Atos 7

Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Bene'n tzun jakol yi wi'tz pale' tetz Esteban:
1 Imaibo Firis Gagamin Stephen ibatiy, “Tur iti i anababatun o isa teo?”
2 Bene'n tzun tlol Esteban scyetz:
2 Stephen iya’afut eo, “Taitu tuwai’inah naatu tamai’inah anao kwananowar! Ata agir Abraham ufibo na Haram imaim ma, baise wan Mesopotamia ma’am ana veya’amaim Marakaw ana God isan irerereb eo. Stephen Ebibinan|alt="Stephen preaching" src="cn01914B.tif" size="col" loc="Act 7.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="7.2"
3 Itzun tal Ryos tetz: ‘Il cyen yi atanum, nin ilwe' cyen yi e' axonl, nin ba'n cẍben tul junt tnum yi tzinchaje' tzatz,’ stzun Ryos bantz tetz.
3 ‘A tafaram naatu taituwa inihamiyih inan tafaram ayu ana bi’obaiyi imaim inama.’
4 “Cyaje'n cyen tzun tilol i' yi ama'l cwent yi e' Caldeo. Nin cho'n bene'ntz tan najewe'n le tnum Arán.
4 Imih Kaldia tafaram ihamiy naatu na Haram imaim ma. Tamah momorob ufunamaim God nawiy na me tafaram iti bitin boun kwa iti kwama’am.
5 Poro quinin tetzaj i' squierk mu'ẍ tal te yi ama'le'j yi suk Ryos tetz. Na quinin tetzaj i' siquierk mu'ẍ tal chi na jop jalaj kukan. Wech na suki'nt tan Ryos tetz, nin scyetz yi e' nitxajil i' yi ntaxk tzaj jal nitxajil.
5 God men abisa ta Abraham nowanamih itin naatu men kafa’imo me kikimin eafuw nowanamih itin. Baise God eomatan tafaram tutufin etei boro nowanamih nab naatu wawawan uf hinatutufuw boro hinab. Nati ana veya’amaim Abraham i aurin kek en ma’am God eomatan.
6 Nin ncha'tz tal Ryos tetz: ‘Yi e' amam chocopon tetz awer nak tul junt tnum, nin chocopon tetz chiesclaw yi e' aj tnuma'tz, nin ẍchibuchlok cyaj cient yob.’
6 Naatu God iti na’atube eo, ‘O wawaw i boro nah toumanih hai tafaramamaim hinama, nati’imaim boro nah toumanih hai fair babanamaim hinama bowabow fokarin maiyow hinabow, hinarouw hini’a’afiyih kwamur etei 400 na’atube nasawar.’
7 Poro ncha'tz tal Ryos: ‘Che' incawse' yi e' wunaka'tz le jun tnuma'tz kale chibene't pres. Nin tzan tzaj tlen chelu'l junt tir wa'n ẍchik'ab. Nin chocopon tan inc'u'laje'n tul yi ama'le'j.’
7 Baise God iuwih eo, ‘Ayu nati tafaram hinabuwi babahimaim kwanama kwanabowabow boro baimakiy anitih. Nati ufunamaim boro tafaram kwanihamiy kwanatit efan iti’imaim ayu kwanakwafiru.
8 Ncha'tz suk Ryos junt xtxolbil tetz Abraham, nin tan ẍchajle'n yi tz'elepon k'ab i' te'j, ja tak' i' jun ca'wl tetz Abraham yi tajwe'n tan bnol i' yi circuncisión. Nin tajwe'n tan bnol tane'n i' scyuch' cyakil yi e' xonl. Ma yi tele'n tiemp ja jal jun nitxajil Abraham yi Isaac bi'. Ej nin le waxoki'n k'ej nintzun bajij circuncidar i'-tz. Ncha'tz ite'n nin ban Isaac te tetz cy'ajl yi na bi'aj Jacow. Nin ncha'tz ite'n nin ban Jacow scye'j yi coblaj tetz cy'ajl, yi ya'stzun yi e' kamam.
