Atos 17
Yi Antiw Bible / Yi Ac'aj Testament (AGUBL) vs AAI
1 Quicy'ake'n tzun Pawl tu Silas Anfípolis tu Apolonia nin cho'n tzun cyopone'ntz Tesalónica kale atite't jun chisinagoga yi e' judiy.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Tpone'n tzun Pawl le cyetz chisinagoga quib yi tane'n yi cstumbr i'. Nin tul ox sman xcon yi ox k'ej ujle'n ta'n tan xtxole'n yi yol Ryos scyetz cyakil yi e' yi ate'-tz.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Ej nin xcon yi yol Kataj ta'n yi tz'iba'nt cyen tan lajluchaxe'n ẍchiwutz yi chin tajwe'n cunin tan quime'n yi jun yi bixba'nt tan Ryos tan kaclaxe'n. Ej nin tajwe'n tan titz'e'n junt tir ẍchixo'l alma'. Itzun taltz scyetz:
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 At tzun e' cyocsaj yi balaj stziblal tetz Kajcaw Jesucristo, nin e' xomtz te Pawl tu Silas. Nin ncha'tz at e' yi nk'e'tz e' judiy, poro ilenin na cho'c tan c'u'laje'n Ryos. Nin ncha'tz wi'nin xna'n yi at len chik'ej yi cyocsajtz.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Cyoque'n tzun yi e' judiy yi qui cyocsaj, tan contri'n scye'j Pawl tu Silas. Nintzun e' oc tan chimolche'n yi e' cy'aj yi tu na chipa'ca'p tu' tbe' nin ncha'tz e' oc tan chimolche'n yi e' mal nak. Yi chimolol quib, nintzun e' ben niltz tan cyoque'n le ca'l Jasón, tan chitz'amle'n klo' Pawl tu Silas tan chibene'n ticy'le'n ẍchiwutz nim juy.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Quinin tzun e' jaltz cyak'un. Tele'n tzaj tzun quicy'al Jasón scyuch' cobox tkan kajwutz, nintzun e' bentz cya'n ẍchiwutz yi e' wi' banl wi' tetz tnum. Yi cyopone'n yi jun c'oloj wunaka'tz chin chiwi' nin ban tan yol:
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Nin Jasón tzun nchik'ujan cu'n. Cyakil e' e' len cu'n pajol ca'wl César, na na cyal yi at junt chireyil yi na bi'aj Jesús, —che'ch tzun bantz.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Itzun yi quibital yi e' mas wunak yi jun xtxolbila'tz, cyakil cunin tzun e' baj je nil tpilta'.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 E' el Jasón liwr scyuch' yi e' mas yi xomche' te'j, poro jalen chichojol chimult scyetz yi e' wi' banl wi' tetz tnum.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Ite'n nin ak'bala'tz chijoyol kajwutz puntil tan chibene'n Pawl tu Silas jalen le tnum Berea. Itzun yi cyopone'n, nintzun e' bentz le chisinagoga yi e' judiy.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Ma yi e' aj Berea mas balaj tcu'n cyetz cyajtza'kl ẍchiwutz yi e' aj Tesalónica, na cyak' ama'l tan tbite'n chiyol Pawl tu Silas. Ej nin cyakil nin k'ej e' octz tan si'le'n yi ley yi tz'iba'nt cyen na yi cyajbil i'tz tan tele'n chitxum tetz yi ko bintzi yi yol Pawl yi na tzan tan xtxole'n scyetz.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Wi'nin tzun mak wunak cyocsaj yi yol Kataj. At aj griego nin ncha'tz at xna'n yi at chik'ej yi cyocsaj.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Poro yi quibital yi e' judiy yi najlche' Tesalónica yi na chitzan Pawl tan xtxole'n yi yol Ryos Berea, chibene'n tzuntz Berea nin e' octz tan contri'n scye'j Pawl.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Itzun yi quibital yi e' kajwutz yi at cyocbil tan contri'n te Pawl, nin cyaltz tetz tan bene'n cwe'n tzi'n tzi mar. Ntin tzun Silas tu Timoteo e' cyaj cyentz Berea.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Itzun yi e' kajwutz yi e' bixe' tan tak'le'n Pawl, cho'n tzun bene'n quicy'altz jalen le tnum Atenas. Yi ntaxk chipakxij, itzun tal i' scyetz:
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Itzun yi na tzan i'-tz tan chich'iwe'n Silas tu Timoteo le tnum Atenas, nintzun bisuntz yi tilol yi wi'nin e'chk ryos yi banij cuntu' tane'n tul yi tnuma'tz, nin yi cyak'o'nt quib cyakil wunak tan chilok'e'n.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Toque'n tzun i'-tz le sinagoga tan yol scyetz yi e' judiy, nin scyuch' yi e' yi nk'e'tz e' judiy, poro na cyek ẍchi' Ryos. Ncha'tz cyakil nin k'ej oc i' tan yol scyetz yi e' wunak yi ate' tc'a'yl.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 At tzun cobox yaj yi wi'nin cyajtza'kl yi cho'n xomche' te yi ẍchusu'n yi yaj yi na bi'aj Epicuros. Nin ncha'tz at coboxt yaj yi na chixom te chichusu'n yi e' estoico. Nintzun e' oc tan wak' ib tu Pawl. At tzun e' cyaltz squibil quib:
