Atos 21
Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI
1 Itzun yi kajatxol kibtz scyuch yi e' kajwutz, kicy'e'n tzun kestz wi a'. Nsbej nin kabene'ntz le ama'l Cos. Ma le junt eklok jalen tzun le ama'l Rodas o' opone't-tz. Kele'nt tzuntz, cho'n tzun kopone'ntz Pátara.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Ej nin at tzun jun barc yi cho'n at bembil jalen Fenicia. Koque'n nin tzun tc'u'l, nintzun o' icy'tz wi a'.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Kilol nin tzun yi ama'l yi na bi'aj Chipre. Cho'n cyaje'n cyen le kamax. O' cyecy'en tu'-tz tan kopone'n le ama'l Siria. Cho'n tzun kocompone'ntz Tiro, na ya'tz atit telbil tektz yi barctz.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Kabene'n tzun tan chijoyle'n yi e' kajwutz yi ate'-tz. Yi chijale'n ka'n, nintzun o' a'tij juk k'ej scye'j. Cyalol tzuntz tetz Pawl tan yi Espíritu Sant tan qui bene'n Jerusalén.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Je'n pon tzun te cobox k'eja's kak'un, nintzun o' icy't junt tir. Cyakil cunin tzun e', e' xom nintz ske'j tuml quixkel scyuch' chinitxa' tan kak'le'n ju' tnum. Kacwe'n tzun mejloktz tzi a' tan nachle'n Kataj.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Itzun yi wi't kak'alul kibtz skibil kib, koque'n tzun kestz tc'u'l yi barc. Ma yi e' cyetz, e' pakxijtz lakak chica'l.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Cyaje'n cyen tzun yi tnum Tiro ka'n. Cho'n tzun kopone'ntz Tolemaida, ya'stzun kawi'tzal kabe' wi a'. O' icy'ak jun k'ej tan talche'n jun yos scyetz yi e' kajwutz yi ate'-tz le yi ama'la'tz.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Itzun le junt ekloktz ticy'e'n tzun Pawltz nin o' xom nintz te'j. Kopone'n tzuntz Cesarea, nintzun o' ocopontz tan posari'n le ca'l Li'p, yi aj txolinl te yi balaj stziblal. I' jun scyeri yi juk diácono yi e' bixe'.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 At tzun cyaj me'ltz yi ntaxk oc quichmil. E' len elsanl stzi' Ryos.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Yi ka'te'n cobox k'eja's, cwe'n mule'n tzun yi elsanl stzi' Ryos yi na bi'aj Agabo. Cho'n saje'n i' Judea.
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 Yi tule'n i' ske'j, bene'n tzuntz tan pujle'n len yi c'albil Pawl xe c'u'l, nintzun cu' c'alol yi tetz tkantz tu k'ab. Itzun taltz sketz:
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Yi kubital yi yola's, nin cu kawutz tetz Pawl tan qui bene'n Jerusalén, poro nk'e'tz ntin o', ncha'tz e' yi najlche' nintz, cu chiwutz tetz Pawl tan qui bene'n Jerusalén.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Poro itzun tal Pawltz:
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Quinin tzun o' xcye'-tz tan xtx'ixpe'n tajtza'kl.
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Yi ticy'e'n pone'n cobox k'eja'tz, nin yi wi't kabaj nuc'xe'n, kicy'e'n tzuntz tan kopone'n Jerusalén.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Xomche' cobox kajwutz ske'j. At tzun jun ẍchixo'l yi na bi'aj Mnasón. Aj Chipre i', nin i' jun scyeri e' bajx creyent yi tocsaj. Cho'n tzun at kopombiltz tan posari'n le ca'l i' Jerusalén.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Itzun yi kopone'n Jerusalén, wi'nin chitzatzine'n yi e' kajwutz ske'j.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Nin le ca'p k'ej kabene'n tzuntz tu Pawl tan xajse'n kajwutz Jacow. Nsken chicham quib cyakil yi e' wi' banl wi' xe tetz ca'l.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Yi wi't talol jun yos scyetz, txol cunin ban Pawl tan xtxole'n yi mbi cunin ban Ryos tan i' ẍchixo'l yi e' yi nk'e'tz e' judiy.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Yi quibital yi xtxolbila'tz, tircunin tzun e', cyak' k'ajsbiltz tetz Ryos. Poro nin cyal tetz Pawl:
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Poro na kubit jun yol tzawe'j yi na cẍtzan tan chichusle'n tan cyaje'n cyen quilol yi ley Moisés. Nin na cẍtzantz tan talche'n scyetz yi qui tajwe'n tan chibnol circuncidar chinitxa', nin na awal scyetz yi nk'e'tz tajwe'n tan chixome'n te chichusu'n kamam kate', che'ch.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Ma jalu' ¿mbil kaban? na cyakil cunin wunak ẍchi'chok chic'u'l tzawe'j yil quibit yi ja wi't cẍu'l tzone'j.
