Lucas 11
Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI
1 At tzun jun tir nin oc Jesús tan nachle'n Kataj le jun ama'l. Yi wi't nachol Kataj nintzun opon jun ẍchusbe'tz te'j nintzun taltz:
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 Bene'n tzun tlol Jesús scyetz:
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 Tak' tzaju' kawa' tetz jalu'.
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 Cuye'u' kapaj, chi na kacuy ketz chipaj yi e' mas wunak.
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 Ej ncha'tz, nin tal jun elsawutzil scyetz:
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 Na ja ul jun wamiw swe'j, yi aj pyaj i'. Poro qui'ct nin sowril ketz kawa' tan tak'le'n nin tetz.’
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 Saje'n tzun stza'wel yi yaj yi at xe ca'l: ‘Cuquen yaj, ja wi't jopxij puert wa'n. Nin na chiwit len innajal. Qui'c rmeril tan wuk'ol tzatz,’ stzun yaj bane'l tzajtz.
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 Bintzinin, —stzun Jesús, —qui ntak' yaj tan tu' yi cyamiw quib, poro tan paj yi qui nin tx'ixwij yi tamiw yaj tan jakle'n tetz.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 Cha'stzun te swale' nin tzitetz: C'uchwok tetz Ryos, nin tz'ak'lok tzitetz. Elk italma' tan joyle'n yi banl Kataj, tzun jalok ita'n. Kol cxo'c il tan c'onle'n quen, sjakxok tziwutz nin tz'ak'lok itajbil.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Na yi e' yi na chic'uch, tz'ak'lok scyetz. Ej nin cyakil yi e' yi na cho'c il tan joyle'n, sjalok cya'n. Ncha'tz cyakil yi e' yi na cho'c tan c'onle'n quen, sjakxok ẍchiwutz, nin tz'ak'lok yi cyajbil.
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 “Ncha'tz cya'l jun yi nink tak' jun c'ub tetz nitxajil kol jak jun pam tetz. Ncha'tz kol sjak jun cay quil tak' nin jun lubaj tetz.
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 Ej nin kol sjak jun c'olob, quil tak' nin jun sina'j tetz.
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 “I bin jalu' yi axwok itetz, axwok tu wunak nin qui'c nin ibalajil, poro na itak' balaj oy scyetz initxa'. Inintzun pyor Kataj Ryos yi at tcya'j, stk'e' i' yi Espíritu Sant scyetz yi e' yil cho'c tan c'uche'n tetz.
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Itzun bantz, at jun tir na tzan Jesús tan telse'n len jun espíritu cwent Bayba'n twankil jun yaj. Mem yaj tan yi jun espírituja'tz. Ma yi tele'n yi espíritu Bayba'n twankil nintzun jilontz. Wi'nin cyele'n yab wunak te'j.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Poro at tzun e' cyaltz: “Na xcye' tan telse'n len yi e' espíritu cwent Bayba'n le chiwankil wunak tan tu' yi at porer Beelzebú yi wi'tz Bayba'n te i',” che'ch bantz.
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Ncha'tz at coboxt yi e' octz tan joyle'n puntil yi ẍe'nk jal til Jesús. Nin e' jak tetz tan bnol jun milawr yi na ẍchaj yi bintzinin cho'n na saj yi porer i' te Ryos.
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Poro nachon Jesús te yi cyajtza'kl yi i'tz tan suble'n tu' i' cyajbil. Bene'n tzun tlol scyetz:
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Ncha'tz yi Satanás, yi Bayba'n, kol choyintzin squibil quib ¿ẍe'n xtxicbaj tib? Cha'stzun te qui'c xtxolbil yi chiyolu' yi na cyalu' swetz, yi tan tu' yi porer Bayba'n na chintzan tan laje'n len Bayba'n.
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 Ncha'tz yi nink xcon yi porer Bayba'n wa'n tan laje'n len Bayba'n, ¿mbi tzun jilwutzil porer na xcon cyak'un e' cyuch'u' yi na xcye' tan telse'n len e' espíritu cwent Bayba'n? ¿Tetz ptzun Bayba'n yi porer yi na xcon cya'n? Qui'. Or bin quilu', na ite'n cyuch'u' chocopon tan xite'n yi cyajtza'klu'.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 Poro yi in wetz na chintzan tan cyelse'n len yi espíritu cwent Bayba'n tan yi porer Ryos. Ej nin i'tz jun techl tetz cyeru' yi bintzinin ja wi't ul Ryos tan cawu'n ẍchixo'lu'.
