6 Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi.
10 Ja Abram haki ne kaikki, halkaisi ne keskeltä ja asetti kunkin eläimen puolikkaat vastakkain; lintuja hän ei kuitenkaan halkaissut.
11 Kun ruhojen päälle laskeutui petolintuja, Abram ajoi ne pois.
12 Auringon laskiessa Abram vaipui horrokseen, ja synkkä kauhu valtasi hänet.
14 Mutta minä rankaisen myös sitä vierasta kansaa, jonka orjiksi he joutuvat, ja he pääsevät lähtemään sieltä suuri omaisuus mukanaan.
15 Sinä itse saat kuitenkin mennä rauhassa isiesi luo ja pääset hautaan hyvän vanhuuden jälkeen.
17 Auringon laskettua tuli pilkkopimeä, ja silloin näkyi uunin savuava roihu ja soihdun lieska, joka liikkui uhrilihojen välissä.
19 tämän maan, jossa asuvat keniläiset, kenasilaiset ja kad- monilaiset,
20 heettiläiset, perissiläiset ja refa- laiset,