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Itzun yi e' wunaka'tz, nintzun ben quicy'al Pawltz le ama'l yi na bi'aj Areópago kale na chimolwit quib tan txumu'n. Yi cyopone'n, nintzun e' jak tetz Pawl:
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 na qui na el katxum tetz, nin na klo' kaj yil pujx ka'n, —che'ch bantz tetz Pawl.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Chijak yi jun xtxolbila'tz tetz Pawl tan paj yi cyakil yi e' aj Atenas, scyuch' yi e' joylajil wunak yi najlche' ẍchixo'l, qui'c jun takle'n ajlij chic'u'l te'j, ntin yi xtxole'n nka tbite'n e'chk ac'aj chusu'n.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Je'n tzun txiclok Pawl chinicy'al yi e' wunaka'tz yi ate'tz le Areópago, itzun taltz scyetz:
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 na yi wele'n tan xo'n wil yi at wi'nin chiryosilu' yi na chimeje' cyenu' swutz, nin te yi na chinxon, nin in noj quen te jun patbil chitx'ixwatzu' yi at jun yol yi tz'iba'n cyen swutz: ‘Tetz yi Ryos yi qui kajske'n wutz.’ Ej nin yi jun Ryosa'tz yi na chitzanu' tan c'u'laje'n, yi qui cyajske'nu' wutz, ya'stzun yi Ryos yi na chintzan wetz tan xtxole'n.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 I' yi Ryos yi bnol tetz yi wuxtx'otx' tu cyakil e'chk takle'n yi at bene'n tzi'n. Nk'e'tz cho'n najlij i' tul jun ca'l yi wunak bnol tetz, na i' taw yi tcya'j tu yi wuxtx'otx'.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Ej nin nk'e'tz tajwe'n tan cyoyil wunak jun e'chk takle'n tetz i', na qui tajwe'n jun takle'n tetz, na i' na ak'on yi tajwe'n sketz. Nin i' na ak'on yi kutz'ajbil tu kaxew nin cyakil yi e'chk takle'n yi tajwe'n sketz.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 “Jun ntzi' yaj bnix tan Ryos tan puc'se'n cyakil jilwutz wunak bene'n tzi'n wi munt. Nin bixba'nt yi katiemp ta'n tu e'chk mojomil e'chk nación.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Ya'stzun tulej Ryos bantz koque'n tan joyle'n i'. Poro nk'e'tz joylaj atite't, ma na naka'j at ske'j.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Na tan i' itz'o't, nin tan i' na kaxone't, nin tan i' ato't tzone'j wuxtx'otx'. Quib yi talnak jun scyeri e' bnol chibitzu': ‘Cyakil o', o' me'l cy'ajl Ryos.’
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Cha'stzun te, ko o' me'l cy'ajl Ryos, katxumi'ch len bintz yi ya'tzk Ryos yi e'chk teblal yi banij tu' tane'n, yi e'chk teblal yi or cu'n, nka sakal cu'n, nka yi c'ub yi se'ij tane'n, na cyakil e'chk takle'na'tz banij cuntu' cyak'un wunak.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Sajle'n tunintz nim cuntu' nin c'u'l Ryos squibaj cyakil wunak tan paj yi qui na el chitxum tetz. Ma jalu' na cawun i' scyetz cyakil wunak bene'n tzi'n wi munt tan chitx'ixpul cyajtza'kl tan qui't chibnol yi e'chk ajtza'kl cachi'.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Na ja bixe' jun k'ej ta'n tan baje'n xtisya' scye'j wunak. Puntil cu'n ltulej. Quil je' k'ab twi' jun. Nin yi jun yi tz'ocopon tan pujle'n xtisya', bixba'nt ta'n. Nin ja ẍchaj Ryos yi na' scyetz i' yi jun pujul xtisya'a'tz. I'tz yi jun yi itz'nak junt tir ẍchixo'l alma',” chij Pawl ban scyetz.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Poro yi bene'n quibital yi tlol Pawl yi at itz'e'n junt tir ẍchixo'l alma', at tzun e', e' tze'en te'j. Nin at e' cyaltz tetz Pawl:
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Tele'n tzaj tzun Pawl ẍchixo'l.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Poro at tzun cobox tkan yi cyocsaj yi xtxolbil yi oc Pawl tan xtxole'n, nin e' xom nintz te Pawl. Ẍchixo'l yi e'a'tz at jun yaj yi na bi'aj Dionisio yi aj Areópago. Ej nin ncha'tz at jun xna'n yi na bi'aj Dámaris, scyuch' coboxt.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.