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 “Ej nin je junt elsawutzile'j: Ko at jun yaj yi cham, yi at ma'cl tan q'uicy'le'n ca'l, quil tz'el be'ch tetz tan alk'om.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Poro kol tz'ocopon junt yi mas tcu'n cham swutz i', xcyek tzun te'j. Nin tz'elepon majij yi ma'cl yaj tu cyakil yi be'ch tetz. Ya'stzun mimban te Bayba'n.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 “Poro yi e' yi qui na xom chiwi' swe'j, e' contr swe'j. Nin yi e' yi qui na chitzan tan wuch'eye'n te wak'un, na chitzan cye'tz tan xite'n.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 Ej, nin xcon junt elsawutzil tan Jesús:
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 Ma yi na opont kale elnak tzit, chumbalaj nin tane'n yi ama'l tan c'ulche'n, na nuq'uijt tan yi taw.
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 Nin tzun na bent yi jun espíritu cwent Bayba'na'tz tan joyle'n jukt espíritu yi pyor tcu'n tan chinajewe'n tuch' te talma' yaj. Pyor tcu'n tzun na ban yi tajtza'kl yaj swutz yi ntaxk tzaj el yi jun,” stzun Jesús bantz.
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Itzun bantz te yi na tzan Jesús tan xtxole'n yi e'chk xtxolbila'tz at tzun jun xna'n ẍchixo'l yi e' aj bitanl yi chin wi' nin bantz tan yol, itzun taltz:
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 Bene'n tzun tlol Jesús:
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Ma yi cyule'n nil jun c'oloj wunak te Jesús, itzun taltz scyetz:
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Na ja xcon tan Ryos tetz jun techl scyetz yi e' aj Nínive. Poro ncha'tz in, na chinxcon tetz jun techl scyeru'.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Ej nin yil tz'ul tzaj yi wi'tzbil k'ejlal, nin yil tz'oc Ryos tan tak'le'n chicawsu', ncha'tz yi reina yi cho'n saje'n cwe'n tzi'n tan tbite'n yol Ryos, ncha'tz i' stk'e' mas quilu'. Na yi i' tetz chin joylaj nin saje't tan tbite'n yi balaj tajtza'kl yi rey Salomón. Poro yi jalu' at jun yi at ẍchixo'lu' yi mas balaj tcu'n tajtza'kl swutz yi rey Salomón. Poro qui na cyaju' cyocsaju' yi tetz yol.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Ej nin ncha'tz yi e' aj Nínive, chocopon tan tak'le'n quilu', na yi e' cyetz ja je' chitx'ixpul cyajtza'kl tan tu' yi toque'n Jonás tan xtxole'n yi tajbil Ryos scyetz. Wech na at jun aj txolinl ẍchixo'lu' jalu' yi at mas k'ej swutz Jonás, poro qui na cyaju' cyocsaju' yi yol i'.
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 “Je jun elsawutzile'j: Yi weri inchusu'n qui jopij na ni'cu'n chi yi na oc k'a'kl jun cantil. Qui'c xac yi kol kajop cu'n tan jun cajon. Ma na cho'n na je' ch'imba'n tcya'j tan xtxeke'n xe ca'l. Ncha'tz wutane'n wetz tu inchusu'n, chin clar cunin na wulej.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Ej nin je junt elsawutzile'j: Tan kawutz na kaxmayine't. Ej nin yi ko ba'n kawutz, na lajluchax yi e'chk takle'n skawutz. Poro yi ko maymuj kawutz, ni'cu'n tzuntz chi yi ato'k tul tz'o'tz. Ncha'tz tane'n jun yaj, yi ko jopij wutz tajtza'kl, at tzun yajtz tul jun chin tz'o'tz wutzil.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Or tzun quilu'-tz, jopxi'ch wutz cyajtza'klu'.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Na ko jopij wutz cyajtza'klu' quil lajluchax inchusu'n ẍchiwutzu'. Poro yi ko list e'u' tan tbite'n inyol, nin ko jakij wutz cyajtza'klu', slajluchaxk tzun inchusu'n ẍchiwutzu', chi na lajluchax e'chk takle'n tc'u'l tkan k'ak'.”
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Yi wi't talol Jesús yi yola'tz, nin oc jun parisey tan moxe'n tan bene'n tan wa'a'n tuch'. Yi tocompone'n Jesús xe ca'l, nin c'ole' quentz te mes.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Wi'nin tele'n yab yi jun pariseya'tz te Jesús, na qui xansaj i' yi k'ab yi toque'n i' tan wa'a'n chi tane'n chicstumbr yi e' parisey.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Bene'n tzun tlol Kajcaw Jesús tetz:
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 ¿E' pe'u' yab? Na ko ya'tz tajbil Ryos tan tele'n chitx'ajolu' yi tz'il yi at solte'j chilaku', ¿nk'era'tz pe' tajbil Ryos tan tele'n yi e'chk takle'n cachi' yi at te cyalma'u'?