8 Imaibo God ar afu’afuw ana obaibasit Abraham itin ina’inanen na’atube kaif. Imih Abraham natun Isaac tufuw fur ta’imon sasawar ufunamaim ana ar kanabin e’afuw. Nati ufunamaim Isaac natun Jacob ana ar kanabin e’afuw naatu Jacob natunatun 12 it uwatanah wabih gagamin auman hai ar kanabih e’afuw.
9 “Ma yi tele'n tiemp, yi e' kamam kate'a'tz nin chi'ch chic'u'l te yi quitz'un yi na bi'aj Ẍep. Nin ben chic'ayil scyetz yi e' aj Egipto. Poro xomij nin yi banl Ryos te Ẍep.
9 Baise uwatanah wabih gagamin Joseph isan hibobowen akir wairafin na’atube hitih hitubun hibai hin Egypt imaim ma. Baise God i mar etei biyanamaim ma’am.
10 Na nin oc Ryos tan colche'n tk'ab e'chk il. Nin ja jal k'ej i' swutz Faraón, yi rey tetz Egipto, na nin oc i' tetz chijepil najal Faraón scyuch' cyakil yi e' aj Egipto.
10 Naatu ana yababan ta ta wanawanamaim bibais. Veya ta Joseph Egypt hai aiwob nanamaim titit ana veya aiwob orot Joseph i’itin yan bai naatu ana kakaf isan ma, anayabin God ukwar rerekab Joseph itin. Imih aiwob orot Joseph bai ana gawanamih yai, naatu aiwob ana bar gagamin wanawanan auman kaifin isan ana fair itin.” Joseph Egypt sabuw ebobonawiyih|alt="Joseph as ruler" src="cn01917b.tif" size="col" loc="Act 7.10" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="7.10"
11 “Itzun yi cwe'n jun chin wutzile'n we'j le tnum Egipto nin Canaán, wi'nin tzun q'uixc'uj ate' cu'nt yi e' kamam kate' tan paj, na qui'c chiwa' njal.
11 “Nati ana veya’amaim baimar kakafin na, Egypt naatu Canaan tafaram wanawanan yababan gagamin na’in matar, naatu it uwatanah bayumih hi’akir.
12 “Ma yi quibital Jacow yi at ixi'n jalen Egipto, nintzun e' ben ẍchakol yi e' kamam kate' tan ticy'le'n. Ya'stzun bajx tir quikan.
12 Egyptamaim bay ma’am ana tur Jacob nonowar ana veya uwatanah hai nanawan wantoro’ot imaim hin.
13 Poro jalen yi ca'p tir quikan kalena's tzun ẍchajol tib Ẍep ẍchiwutz yi e' stzicy. Nin ya'stzun yi techal yi rey Faraón chiwutz yi e' xonl Ẍep.
13 Hai nanawan bairou’abin ana veya Joseph taiyuwin botait irerereb tuwahinah hai tur eowen, naatu Pharaoh nati’imaim Joseph ana nibur isah so’ob.
14 “Bene'n tzun mantar Ẍep tan quicy'le'n tzaj yi taj, cyuml yi e' stzicy i', tuml cyakil chinajal yi ate' len Canaán. I'tz oxc'al tu o'laj chixone'n.
14 Nati ufunamaim Joseph tamah Jacob isan, naatu tamah ana nibur isah tur iyafar, nah etei 75 na’atube.
15 Cha'stzun te yi tpone'n Jacow Egipto, kale quime't i' scyuch' yi e' mas kataj cy'e'x.
15 Imaibo Jacob rena Egypt tit, nati’imaim i natunatun bairi himorob, it uwatanah.
16 Nin yi xone'n tiemp taje'n tzaj tzun ticy'le'n chiwankil tan tule'n Siquem. Cho'n chicwe'n mukij le jun ama'la'tz yi lok'nak Abraham scyetz e' cy'ajl Hamor.
