1 Ennussana. Herran sana, jonka Malakia puhui Israelille.
3 mutta Esauta vihasin. Minä tein Esaun vuoret autioiksi, hänen perintömaansa sakaalien asuinpaikaksi.
8 Kun te tuotte uhrattavaksi sokean eläimen, eikö se ole väärin? Kun te tuotte uhrattavaksi ontuvan tai sairaan eläimen, eikö se ole väärin? Yritä viedä sellainen lahjaksi käskynhaltijallesi! Luuletko, että hän on tyytyväinen sinuun ja ottaa sinut ystävällisesti vastaan? Näin sanoo Herra Sebaot.
9 Ja sellaisia uhreja te tuotte Jumalallenne! Niillä te yritätte päästä hänen suosioonsa, että hän olisi teille armollinen. Kun te näin teette, luuletteko, että hän täyttää pyyntönne? Näin sanoo Herra Sebaot.
10 Kunpa joku teistä sulkisi temppelin ovet, ettette pääsisi turhaan sytyttämään tulta minun alttarilleni! En välitä teistä, sanoo Herra Sebaot, eivätkä teidän uhrilahjanne ole minulle mieleen.