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 Ba'n tcu'n yi nink cyoyu' mu'ẍ chimebi'lu' scyetz yi e' yi at tajwe'n scyetz, chocopon tzunu'-tz tetz mero balaj.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 “Lastum e'u' parisey, na bintzi na cyak'u' chidiesmu' te yi alwenu' tu yi luta' tu cyakil jilwutz itzaj yi na cyawaju'. Poro qui na chitzanu' tan banle'n tane'n yi e'chk takle'n balaj yi na tzatzin Ryos te'j, nin qui na chitzanu' tan ẍchajle'n yi lok' ib yi na jal tu Ryos. Ba'n na chibanu' yi na cyak'u' chidiesmu', poro lastum, qui na chitzanu' tan banle'n tane'n cyakil cu'n tajbil Ryos.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 Lastum e'u' parisey, na ntin na cyaju' chic'ole'u' tibaj yi chem kale na jale't k'ej jun yaj. Ej nin yi na chibenaku' tc'a'yl, ntin na cyaju' yi chin yut' cunin chik'ajlan wunak scyeru'.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 “Lastum e'u' na na chitzanu' tan xtx'olche'n xo'l yi ley Moisés scyetz wunak poro chiplaj tuwu', chiwutz tuwu' tu chichusu'nu'. Ni'cu'n e'u' tu jun alma' yi mukxnakt, yi qui'c techl kale mukij cu'nt. Ncha'tz quitane'n yi e' wunak yi na chixom te yi chichusu'nu'. Quinin tz'icy' scyetz yi na chixubsij cyanu'.
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 Saje'n tzun stza'wel jun scyeri yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés, itzun taltz:
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 —Bintzinin yolu' na nk'e'tz mas balaj e'u' ẍchiwutz yi e' parisey, na na chitzanu' tan xtxumle'n wi'nin e'chk ca'wl tan chixome'n wunak te'j, poro yi e' cyeru' siquierk nin mu'ẍ tal nak chitzanu' tan banle'n tane'n e'chk ca'wla'tz.
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 “Lastum yi e'u' yi na cho'cu' tan nuc'le'n chinichil yi e' k'ajtzun elsanl stzi' Ryos, yi e' te'n chimam chite'u' e' quimsan.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 Na cho'cu' tan nuc'le'n yi e'chk nicha'tz poro ni'cu'n cyajtza'klu' chi banake' yi e' chimam chite'u', yi e' oc tan chibiyle'n yi e' elsanl stzi' Ryosa'tz. Na tan tu' yi na chitzanu' tan banle'n ba'n te yi chinichil, ni'cu'n na elepont chi e'u' nin biyon cyetz. Na ite'n nin cyajtza'klu' chi cyajtza'kl yi e' chimam chite'u'.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 “Cha'stzun te talnak Ryos, yi jun yi tz'aknak cu'n tajtza'kl: ‘Che' inchake' nin elsanl intzi' scyuch' yi e' weri in apostl ẍchixo'l yi e' wunake'j. Poro chocopon yi e' wunak tan chibuchle'n nin tan chibiyle'n cu'n,’ chij Ryos banak cyen.
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 Tan tu' yi ya'tz na chibanu', chichoje'u' yi cyeru' chicawsu' tu chicaws yi e' chimam chite'u', yi ocnake' tan chibiyle'n yi e' elsanl stzi' Ryos sajle'nix tunintz.
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 Na cyakil yi il yi chijuchnak yi e' chimam chite'u' jetz yi quime'n Abel jalen cu'n yi quime'n Zacarías cya'n nicy'al yi altar tu yi templo, e' cu'nu' lchojon tetz.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 “Lastum e'u' tx'olol xo'l yi ley Moisés. Na qui na cyak'u' ama'l scyetz yi e' wunak tan tele'n chitxum te yi bintzi. Nin ncha'tz e'u', qui na el chitxumu' tetz. Cha'stzun te quil chiclax yi e' yi nternin na el cyalma' tan chiclaxe'n, —stzun Jesús bantz.
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 Yi tele'n tzaj i' xe ca'l, cyoque'n tzun yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés scyuch' yi e' parisey tan xuxe'n,
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 nin tan joyle'n puntil yi ẍe'nk tan tlol i' jun xtxolbil tan jale'n til.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.