16 Naatu biyah i hibow himatabir maiye tafaram wabin Shekem rahamaim hiya, nati me i Abraham orot Hamor natunatun biyahine tubun.
17 “Itzun yi txant tan tpone'n yi tiemp tan tele'n k'ab Ryos te yi suki'nt ta'n tetz Abraham, nsken wi't chipuc'un yi e' aj Israel jalen Egipto.
17 “God ana omatanen Abraham eo’omatan na baiturobe isan ana veya na kabom, naatu ata sabuw Egypt hima’am busuruf ra’at tafaram awan karatan.
18 “Ma yi tele'n tiemp, apart tzun junt rey octz tan chicawe'n yi e' aj Egipto. Poro qui tajske'n yi junt reya'tz wutz k'ajtzun Ẍep.
18 Imaibo aiwob orot ta Joseph men susu’ub i busuruf Egypt isan i’aiwob.
19 Cha'stzun te toque'n yi jun reya'tz tan chisuble'n nin tan chibuchle'n e' katanum. Na, oc i' tan banle'n puers scyetz tan tele'n chijo'lil chinitxa' yi inak cu'n chitz'ij, bantz chiquime'n.
19 Ata a’agir ifufuwih, biyababan kakafin anababatun itih, eokikinih hai kek sosof hisrouwen hi’in himorob.
20 Ej nin te yi tiempa'tz ya'stzun yi titz'e'n Moisés. Chumbalaj nin i' yi titz'e'n. Ej nin ja chixcye' yi e' taj xtxu' tan tewe'n xe chica'l tetz ox xaw.
20 “Nati ana veya’amaim Moses tufuw, kek ana itinin gewasin maiyow. Baremaim hinah tamah hibunwa’ir ma sumar etei tounu na’atube sawar.
21 Ma yi cyaje'n cyen coli'n tan quime'n klo', nintzun nojcyen yi me'l Faraón te'j. Nin saj tcy'al, nin octz tan ẍch'uyse'n, chi ik tal nin i' bantz.
21 Imaibo barene hibotait titit ana veya, Pharaoh natun babitai natunamih bai ituw ra’at yen orot matar.
22 “Itzun yi ẍch'uye'n, nintzun chuslij te cyakil yi cyajtza'kl yi e' aj Egipto. Na chin tz'aknak cu'n i' bantz tan yol, nin chin list nin i' tan banle'n alchok e'chk takle'n.
22 Egypt ana ukwar rerekab etei Moses hi’obaiy so’ob, naatu ana tur ana sinafumaim eo sisinaf etei i fairih.
23 “Ma yi stz'ake'n ca'wnak yob tan Moisés, nintzun ul tx'akx tc'u'l tan chixajse'n yi e' tetz tanum yi e' aj Israel yi ate'tz le tnuma'tz.
23 “Moses ana kwamur etei 40 na’atube baib ana maramaim ana not bogaigiwas tit ana sabuw Israel inananawanih.
24 Nin yi tpone'n kale ate't nintzun tiltz yi na tzan buchle'n jun aj Israel tan jun aj Egipto. Toque'n tzun Moisés tan colche'n yi jun aj Israela'tz. Ej nin junawes cwe'n biyol i' yi jun aj Egipto.
24 Tit inan Egypt orot ta Israel orot boborabirab itin, basit na ibais wasfafar naatu anasa bow Egypt orot rab morob.
25 Na le wutz tajtza'kl Moisés yi sken el chitxum yi e' tetz tanum yi xconk i' tan Ryos tan cyelse'n liwr ẍchik'ab yi e' aj Egipto. Poro yi e' aj Israel quinin el chitxum tetz.
25 Moses not eo, ‘God ana baibais ayu wanawana’umaim esisinaf au sabuw boro hina’itin hinaso’ob, baise men hi’itinimih.’
26 “Itzun le junt eklok, noje'n pon tzuntz scye'j cob tanum i' yi na choyintzin squibil quib. I klo' taj i' yi nink chibansaj quib, na je ben tlol scyetz: ‘Yaj, ¿nxac na ibiywok itib? na itanum itib,’ stzun i' scyetz.