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Banaj bin tane'n kayol yi na kalnin tzawetz. Ate' cyaj yaj skaxo'l yi chin tajwe'n cunin tan cyele'n cu'n te jun chiyol yi alijt cyak'un tetz Ryos.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Cy'ajwe' nin tzawe'j, nin banswok itib tu Ryos, nin chojaj yi sc'uche' yi pale' tzitetz, ba'n tzun tz'el jak' chiwi'. Tz'elepon tzun chitxum wunaktz tzawetz yi nk'e'tz bintzi yi yol yi na tzan tzawe'j, na squile' yi na cẍtzan tan banle'n tane'n yi ley Moisés.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Ma yi e' yi nk'e'tz e' judiy, yi ocsa'nt yi balaj stziblal, ten ben u'j ka'n ẍchiwutz yi qui tajwe'n tan chixome'n te yi ketz yi na kaban. Ntina's na kaj yi qui't chibajsaj yi e'chk takle'n yi na oyij tetz chitx'ixwatz ẍchiwutz yi e'chk takle'n yi banij tane'n. Ej nin ten kal scyetz tan qui chibajsal chich' tu yi e' txuc yi qui na el chiẍch'el yi na chiquim, nin tan cyaje'n cyen quilol yi xna'ni'n tu yaji'n, —che'ch tzun yi e' wi' banl wi' bantz tetz Pawl.
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 E' bene'n tzun tcy'al Pawl yi e' yaja'tz. Itzun le junt eklok, yi nsken chibansaj quib tu Ryos, toque'n tzun i'-tz le ca'l Ryos tan cyaje'n cyen tlol tetz yi pale' yi mbi k'ejlal yi tzajpon wi' chimantar, bantz cyak'ol yi chitx'ixwatz.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Yi txant tan je'n pon tamp yi juk k'ej tan quime'n chitx'ixwatz yi cyaj yaja'tz, nintzun i'lwij wutz Pawl cyak'un cobox judiy le ama'l yi cy'anl te yi templo. Cho'n sajnake' yi e' yaja'tz Asia, nintzun e' octz tan tocse'n chic'u'l cyakil yi tnum tan contri'n te Pawl. Xtx'amxe'n tzun Pawltz cyak'un.
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 Chin chija'j nin tzun bantz tan yol, itzun cyaltz:
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Cyal yi jun yola'tz na at jun yaj aj Efeso, yi Trófimo bi', sken i'lwij wutz te Pawl xo'l ca'l. Itzun le wutz cyetz cyajtza'kl yi ja lo' xa'k i'-tz te Pawl le ama'l cy'anl tetz yi templo kale qui'cle't cu tan toque'n jun yi nk'e'tz judiy.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Chibaj je'n tzun nil cyakil e' aj tnum nin cu' chichamol quibtz. Xtx'amxe'n tzun Pawl cya'n, nin eltzaj chikinoltz le templo nin baj jopxij yi e'chk puertil yi templo cya'n.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Cyoque'n tzun yi e' wunak tan biyle'n Pawl. I klo' cyajbil tan cwe'n chibiyol junawes. Tpone'n tzun stziblaltz twi' yi wi'tz cyajcaw yi e' sanlar, yi sken chibaj je nil cyakil e' aj Jerusalén tan oyintzi'.
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Chibene'n tzun tcy'al yi ajcawa'tz yi e' sanlar scyuch' yi chicapitán. Lajkel nin tzun cyopone'n scye'j yi e' wunak yi na chitzan tan biyle'n Pawl. Yi quilol yi e' wunak yi topone'n yi wi'tz ajcaw scyuch' yi e' sanlar yi xomche' te'j chitanewe'n tzuntz tan biyle'n Pawl.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Xtx'amxe'n tzun Pawl tan yi wi'tz ajcaw nin cawuntz tan cwe'n c'alij tan cob caren. Nin jak scyetz wunak yi na' scyetz i', nin mbi til ncu' juchul.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Poro yi e' wunak, chin chija'j nin bantz tan yol. Apartlen e'chk chiyol. Quinin tzun pujxijtz tan yi wi'tz ajcaw yi mbi'tz yi xe' yi oyintzi'. Cha'stzun te cawune'n nin tzun i'-tz tan bene'n ticy'le'n Pawl le chica'l yi e' sanlar.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Yi cyopone'n wutz yotxil yi tzi ca'l, palij tzun toque'n Pawl cya'n yi e' sanlar tan paj yi wi'nin wunak nilẍche' scye'j.
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 Na cyakil cunin wunak xomche' nintz wutz chicoc. Nin chin chija'j nintz tan yol:
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Yi txant tan tocompone'n Pawl le chica'l sanlar, bene'n tzun tloltz tetz yi ajcaw:
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 ¿Nk'e'tz ptzun i aẍa'tz yi jun aj Egipto yi ac'aj cunin ocnak tan contri'n te kagobierum, yi jun yi xomche' cyaj mil biyolnak te'j le ama'l tz'inunin tu'? —stzun jep tetz Pawl.
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 —Jun cu'n yol, in judiy. In aj Tarso, jun lmak tnum cwent Cilicia. Bane' binu' pawor swetz, tak'u' ama'l swetz tan yol scyetz yi e' wunake'j, —stzun Pawl tetz yi wi'tz ajcaw.
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Yi tk'ol yi ajcaw ama'l tetz Pawl, cwe'n tzun txicloktz wi scalon, nin ben ẍchajol jun techl scyetz wunak tan k'ab tan chicwe'n numlok. Chicwe'n tzun numloktz. Toque'n tzun Pawl tan yol scyetz le chiyol yi na bi'aj hebreo:
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.