yi mbi'tz yi tajbil i' yi toque'n macol i' yi be'ch tetz Jesús.
33 Naatu babin biyanamaim abisa mamatar i so’ob, imih tit Jesu nanamaim ra’iy an uman hi’oror mi’itube isan mamatar etei eorerereb.
34 —Ja wi't ul yos tzawuch' tan tu' yi mawocsaj yi chinxcyek tan tulse'n yos tzawuch'. Ba'n cẍa'j. Cheb cuntu' cẍben. Qui't saj junt tir yi ayablil, —chij Jesús bantz tetz.
34 Naatu babin iu, “Natu, o abaitumatumamaim iyawasi, tufuwamaim kwen, a bai’akirane o arufami kutitit.”
35 I cunin tzun na tzan Jesús tan yol tetz yi xna'na'tz yi tule'n tzaj jun scyeri najal Jairo tan talche'n:
35 Jesu bat eo’o auman, sabuw afa Kou’ay Bar orot ukwarin ana barene hina Jairus hiu, “O natu babitai i morob, Bai’obaiyenayan men inarowenbibibir.”
36 Poro yi tbital Jesús yi mbi'tz yi chiyol, itzun ben tlol tetz Jairo, yi wi' banl wi' tetz sinagoga:
36 Abisa hio Jesu nowar, natu Jairus iu “Men inabir o initumatum.”
37 Quinin c'ul Jesús yi nink xom nin junt scye'j, ma na ntin Lu', tu Jacow tu Wa'n, yi titz'un Jacow.
37 Sabuw etei eotanih hima, i Peter, James naatu John akisihimo iuwih bairi hin.
38 Yi cyopone'n xe ca'l Jairo, yi wi' banl wi' cwent sinagoga, nin yi tilol Jesús yi tx'ujte'n tu yi bis o'kl yi na tzan, itzun taltz:
38 Hina Jairus ana bar hititit ana veya sabuw yababan gagamin na’in buwih fanah aumetawat na’in hima hirererey Jesu nowar.
39 —¿Nxac na chibisunu'? ¿Mbi tzuntz na chok'u'? na nk'e'tz quimich mban yi xun, watl tu' na ban te'tz, —chij Jesús.
39 Naatu bar wanawanan run sabuw iuwih, “Kwa aisim kwarererey? Iti kek i men morobomih, i matan fot inu’in.”
40 Poro yi e' wunak, tze'e'n tu' e' ban te yol Jesús. Cawune'n tzun Jesús tan cyele'n tzaj cyakil yi e' wunak yi ate' xe ca'l. Ntin tak' ama'l tetz yi taj xtxu' xun tan xome'n cyen te'j kale atit yi xun yi nsken quim. Ncha'tz e' xom quen yi e' yi xomche' nin te'j.
40 Baise sabuw Jesu eo isan himarib. Naatu Jesu sabuw iuwih ufun hitit, kek hinah tamah naatu ana bai’ufununayah akisihimo hirun hin kek inu’inumaim hitit.
41 Je'n tzun stz'amol Jesús yi k'ab yi xun, itzun taltz:
41 Kek babitai umanamaim bai naatu iu, “Talitha koum!” Nati anayabin i iti na’atube, “Babitai kafai o au’uwi kumisir!”
42 Na nin tal Jesús yi yola'tz yi je'n txiclok yi xun, nin xontz. Yi xuna'tz at tul coblaj yob. Wi'nin cyele'n yab wunak te yi mbi cu'n bajij.
42 Mar ta’imonamo babitai misir an yan bat remor, babitai ana kwamur 12 iti mamatar i hi’oror sa’ir hai kasiy ra’at hifofofor men kafaita.
43 Poro nintzun cawun Jesús scyetz tan cya'l cyalnint yi mbi cu'n bajij. Ncha'tz tal scyetz tan cyak'ol chan wa' yi xun yi ul yos tuch'.
43 Jesu ofafarih uwih eo, “Men sabuw hai tur kwana’owenamih, bay kwabai babitai kwaitin eaan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.