26 Marto Israel orot rou’ab hairi hibiyow itih, basit na fafar naatu iuwih, ‘Kwa airi i ain uf, aisim taiyuw kwabiyow?’
27 Poro itzun yi aj paj scyetz yi cob yaja'tz a'lon nin tetz Moisés: ‘¿Na' mmak'on ama'l tzatz tan awoque'n tetz ajcaw skibaj, nin tan pujle'n kaxo'l?
27 Baise orot ta biwa’an kakafene Moses rukouw eo, ‘O aki bainabatani naatu baibabatiyi isan yait rubini?’
28 ¿Na pe' awaj chin abiy cu'n chi awulej yi aj Egipto ewt?’ stzun i' bantz tetz Moisés.
28 ‘O kukokok ayu ina’asbunu fai Egypt orot ia’asabun na’atube?’
29 Yi tbital Moisés yi yola'se'j, nin el xtxum tetz yi nsken el xit yi stziblal yi quim jun aj Egipto ta'n, nintzun el ojktz. Cho'n tzun tpone'n i' le tnum Madián tan najewe'ntz. Awer nak i' bantz ẍchixo'l yi e' aj Madiána'tz. Nin ya'stzun jale't cob cy'ajl i'.
29 Moses iti tur nonowar ana veya Egypt ihamiy bihir in tafaram wabin Midian imaim ma, nati’imaim touman orot na’atube ma’am natunatun orot rou’ab hitufuw.
30 “Ej itzun yi tele'nt ca'wnak yob, ẍchajol tzun tib yi ángel tetz Ryos swutz i' le jun ama'l tz'inunin tu', naka'jil yi wutz Sinaí. Cho'n ẍchajol tib xo'l xak jun tal pucuj tze' yi na tzan k'a'kl.
30 Kwamur 40 sasawar ufunamaim oyaw Sinai sisibinamaim arar yan tounamatar Moses isan irerereb wairaf na’atube wa’ab wanawanan to’ab.
31 Yi bene'n tilol, nintzun el yabtz te'j. Nintzun oc ẍkansal tib noct tan xmaye'n. Bene'n tzun tbital yi yol Kajcaw:
31 Moses iti wairaf to’ab i’itin ana veya ana kasiy ra’at, naatu itinbunai isan na biyubin auman Regah fanan nowar;
32 ‘I ina'tz in chiRyosil yi e' ataj cy'e'x, in Ryosil Abraham, in Ryosil Isaac, nin in Ryosil Jacow,’ stzun Ryos bantz. Poro yi Moisés wi'nin lucnewe'n tan xo'w nin quinin nimsaj c'u'l tan bene'n xmayil.
32 ‘Ayu i o uwatanah hai God, Abraham ana God, Isaac, naatu Jacob.’ Moses yan wanawanan birubir fafar an uman hioror naatu men karam boro tanuw ta’itin.
33 Saje'n tzun tlol Kajcaw tetz: ‘Cy'ajwe' len axajab, na wi'nin xanil yi ama'l kale txiclquiẍe't.
33 Imaibo Regah eo, ‘A ana sumasum kubosair anayabin iti kamar i kakafiyin yan kubatabat.
34 I bin jalu', na wil yi chin q'uixc'uj nin ate' cu'nt yi e' wetz inme'l incy'ajl jalen Egipto. Na na wit yi na chitx'ayne'. Ja bin chincu'ul tan chicolpe'n. Nin na waj yil cẍben Egipto tan chicolpe'n,’ chij Ryos bantz tetz.
34 Ayu au sabuw Egypt imaim bai’akir kakafin maiyow hibaib aitih, naatu hitef hirererey anowar, imih rufamih botaitih isan are ana. O kuna aiyafari kumatabir maiye au Egypt.’
35 “Poro te yi at tzaj Moisés Egipto, quinin a'wij wutz cyak'un yi e' tetz tanum, na cyalnak tetz: ‘¿Na' nmak'on ama'l tzatz tan awoque'n tetz ajcaw skibaj, nin tan pujle'n kaxo'l?’ che'ch.
35 “Moses i orot ta’imon Israel sabuw hikwahir hiu, ‘O yait rubini aki bainabatani naatu baibatiyi isan?’ Nati orot ta’imon sabuw bainabatanih naatu rufamih botaitih isan God taiyuwin ana tounamatar iyafar na wa’ab toto’abamaim irerereb Moses fair itin.
36 Ej nin ya'tz nin bantz na i' e' icy'ane'l tzaj yi e' kamam kate' jalen Egipto. Ej nin wi'nin e'chk milawr bnix ta'n Egipto. Nin ncha'tz bnix milawr ta'n wi yi Cyak Mar, nin ncha'tz le ama'l yi tz'inunin tu'. Ej nin wi'nin e'chk milawr bnix ta'n tul yi ca'wnak yob yi e' a'tij tul e'chk ama'la'tz.
36 Sabuw nawiyih Egypt hihamiy hitit, naatu ina’inan men hi’i’itah efa’efanin Egyptamaim, Red Sea imaim, naatu kwamur 40 arar yanamaim iwa’an hi’itah.
37 Ncha'tz ite'n nin Moisésa'tz a'lon scyetz yi e' kamam yi sjalok junt elsanl stzi' Ryos. Je yol i'e'j: ‘Sjalok junt elsanl stzi' Ryos ẍchixo'lu', chi wutane'n wetz. Nin tajwe'n yil quibitu' cyakil yi stale' i',’ stzun Moisés banak.
37 “Iti orot Moses i boun Israel sabuw hai tur eowen, ‘God boro dinab orot kwa wanawananamaim a orot ta niyafar nan, ayu biyafaru na’atube.’
38 Nin ncha'tz ite'n nin Moisésa'tz yi a'tij ẍchixo'l yi e' kamam kate' le ama'l tz'inunin tu'. Ej nin ite'n nin Moisésa'tz yi jilon tetz yi ángel tetz Ryos wi'wtz Sinaí. Ej nin i' tz'amon te yi xtxolbil yi na tal yi ẍe'n na jal kutz'ajbil. Ej nin ja cyaj cyen stz'ibal tetz ketz.
38 Iti orot Moses Israel sabuw bairi kou’ay hibai arar yanamaim hibat naatu ata a’agir bairi Sinai oyawemaim tounamatar tur yawasin bai re itin naatu ya’abun it isat rena.
39 “Poro yi e' kamam kate' quinin cho'c c'ulutxum jak' ca'wl i', ma na e' oc tan telse'n k'ej. Ej nin ja klo' chipakxij junt tir jalen Egipto.
39 Baise it ata a’agir fanan men hibosiyasiyar, naatu fanan hikwahir hikokok i mi’itube hitamatabir maiye hitan Egypt hitatit.
40 Na nin cyal tetz Aarón: ‘Na kaj yil sbanu' cobox karyosil tan bajxe'n skawutz, na yi jun Moisésa'tz yi o' elsan tzaj Egipto alo' mbent,’ che'ch bantz.
40 Imih Aaron hiu, ‘Aki akokok god ta kusinaf au nai i’iyon ebonawiyi. Moses Egyptane nawiyi atitit men aso’ob abisa isan matar.’
41 Cyoque'n tzuntz tan banle'n jun teblal jun ne'ẍ wacẍ. Nin yi bnixe'n nin e' octz tan toye'n chitx'ixwatz swutz. Wi'nin chitzatzine'n cyentz te yi juna'tz yi cu' chibnol.
41 Nati ana veya’amaim aibat ta cow natun ana yumatabe hibu’ur. Naatu sibor hibow hina sawar i umahimaim hisinaf mamatar ana sibor hiyai naatu ana hiyuw hibow hiyasisir.
42 “Cha'stzun te e' cyaje'n cyen tilol Ryos, bantz chibnol yi cyetz cyajbil. Nin e' octz tan c'u'laje'n yi e'chk tx'uml yi at tcya'j. Na ya'stzun yi tz'iba'nt cyen cyak'un yi e' elsanl stzi' Ryos:
42 Baise God mafutih, naatu mar ana sawar kwafirih isan ibasit. Dinab orot hai Bukamaim hikikirum na iturobe,
43 Ma na ja ben ipalol yi iteri iryosil yi na bi'aj Moloc,
43 Kwa i god Moloch ana sis kwa’abar kwareremor,
44 “Ncha'tz yi ate' tzaj yi e' kamam kate' le ama'l yi tz'inunin tu' ja bnix yi jun mantiala'tz cya'n kale najewe't Ryos. Ej nin yi jun mantial ya'stzun yi jun mantial yi Ryos ncawun tetz Moisés tan banle'n. Nin ja bnix ta'n quib yi teblal yi chajlij tetz.
44 “Ata a’agir God ana sis arar yanamaim hiyai hima’am i God ana itinin nati’imaim bairi hima’am. Nati sis i God mi’itube Moses iu bi’obaiy na’atube naatu God yayakitifuw na’atube hiwowab.
45 Ej nin ite'n nin mantiala'tz yi cy'a'n tan Josué yi quicy'e'n tzaj wi a' Jordán. Ej nin ite'n nin mantiala'tz yi ul cyak'un tul yi luware'j kale najlche't yi e' awer nak sajle'n yi e' el lajul Ryos, bantz chinajewe'n yi e' kamam kate' tul. Ej nin ja xcon yi jun mantiala'tz jalen te yi tiemp tetz rey Luwiy.
45 Nati ufunamaim, ata a’agir sis tamahinah biyahine nan hibai hi’abar Joshua babanamaim bonawiyih bairi hirun sabuw afa hai tafaram God nunih hititit i hai tafaram hibai. Naatu nati sis i ma’am David ana veya’amaim tit.
46 Ma yi jale'n k'ej k'ajtzun Luwiy swutz Ryos nintzun octz tan jakle'n ama'l tetz, tan bnol junt ca'l Kataj Ryos, yi Ryosil kamam Jacow banak.
46 David ana baibais gagamin na’in God biyanane bai, imih ifefeyan bar tawowab. Jacob ana God isan
47 Poro quinin ak'lij ama'l tetz, ma na Salomón je'san tetz yi jun ca'la'tz.
47 baise iti bar i Solomon wowab.
48 Poro na el katxum tetz yi nk'e'tz cho'n najlij yi ketz kaRyosil, yi wi'nin k'ej, tul jun ca'l yi wunak tu' bnol tetz. Na je bin yi tz'iba'nt cyen tan jun scyeri e' elsanl stzi' Ryos tentz:
48 “Baise Auyomtoro’ot ana God i men orot bar tewowowabimaim ema’ama’amih, dinab orot eo kikirum na’atube.
49 ‘Yi tcya'j, ya'stzun inc'olchbil.
49 ‘Mar i ayu au urama’ama,
50 Na in bin bnol tetz cyakil yi e'chk takle'n yi at bene'n tzi'n,’ stzun Ryos banak cyen.
50 Sawar iti kwanotanot men ayu asinaf himatar?’
51 “Ncha'tz yi e' cyeru' —chij Esteban scyetz— qui'c nin pakbe'n tetz te cyajtza'klu'. Na chin tze'tzuj nin te cyalma'u'. Nin chin chcan nin chiwi'u'. Na ncha'tz e'u', e'u' contr te yi Espíritu Sant, quib yi banake' yi e' kamam kate' sajle'n.
51 “Kwa i dogor fokarih naatu dogor wanawanan gugumin naatu tain gugurih God ana tur men kwanonowar! Kwa i a’a’agir ah kwabat, mar etei Anun Kakafiyin kwarurukouw!
52 Na ¿na' nin scyetz jun scyeri yi e' elsanl stzi' Ryos tentz yi quinin ncho'c yi e' chimam chite'u' tan buchle'n? Na ja cho'c tan chibiyle'n cyakil yi e' yi chitxolnak yi tulbil yi jun ẍchakum Ryosa'tz yi qui'c mu'ẍ til. Ej nin ite'n nin ncyuleju'a'tz te yi juna'tz yi ulak nin. Na ja chi'ch chic'u'lu' te'j, nin ja cho'cu' tan biyle'n cu'n.
52 Kwa a’agir dinab orot marasika hima’am etei hirouw hi’a’akirih, nati dinab oro’orot i marasika iti orot gewasin nan isan hikurereb. Baise kwa uwatanah hirouw himorob, naatu boun kwa iti orot gewasin nan baban kwao kwarab morob.
53 Wech ak'ij cyen yi ca'wl Ryos ẍchik'abu' cyak'un yi ángel, poro quinin na chibanu' tane'n,” chij Esteban ban scyetz yi e' wi' banl wi'.
53 Kwa i God ana ofafar tounamatar hiyafar re’er kwabai, baise men kwabobosiyasiyar!”
54 Itzun yi bene'n quibital yi xtxolbila'se'j yi tal Esteban, wi'nin tzun ẍchi'che'n chic'u'ltz te'j. Nin baj chixitx'ul xi'il chiwi' tan paj chi'ch c'u'lal.
54 Kaniser hima Stephen eo hinonowar yah so’ar gagamat bufutih hikarmusiyan himisir
55 Ma tetz Esteban, nojnak yi talma' tan yi Espíritu Sant. Nintzun xmayinintz tcya'j. Nin ben tilol yi pak'puchal Ryos, tu Kajcaw Jesús yi cho'n txiclij le sbal Ryos.
55 Baise Stephen God Anun Kakafiyin biyan etei karatan batabat au mar nuwra’at God ana marakaw itin naatu Jesu sisibin asukwafune batabat itin.
56 Bene'n tzun tlol scyetz yi e' wunaka'tz:
56 Basit eo, “Kwanuw ra’at! Ayu mar ana etawan botawiy Orot Natun God ana asukwafune bat ai’itin!”
57 Poro yi e' cyetz, nin e' ẍch'in te'j. Nin baj cu' chijopol chiẍchin tan qui quibital yi yol i'. Nin e' baj ben niltz te'j tan stz'amle'n.
57 Fanah aumetawat hiwow tainih higibud, imaibo etei au ta’imon hinunuw hibai
58 Tele'n tzun quicy'altz solte'j yi tnum, nin e' baj octz tan c'oxle'n tan c'ub.
58 hitain hitit bar merar gagamin ufunane hitaiy re kabayamaim hirab, orot iyab baifuwenamaim sif hirurubon, hai faifuw nati orot boubun wabin Saul anamaim hiya.
59 Ma te yi na chitzan tan c'oxle'n nin c'ub te Esteban, nin oc tetz Esteban tan nachle'n Ryos. Itzun taltz tul yi oración: “Wajcaw Jesús tcy'aj ninu' walma'.”
59 Kabayamaim hibat hirabirab auman Stephen Regah isan ifefeyan eo “Regah Jesu ayubu kubai!”
60 Yi wi't tlol i' yi yola'se'j cwe'n tzun mejloktz, nin chin wi' nin bantz tan yol, itzun taltz: “Wajcaw, quil xtxumu' quil yi e' wunake'j yi na chitzan tan inc'oxle'n tan c'ub,” stzun i'.
60 Sun yowen fanan aumetawat erererey auman i wow eo, “Regah abisa ayu isou tisisinaf hai

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.